Kesäpäivä Kangasalla

 

Kesäpäivä Kangasalla - runosta lauluksi 1864

35-vuotias Sakari Topelius kirjoitti "Kesäpäivä Kangasalla" -runon Franssilan talon ullakkohuoneessa Kangasalla 20.6.1853. Runo ilmestyi ensi kerran 1853 Helsingfors Tidningar -lehdessä nimellä: "Sylvia on nähnyt Sisilian ja Egyptin, mutta pitää kuitenkin Suomea niin kauniina."
Alkuperäinen runo ilmestyi kokoelmassa "Sylvias visor 3" nimellä "En sommardag i Kangasala"

"Sylvias visa" tyttökuorolle

26-vuotias Gabriel Linsén sävelsi Kesäpäivä Kangasalla -laulun johtamalleen seitsenhenkiselle "Vårföreningen" naiskuorolle, jossa hänen sisarensa lisäksi lauloi myös Topeliuksen tytär. Nykyiset suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt P.J. Hannikainen. Myös Otto Manninen on kääntänyt kyseisen runon. Muilla kielillä käännöksiä löytyy aina englannista esperantoon.

Haralanharju

Topeliuksen Haralanvuorelle antama runollisempi nimi Haralanharju ei kuvasta alueen geologiaa. Alkuperäinen nimi lienee ollut Vuorenmaa, joksi sitä sanotaan vielä melko yleisesti. Vesijärvelle avautuvat maisemat ovat panneet katsojien sydämen pamppailemaan kansallisromanttista uhoa. Havisevanlahti ja Haralan talo näkyvät maisemaa hallitsevina luonnon- ja rakennetun kulttuurimaiseman malleina.
Matkailijayhdistyksen Tampereen haaraosasto lienee rakennuttanut paikalle tornin jo vuonna 1895. Tamperelaiset huligaanit polttivat sen juuri ennen juhannusta 1922. Suinulan Nuorisoseura rakensi paikalle uuden tornin kyläläisten luovuttamista hirsistä talkoilla juhannukseksi 1932. Se on 20 metrisenä Kangasalan korkein näkötorni.

 

Katso maisemakuva tornista

Teksti ja kuvat: Arto Joutsimäki & Heikki Mäenpää