Perustietoa sykkeenmittauksesta 

Toiminta ensimmäisellä sykemittaritunnilla

Valmistelevat toimenpiteet

Erityisesti ensimmäisellä kerralla lähettimien pukemiseen ja mittareiden käynnistämiseen menee aikaa. Kun ohjeistus laitteiden käyttämisestä annetaan hyvin, laitteiden käyttöönotto onnistuu sujuvasti ja tulee osaksi tuntirutiineja. Kukin sykemittari ja lähetin kannattaa olla numeroitu, ja oppilaan tulisi aina käyttää samaa laitetta. Tämä helpottaa käytössä olevien laitteiden kontrollointia. Joissain sykemittarimalleissa numerointi voidaan asettaa myös rannelaitteen näyttöön.

Ensimmäisellä kerralla sykemittareita käytettäessä voidaan käydä opetuskeskustelu, jossa opiskelijoille kerrotaan sykkeestä ja siihen liittyvistä asioista. Keskustelussa voidaan selvittää esimerkiksi seuraavia asioita:

Tietävätkö oppilaat

  • oman leposykkeensä?
  • miksi syke nousee kun jotain tehdään ja miksi laskee levossa?
  • mitkä eri tekijät vaikuttavat sykkeeseen?
  • oman maksimisykkeensä?
  • miten maksimisykkeen voi laskea?
  • miten maksimisykkeen voi saavuttaa?
  • mikä olisi sopiva sykealue pitkäkestoiselle lenkille?

Sykkeeseen vaikuttavia tekijöitä:

HenkilökohtaisetHarjoittelu  TilannePäivittäiset tekijät
- ikä- kuntotaso - mieliala - stressitaso
- sukupuoli- leposyke - tehotaso - ravinto
- perimä - maksimisyke - nopeus- nesteytys
  - ympäristö - lääkitys
   - tupakointi

Sykkeenmittauksen aloittaminen

Ensimmäisellä kerralla sykemittareita käytettäessä kannattaa ajan säästämiseksi käynnistää kaikki sykemittarit samaan aikaan. Kun lähettimet on puettu päälle, ryhmitellään oppilaat siten, että sykemittaria käynnistävien oppilaiden välillä on noin kaksi metriä tilaa. Tällöin lähetin ja rannelaite saadaan koodattua samalle taajuudelle käynnistettäessä sykkeenmittaus. Joissain sykemittarimalleissa näytössä sykkivä sydän on kehyksien sisällä osoituksena koodautumisesta. Koulukäyttöön kannattaa ehdottomasti valita koodattuja lähettimiä, sillä muuten sykelukemat menevät helposti sekaisin toisen oppilaan kanssa. Kun sykemittarit on saatu käynnistettyä, tulee opettajan vielä varmistaa niiden toiminta. Käynnistämisen ja koodautumisen jälkeen laitteet eivät ota toisistaan häiriöitä. Mittari tallentaa harjoitusdataa silloin, kun rannelaitteen sekundaattori on käynnissä.

Yleisin ongelma sykemittareita käytettäessä on se, että joltain oppilaalta ei löydy sykelukemaa rannelaitteesta. Useimmiten syynä on se, että sykelähetin on väärällä kohdalla, väärinpäin, liian löysällä tai sen elektronipintoja ei ole kostutettu riittävästi. Tekstiiliset lähetinvyöt (esim. Polar WearLink) toimivat etenkin pienillä ja hoikilla oppilailla normaaleja lähetinvöitä paremmin. Elektrodipintojen kostuttamisessa voidaan veden ohella käyttää myös ultraäänigeeliä.

Liikunnan teho

Liikunnan rasitusta eli tehoa voidaan parhaiten mitata sykkeen avulla. Jokainen henkilö reagoi yksilöllisesti liikuntaan johtuen muun muassa erilaisesta sydämen koosta, fyysisestä kunnosta, taidoista ja päiväkohtaisesta mielen ja kunnon vaihtelusta. Hyväkuntoisella henkilöllä syke palautuu rasituksen jälkeen lepotilaan nopeammin kuin huonokuntoisella henkilöllä. Myös huonokuntoinen oppilas voi kokea onnistuneensa, kun hän huomaa pystyvänsä liikkumaan suhteellisesti samalla rasitustasolla kuin hyväkuntoinen oppilas. Oikealla rasitustasolla tehtävä liikunta vaikuttaa merkittävästi myös kokemuksiin liikunnan miellyttävyydestä, sillä liian korkeilla sykelukemilla harrastettu liikunta ei yleensä tunnu heikkokuntoisesta miellyttävältä eikä kannusta häntä liikkumaan.

