Vuosiluokkien 1–4 liikunnanopetus

Vuosiluokkien 1−4 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnanopetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.

Vuosiluokilla 1–4 opetuksen painopiste on liikunnan työskentelytaitojen ja motoristen perustaitojen kehittämisessä. Opetuksessa korostuu oppilaskeskeisyys. Tavoitteisiin voi pyrkiä muun muassa leikkien, pelien, kisailujen ja liikuntalajien avulla. Leikkien käyttöä opetusmenetelmänä on syytä korostaa. Liikunnan ja oppimisen ilo innostaa ja lisää hyvinvointia oppilaan elämässä.

TAVOITTEET

Oppilas
• oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa

Monipuoliset motoriset perustaidot auttavat liikuntalajien oppimisessa ja luovat osaltaan pohjaa liikunnalliselle elämäntavalle.

• oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon

Esimerkkejä liikunnan opetuksen turvallisiin ja toiminnallisiin organisatorisiin toimenpiteisiin löytyy muun muassa EDU.fistä.
Laatua liikuntakasvatukseen. Opetuksen organisoiminen.

Perusuimataidon tulisi kuulua jokaisen suomalaisen kansalaistaitoihin. Tämän johdosta myös vesipelastuksen osuutta uinnissa on vahvistettu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004. Materiaalia uinnin ja vesipelastuksen opetuksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi löytyy muun muassa EDU.fin Laatua liikuntakasvatukseen -sivuilta.
Uinnin ja vesipelastuksen lajisivut

harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista

Haasteen ja pätevyyden on todettu olevan hyvin tasapainossa nuorten omissa peleissä ja leikeissä, mutta nuorisourheilussa ja koululiikunnassa tasapaino voi kallistua liian suuren haasteen puolelle. Esimerkiksi liiallinen kilpailullisuus voi estää tavoitteiden saavuttamisen. Siksi kilpailujen käyttöä liikunnanopetuksessa on syytä tarkoin harkita kulloisenkin tilanteen mukaan.
Kilpailu voi olla innostava ja tehokas opetus- ja motivointimenetelmä, mutta sillä voi olla myös kauaskantoisia kielteisiä vaikutuksia oppilaan liikuntaharrastukseen. Tyttöjen mielestä kielteisintä liikunnassa on muun muassa kilpaileminen ja testit. Pojat pitävät kielteisenä erityisesti epäonnistumisen tunnetta (Huisman, T. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003). Epäonnistumisen pelko voi ehkäistä tavoitteiden saavuttamista opetuksessa käytettävien kilpailujen lisäksi myös muun muassa taitojen harjoittelussa.

oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä

Liikuntakasvatuksen keskeinen tavoite on opettaa oppilaille yhteisöllisiä taitoja ja sosiaalistaa nuoria yhteiskuntaan liikunnan avulla. Toisten oppilaiden tarjoama avustus ja palaute voidaan nähdä myös sosiaalisen kasvatuksen välineenä. Yhteistoiminnallisuus on erinomainen keino ehkäistä syrjäytymistä. Raportissa Liikunnan arvioinnista peruskoulussa 2003 koululiikunnan parhaita puolia ovat oppilaiden mielestä yhdessä tekeminen ja yhteisöllinen opiskelu (toisten kannustaminen, toisten hyväksyminen, auttaminen ja toisten epäonnistumisen ymmärtäminen).

KESKEISET SISÄLLÖT

• juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin

Alaluokilla on suositeltavaa keskittyä juoksuihin, hyppyihin ja heittoihin yleensä. Taitojen karttuessa edetään kohti liikuntalajeja, esimerkkeinä yleisurheilun eri lajit ja pallopelit.

• voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
• leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja
• luontoliikuntaa
• talviliikuntaa
• veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia
• liikunnallisia leikkejä

Liikunnan opetussuunnitelman oppisisällöt ohjaavat opetusta monipuolisuuteen. Paikallisesti voidaan päättää, sisältyykö opetukseen oheisten keskeisten sisältöjen lisäksi muita sisältöjä. On hyvä muistaa, että opetuksen ensisijaisena lähtökohtana ovat sille asetetut tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta opettajan tulee painottaa alaluokkien opetuksessa riittävästi motoristen perustaitojen harjoittelua. Myöhemmin monipuoliset lajikokemukset antavat eväitä omaehtoista harrastamista varten. Koululaisten liikuntataitoja käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että oppilaat yltävät harvoin taitojen hallinnassa alkeistasoa pidemmälle. Taitojen matala laadullinen taso saattaa johtua vähäisestä harjoitusmäärästä, mutta myös siitä, että opetussuunnitelmassa ei keskitytä riittävästi tiettyyn ydinainekseen (esimerkkinä juoksut, hypyt ja heitot). Vaikeustasoltaan oppilaan edellytyksiä vastaavat liiketehtävät merkitsevät laadultaan hyviä suorituksia, ja liikuntasuoritusten laatu on taitojen edistymisen kannalta merkittävämpi tekijä kuin määrä. Paikallisesti voidaan päättää mahdollisista tavoitteiden ja sisältöjen painotuksesta perusopetuksen aikana.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas
• hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa
• osaa juosta, hypätä ja heittää
• osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä
• osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan
• osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä
• osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen
• osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
• pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti
• pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä
• toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa
• osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan
• toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä toimii opettajan arvioinnin sekä opetuksen suunnittelun ja järjestämisen tukena liikunnassa vuosiluokille 1-4. Tällöin hyvän osaamisen kuvaus suhteutetaan oppilaiden ikätasoon.

Teksti: Jouni Koponen, Jyväskylän normaalikoulu ja Matti Pietilä, Opetushallitus