Sepelvaltimotauti

Säännöllinen liikunta:

  • Ehkäisee sepelvaltimotaudin kehittymistä vaikuttamalla sen vaaratekijöihin. Liikunnan ansiosta    terveydelle edullisen HDL -kolesterolin määrä kasvaa ja haitallisten triglyseridien määrä laskee. Liikunta laskee kohonnutta verenpainetta ja vähentää tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen vaaraa.
  • Puolittaa ensimmäisen sydäninfarktin vaaraa.
  • Lieventää sepelvaltimotaudin oireita. Kun kunto kohoaa, pulssi ja verenpaine nousevat rasituksessa hitaammin ja sama suoritustaso saavutetaan pienemmällä sydämen työkuormalla. Lisäksi sepelvaltimoiden sisäkalvon toiminta paranee, mikä parantaa sydänlihaksen verenkiertoa.
  • Vähentää kuoleman vaaraa ja sydänkuoleman vaaraa sepelvaltimotautiin sairastuneilla 30 %.

Miten liikun?

  • Harrasta kestävyysliikuntaa vähintään 3 päivänä viikossa 30 minuuttia. Tehokkainta on liikkua päivittäin.
  • Teho on sopiva, kun harjoittelu tuntuu hieman tai kohtalaisen rasittavalta. Jos tiedät maksimisykkeesi, eikä sinulla ole ollut rasituskipua, liikunnan
     sopiva syketaso on 60 - 80 % maksimista. Jos sinulla on ollut rasitusrintakipua, pidä liikunnan rasitustaso rintakipukynnystä alempana. Sykkeen suositeltava maksimitaso on tällöin 10 lyöntiä vähemmän kuin syketaso, jolla rintakipu tuntuu.

Sopivia liikuntalajeja ovat suuria lihasryhmiä kuormittavat lajit, kuten:
  • kävely
  • sauvakävely
  • hölkkä
  • hiihto
  • jumppa
  • tanssi
  • uinti
  • pyöräily.

Huomioitavaa!

  • Aloita liikunta aina rauhallisesti vähintään viiden minuutin lämmittelyllä (esim. paikallaan kävelyllä), jotta elimistö ehtii sopeutua rasitukseen. Hiljennä tahtia myös lopussa noin viiden minuutin ajaksi, jotta syke ja hengitys ehtivät tasaantua.
  • Kun liikuntaa harrastaa säännöllisesti, sydäninfarktin tai sydänkuoleman vaara liikunnan aikana on hyvin pieni. liikuntaan tottumattomalla suuret yhtäkkiset kertaponnistukset lisäävät vaaraa.
  • Jos terveydentilassasi tapahtuu muutos, selvitä syy, ennen kuin jatkat liikkumista.
Asiantuntijoina sydäntautien erikoislääkäri Kai Kiilavuori ja sydäntautien erikoislääkäri, dosentti Hannu Näveri    
Lähde: HYVÄ TERVEYS- lehti 
Teksti:Tuula Segercrantz