Maksimisyke ja leposyke

Maksimisykkeellä tarkoitetaan sydämen suurinta mahdollista lyöntitiheyttä. Alla olevassa taulukossa (Lähde: Liikuntalääketiede) on esitetty maksimisykkeen ja siitä laskettujen prosentuaalisten osuuksien viitearvot eri ikäryhmissä.

IkäMaksimisyke 90 % 80 %   70 %  60 %  50 %

5–8

 220

198

  176

154

132

110

9–12

 210

 189

168

147

126

105

13–16

200

180

160

140

 120

100

17–20

200

  180

160

140

  120

 100

Yksilöllisiä eroja on kuitenkin paljon, joten oppilaiden maksimisyke tulisi pyrkiä selvittämään tarkempien sykerajojen löytämiseksi. Esimerkiksi yläkouluikäisillä maksimisyke voi olla jopa yli 230 lyöntiä minuutissa tai alle 190 lyöntiä minuutissa, jolloin laskennallisia rajoja ei voida henkilökohtaisia sykealueita määriteltäessä käyttää.

Toinen keskeinen sykearvo maksimisykkeen ohella on leposyke. Parhaiten leposykkeen saa mitattua heti aamulla ennen sängystä nousua. Leposykkeen voi määrittää esimerkiksi mittaamalla sykkeen viitenä aamuna peräkkäin ja laskemalla näiden viiden lukeman keskiarvon.

Tavoitesykealue

Tavoitesykealue on alasykerajan ja yläsykerajan välinen sykealue, joka ilmaistaan lyönteinä minuutissa tai prosentteina maksimisykkeestä.

Harjoitus voidaan jakaa useaan erilaiseen tehoalueeseen. Yleisimmin käytetään jaottelua kolmeen tai viiteen tehoalueeseen. Kullakin näistä tehotasoista erilaiset kehon mekanismit vaikuttavat terveyteen ja kunnon kehittymiseen.

Kevyt tehoalue

Sykkeen ollessa 60-70% maksimista, liikutaan kevyellä teholla. Tällä tehotasolla elimistö käyttää rasvaa pääasiallisena energianlähteenään, minkä vuoksi tämä tehotaso soveltuu hyvin myös painonhallintaan. Liikkuminen tällä teholla tuntuu melko helpolta useimmista ihmisistä, ja sillä on seuraavat edut:

  • Auttaa painonhallinnassa
  • Parantaa kestävyyttä
  • Parantaa aerobista kuntoa
  • Kohtuullinen tehoalue

Sykkeen ollessa 70–80% maksimista, liikuntaan kohtuullisella teholla. Tämä tehotaso sopii erityisen hyvin niille, jotka liikkuvat säännöllisesti. Useimmille ihmisille tämä on yleensä suurin tehotaso, jota he voivat pitää yllä ja yhä tuntea olonsa mukavaksi ja kivuttomaksi. Liikkuminen tällä tehotasolla kehittää erityisen tehokkaasti aerobista (kardiovaskulaarista) kuntoa. Liikunta kohtuullisella teholla saa aikaan seuraavia etuja:

  • Parantaa aerobista kuntoa
  • Parantaa kestävyyttä
  • Auttaa painonhallinnassa
  • Mukauttaa kehoa työskentelemään suuremmalla teholla
  • Auttaa lisäämään nopeutta, jota voi pitää yllä ilman maitohapon muodostumista (nostaa anaerobista kynnystä)

Suuri tehoalue

Sykkeen ollessa 80–90% maksimista,  liikutaan kovalla teholla, jolloin liikunta tuntuu raskaalta. Tällä tehotasolla liikkuessasi huomaat hengästyväsi huomattavasti, lihaksesi väsyvät ja tunnet uupumusta. Liikunta tällä tehotasolla parantaa lihasten kykyä sietää maitohappoa ja parantaa kykyä voimakkaaseen lyhytaikaiseen ponnistukseen.

Koululiikunnan tavoitesykealue

Koululiikunnassa voidaan hyvin kokeilla ja vertailla eri liikuntamuotojen ja -lajien rasittavuutta. Keskimäärin normaaleille oppitunneille sopiva tavoitesykealue on 0,60–0,85 x maksimisyke. Jos oletetaan, että 14-vuotiaan oppilaan maksimisyke on noin 200, niin tavoitesykealue on silloin 120–170 lyöntiä minuutissa.