Luetteleminen eteen- ja taaksepäin annetusta luvusta toiseen

Ennen lukujonojen systemaattista tutkimista kannattaa tarkistaa, ymmärtääkö lapsi vertailun yksi enemmän ja yksi vähemmän, suhteet edessä ja takana, edeltävä, seuraava.

Tarvitaan edellä tehdyt 10-järjestelmävälineet, mittanauha ja pyykkipoikia.

a) Luvut 0 <-> 100. Yksi tikku kerrallaan laitetaan SKY-alustalle ja luetaan saatu lukumäärä; 9:n jälkeen otetaan yksi tikku lisää ja vaihdetaan 10 tikkua yhdeksi 10-nipuksi ja jatketaan.  Sama takaperin: 100-nippu SKY-alustalle ja otetaan yksi tikku kerrallaan pois. Luetaan saatu luku, joka voidaan etsiä myös mittanauhasta.

b) Aloitetaan jostain luvusta, joka on lukujen 0 ja 100 välillä, esim.  luku 36. Rakennetaan luvun 36 malli tikuista SKY-alustalle

 

ja kirjoitetaan paperille   ___, ___, ...,___, ___, ___, 36, ___, ___, ___, ..., ____, ___.

Miten saadaan luku, joka on yhtä suurempi kuin 36 eli 36:n isompi ykkösnaapuri? Lisäämällä yksi tikku. Kirjoitetaan muistiin 36:n oikealle puolelle 37. Jatketaan noin 10 lukua eteenpäin samalla tavalla.

Palataan lukuun 36 SKY-alustalla. Miten saadaan luku, joka on yhtä pienempi kuin 36 eli 36:n pienempi ykkösnaapuri? Vähentämällä yksi tikku. Kirjoitetaan muistiin luku 35 luvun 36 vasemmalle puolelle. Jatketaan samalla tavalla noin 10 lukua taaksepäin.

Tällä tavalla työskennellen havaitaan, että luvut kasvavat oikealle ja vähenevät vasemmalle, kuten lukusuoralla!

b) Mittanauhalta peitetään jokin luku pyykkipojalla. Kysytään toiselta: mikä luku on piilossa? Toisella kerralla peitetään 3 - 5 vierekkäistä lukua ja kysytään mitkä luvut ovat piilossa tai mikä luku on keskellä?

c) SKY-alustalle rakennettuja lukuja luetellaan aluksi edestakaisin yksi kerrallaan, kuten edellä. Tärkeätä on askeltaa myös10:n, 5:n ja 2:n välein edestakaisin; aluksi aloitetaan nollasta ja lisätään 10 (tai 5 tai 2). Myöhemmin taitojen karttuessa askelletaan myös 3:n, 4:n jne. välein; näin ennakoidaan kertolaskujen tuloksia.

Kun välineillä työskentely näyttää sujuvan mukavasti, voidaan harjoitella lukujonoja myös kopittelemalla lukujonoja ja samalla tavalla askeltaen 0 – 100:n lukualueella. (Kopittelu tarkoittaa sitä, kun kaksi henkilöä heittää pientä palloa keskenään.) Lisäksi voidaan tehdä lukujonoruudukoita paperille ja tutkia yhdessä ykkösten ja kymmenten säännönmukaista muutosta ja rytmiä, esimerkiksi kakkosen kertotaulu:

 

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

28

30

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

54

56

58

60

62

64

66

68

70

72

74

76

78

80

82

84

86

88

90

92

94

96

98

d) Luvut 0 <—> 1000. Tehdään vastaavalla tavalla kuin kohdissa a ja c.
Suuria lukuja rakennettaessa lisätään ja vähennetään 100 eli askelletaan 100:n välein.

Teksti ja kuvat: Hannele Ikäheimo