Luokalta siirtyminen ja luokalle jättäminen perusopetuksessa

Yleiset periaatteet

Perusopetusasetuksen (852/1998) 11 §:n mukaan oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään kuuluvissa oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai sanallisen arvioin, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilaalle, jonka vuosiluokan suoritus jossakin aineessa on hylätty, tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa lukuvuoden koulutyön aikana tai koulutyön päätyttyä. Tässä ns. erillisessä kokeessa oppilaan osaamista voidaan selvittää monipuolisesti erilaisin suullisin ja kirjallisin sekä tarvittaessa myös muin näytöin, jotta oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa.  

Perusopetusasetuksen mukaan oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut vuosiluokan opintoja hyväksytysti. Hylätyistä arvosanoista huolimatta oppilas voi siis siirtyä seuraavalle luokalle, mikäli näin päätetään. Päätöksen edellytyksenä on, että oppilaan arvioidaan kykenevän selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, jos sitä pidetään oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaalla saattaa esimerkiksi olla useista oppiaineista välttäviä arvosanoja ja hänen perustietojaan ja –taitojaan sekä oppimisvalmiuksiaan on syytä vahvistaa ennen ylemmälle luokalle siirtymistä. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen opettaja tai jos heitä on useampia, opettajat yhdessä. Luokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Opettajan tulee noudattaa perusopetuslakiin ja -asetukseen, opetussuunnitelman perusteisiin ja paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjattuja oppilaan arvioinnin periaatteita ja menettelyjä.

Luokalle jättämisen vaikutukset ja tilanteiden ennakointi

Oppilaan opintojen etenemistä tulee seurata ja ennakoida mahdolliset ongelmat. Oppimisvaikeuksissa olevalle tulee hyvissä ajoin järjestää tarvittavaa tukea, jotta hän suoriutuisi opinnoistaan. Ongelmatilanteisiin voidaan varautua etukäteen myös paikallisessa opetussuunnitelmassa tehtävin ratkaisuin.

Erityisesti on syytä panna merkille perusopetusasetuksen säännös, jonka mukaan luokalle jäävän oppilaan suoritukset kyseiseltä vuosiluokalta raukeavat. Raukeamisen vuoksi oppilas joutuu siis suorittamaan uudestaan myös jo hyväksytyt opintonsa eli kertaamaan luokan. Tietojen ja taitojen vahvistaminen luokan kertaamalla on joskus tarpeellista. On kuitenkin tilanteita, joissa jo hyväksytysti suoritettujen opintojen raukeaminen on oppilaan kannalta kohtuutonta tai saattaa jopa johtaa syrjäytymiseen. Oppilaan opiskelu on voinut vaikeutua esimerkiksi sairauden tai muun elämäntilanteeseen liittyvän syyn vuoksi tai oppilas on voinut tulla kouluun ulkomailta kesken lukuvuoden.

Varsinkin perusopetuksen päättövaiheessa raukeamista koskeva säännös on syytä ottaa huomioon. Jos esimerkiksi 9. luokan oppilaan osaaminen tai suoriutuminen jossakin yhteisessä tai valinnaisessa oppiaineessa arvioidaan hylätyksi, ei hänelle voi antaa päättötodistusta ellei hän suorita kyseisiä opintoja hyväksytysti. Usein tämä suorittamismahdollisuus annetaan kesällä koulutyön jo päätyttyä.  Jos oppilas ei suoriudu erillisestä kokeesta hyväksytysti tai kenties edes osallistu tai pysty osallistumaan kokeeseen, hän jää luokalleen ja hänen kaikki suorituksensa 9. luokalta raukeavat. Oppilaan elämäntilanteen vuoksi saattaa vaatimus koko luokan opintojen kertaamisesta olla ylivoimainen ja johtaa lopulta siihen, että oppilas jää vaille päättötodistusta.

Opintojen raukeaminen voidaan välttää kirjaamalla paikalliseen opetussuunnitelmaan mahdollisuus edetä opinnoissa perusopetusasetuksen 11 §:n 3 momentissa mainitulla tavalla eli vuosiluokkiin sitomattomasti.  Tällainen järjestely voi koskea myös yksittäistä oppilasta. Oppilas opiskelee edelleen omassa opetusryhmässään, mutta etenee opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Hänen opinto-ohjelmansa koostuu opetussuunnitelmassa määritellyistä opintokokonaisuuksista (esim. kurssi), joita hän suorittaa edeten kokonaisuudesta toiseen.  Toisin kuin vuosiluokkiin sidotussa etenemisessä, oppilaan jo hyväksytysti suorittamat opinnot eivät raukea.  Esimerkiksi oman opinto-ohjelman mukaan etenevä 9. luokan oppilas, jolta osa opinnoista vielä puuttuu, saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen, johon on merkitty hänen jo hyväksytysti suorittamansa opinnot. Hän jatkaa seuraavana syksynä opintojaan 9. luokan oppilaana ja saa päättötodistuksen heti suoritettuaan puuttuvat opinnot hyväksytysti. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas voidaan jättää luokalle vain yleisen huonon koulumenestyksen vuoksi.

Varsinkin syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille voi olla tärkeää, että heillä on mahdollisuus säilyttää aiemmat opintosuorituksensa ja sen lisäksi selkeä tieto siitä, mitä heidän vielä edellytetään suorittavan päättötodistuksen saamiseksi.

Vuosiluokkiin sitomattoman etenemisen käytöstä päätetään siis paikallisessa opetussuunnitelmassa. Asiaa on käsitelty tarkemmin artikkelissa Joustoa oppilaan arviointiin vuosiluokkiin sitomattomien opintojen avulla .

Oppilaan siirtäminen vuosiluokan yli

Perusopetuslain 18 §:n kohta 1) mahdollistaa sen, että oppilas voidaan siirtää vuosiluokan yli, jos hänellä arvioidaan jo ennestään olevan kyseisellä vuosiluokalla vaadittavat tiedot ja taidot. Oppilaan osaaminen suhteessa vuosiluokan tavoitteisiin tulee aina selvittää ja vasta sen jälkeen voidaan tehdä päätös hänen siirtämisestään luokkaa ylemmäs. Oppilaan huoltajaa tulee kuulla.

Siirtoja harkittaessa on syytä ottaa myös huomioon, että kesken lukuvuotta ylemmälle luokalle siirretty oppilas joutuu suorittamaan tämän ylemmän luokan oppimäärän vajaassa lukuvuodessa.