Vuosiluokkien 5-9 liikunnanopetus

Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.

Tässä iässä nuorten erot kasvussa ja kehityksessä voivat olla hyvin suuria. Liikunnanopetuksessa on olennaista oppilaiden yksilöllinen huomiointi, oman oppimisen ohjaaminen sekä oppilaan oman kehitys- ja osaamistason ja aiempien kokemusten huomioiminen. Myös oppilaan liikunnallisen pätevyydentunteen ylläpitäminen ja vahvistaminen on tärkeää liikuntaharrastuksen jatkuvuuden kannalta.

Liikunnanopetuksen virikkeistävät sisällöt sekä monipuoliset opetusmenetelmät auttavat jokaista oppilasta löytämään liikunnasta myönteisiä kokemuksia ja ohjaavat näin osaltaan elinikäiseen toimintakykyä ylläpitävään ja edistävään liikuntaharrastukseen. Tässä ikävaiheessa monipuolisuus painottuu aiempaa enemmän liikuntalajeihin. Monipuolisuuden lisäksi liikunnanopetuksessa on syytä korostaa laadukasta toiminnallisuutta, jolla tarkoitetaan sitä, että oppilaille tulisi tarjota heidän oman kehitystasonsa mukaista aktiivista toimintaa. Eri liikuntalajien opettelussa on erilaisia painotuksia, mutta kaikille on yhteistä toiminnallisuus ja aktiivinen, omakohtainen tekeminen.

TAVOITTEET

Oppilas

  • kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja

Fyysiseen kehitykseen kuuluu usein voimakas kasvuvaihe. Kehitykseen voi murrosiässä kuulua myös taantumia joillain fyysis-motorisen kunnon osa-alueilla (esim. liikkuvuus, tasapaino tai koordinaatio). Motoriset perustaidot luovat pohjan liikunnan lajitaitojen oppimiselle.

Liikuntalajien perusteiden tuntemusta ja osaamista voidaan pitää eräänlaisena liikunnallisena yleissivistyksenä. Liikuntalajit innostavat ihmisiä liikkumaan ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan.

  • oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä

Liikunta on merkittävä osa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kokonaisuutta. Perusopetuksen oppiaineista terveystiedon sisällöt ja tavoitteet ovat vahvimmin sidoksissa liikunnan kanssa. Valtion liikuntaneuvoston käyttämä kuvaus, kehollinen sivistys, todentuu parhaimmillaan koettuna vastuuna yhteisöllisestä ja yksilöllisestä kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. 

  • oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään

Koulun tehtävänä on tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi sekä opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Kaksi pakollista liikunnan oppituntia viikossa eivät yksin riitä oppilaiden kestävyyden kehittämiseen. Liikunnanopetuksen realistinen tavoite on opettaa oppilaita ymmärtämään toimintakyvyn merkitys sekä huolehtimaan siitä itsenäisesti. Koululiikunnassa toimintakyvyn testaamisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsearviointia sekä liikunnan omaehtoista harrastamista. Liikunnanopetuksessa testaamiseen on syytä suhtautua harkiten ja tiedostaa sen vaikutukset oppilaiden liikuntainnostukseen.

  • kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja
  • oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa
  • oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä
  • opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta
  • tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista.

KESKEISET SISÄLLÖT

  • juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa

Taitojen karttuessa edetään kohti liikuntalajeja, esimerkkeinä yleisurheilun eri lajit sekä pallopelit

  • voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
  • musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia
  • pallopelejä
  • suunnistusta ja retkeilyä
  • talviliikuntaa
  • uintia ja vesipelastusta
  • toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa

Keskeisten sisältöjen lisäksi liikunnanopetuksessa voi olla muita sisältöjä. Perusteissa ei määrätä eri sisältöalueisiin käytettävää aikaa, mikä jättää opettajalle riittävästi väljyyttä opetuksen suunnitteluun. Suunnittelun lähtökohtana on se, että jokainen oppilas voisi saada innostavia ja positiivisia kokemuksia liikunnan eri alueilta. Näin oppilaat voivat löytää omat vahvuutensa ja saada pohjan omaehtoiselle liikuntaharrastukselle.

Sisältöjen suunnittelua, samoin kuin arviointia, ohjaavat tavoitteet. Liikunnalle on ominaista itsenäinen, säännöllinen ja tavoitteellinen harjoittelu toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

  • uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta

Uusia liikuntamuotoja voivat olla esimerkiksi koululiikunnassa vähän mukana olleet nuorison suosimat lajit. Liikunnanopetuksen tavoitteita tukevia liikuntatietoja voivat olla esimerkiksi keskeisten liikunnan ja terveyden välisten yhteyksien, fyysisen harjoittelun yleisperiaatteiden (kesto, teho ja toistuvuus) ja oman lähiympäristön liikuntamahdollisuuksien tunteminen.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas

  • osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa
  • osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä
  • osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa
  • osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan
  • osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista
  • osaa luistella sujuvasti
  • hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat
  • hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja
  • tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä
  • osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään
  • osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan
  • toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta.
Teksti: Jouni Koponen, Jyväskylän normaalikoulu ja Matti Pietilä, Opetushallitus