Oppilaan poissaolot ja arviointi

On tilanteita, joissa oppilaalle kertyy runsaasti poissaoloja. Poissaolojen syynä voi olla sairaus, mutta opetukseen osallistumattomuus voi johtua myös luvattomista poissaoloista. Opetushallitukseen tulee runsaasti kyselyjä siitä, miten tällöin tulisi menetellä erityisesti ajatellen oppilaan arviointia, todistuksia ja opinnoissa etenemistä. Tässä artikkelissa käsitellään niitä menettelyjä, joiden avulla koulu voi etukäteen varautua poissaoloista johtuviin ongelmatilanteisiin mm. paikallisessa opetussuunnitelmassa tehtävien päätösten avulla. Artikkelissa käsitellään myös lainsäädäntöön sisältyviä mahdollisuuksia ottaa huomioon oppilaan erityisolosuhteet. Tärkeää on aina pyrkiä ennakoimaan tilanteet ja tehdä yksittäistä oppilasta koskevat ratkaisut hyvissä ajoin esim. ennen lukuvuoden päättymistä.

Sairaalakoulussa opiskelevan oppilaan arvioinnista on laadittu erililnen artikkeli:

Perusopetuslakiin (628/1998) tehty lisäys (477/2003) velvoittaa opetuksen järjestäjää seuraamaan oppilaan poissaoloja ja ilmoittamaan luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä säännöksiä siitä, että sairaudesta tai muusta syystä johtuva tietty määrä poissaoloja johtaisi automaattisesti luokalle jättämiseen tai jäämiseen. Luokalle jättämisen perusteita ovat perusopetusasetuksen (852/1998) mukaan vain hylätty vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa tai yleinen huono koulumenestys.

Sairaudesta johtuvat poissaolot ja arviointi

Jos oppilas ei sairauden vuoksi voi osallistua kouluopetukseen, mutta hänen terveydentilansa sallii opiskelun esimerkiksi kotona, hänen opetuksensa voidaan järjestää antamalla hänelle ohjausta, oppimateriaalia ja oppimista tukevaa arviointipalautetta kotiin (tai muuhun paikkaan). Lähtökohtana on, että oppilas saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Yhteistyö huoltajan kanssa on tällaisessa tilanteessa erityisen tärkeää. Oppilaalle tulisi laatia oppimissuunnitelma, jonka avulla opintojen etenemistä voidaan suunnitella ja toteuttaa. Jos oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, asiat kirjataan hänelle laadittuun henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Kun oppilas palaa kouluun sairauden jälkeen, hänellä on oikeus tarvittavaan tukiopetukseen.

Sairaana oleva oppilas ei välttämättä pysty etenemään opinnoissaan samaan tahtiin kuin koulussa opiskelevat. Sairaus saattaa myös kokonaan estää oppilaan opiskelun sairaalakoulussa tai kotona, joten oppilaalle ei kerry opintosuorituksia. Myös erilaisten näyttöjen antaminen kokeiden yms. avulla voi olla mahdotonta tai vaikeaa. On esimerkiksi tapauksia, joissa oppilas on ollut sairaana suuren osan syyslukukaudesta. Tällöin voidaan pitää kohtuuttomana arvioida oppilasta lukukauden päätteeksi samalla tavoin kuin muita oppilaita. Tilanteeseen voidaan varautua paikallisessa opetussuunnitelmassa tehtävin ratkaisuin.

Perusopetusasetuksen mukaan oppilaalle tulee antaa todistus lukuvuoden päätteeksi. Välitodistuksista päätetään sen sijaan paikallisesti, ylemmät säädökset eivät edellytä välitodistuksen antamista. Jos paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, että oppilaille annetaan välitodistus tai välitodistuksia, saattaa olla tarkoituksenmukaista muotoilla tämä päätös niin, että kouluille jää tapauskohtaista harkinnanvaraa. Opetussuunnitelmaan voidaan esimerkiksi kirjata, että välitodistus on tietyissä tilanteissa mahdollista jättää antamatta.

Jos paikalliseen opetussuunnitelman ei ole kirjattu joustomahdollisuutta todistuksen antamisessa, tarvittavaa joustoa tuo perusopetuslain 18 §, jossa käsitellään erityisiä opetusjärjestelyjä. Kyseisen pykälän 3) kohdan mukaan oppilaan opiskelu (ja arviointi) voidaan järjestää osittain toisin kuin kyseisessä laissa tai sen nojalla säädetään ja määrätään, mikäli se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Jos oppilas ei sairauden vuoksi ole voinut osallistua kouluopetukseen eikä muutoinkaan opiskella tai antaa näyttöjä, voidaan todistuksen avulla annettava arviointipalaute jättää em. säännöksen perusteella antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös. Huoltajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan palautetta muulla tavoin kuin todistuksen avulla.

Joskus sairaus voi tilapäisesti estää tai vaikeuttaa oppilaan osallistumista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ainoastaan yksittäisessä oppiaineessa, esimerkiksi liikunnassa tai kotitaloudessa. Tällöin tarkoituksenmukaisin järjestely on yleensä se, että oppilaan opiskelu kyseisessä aineessa järjestetään edellä mainitun perusopetuslain 18 §:n 3) kohdan nojalla toisin ja hänelle räätälöidään terveydentilaan ja olosuhteisiin sopiva tapa osallistua oppiaineen opetukseen. Jos oppilaan terveydentila sitä edellyttää, hänet voidaan 18 §:n nojalla tarvittaessa vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta tietyksi ajaksi. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja jättää tarvittaessa esim. todistusarvosana antamatta. Ensisijaisena menettelynä niin lyhytkestoisemmassa kuin pidemmässäkin sairaudessa on kuitenkin aina erilaisin järjestelyin turvata oppilaan mahdollisuus osallistua opetukseen.

Myös perusopetusasetuksen (852/1998) 11§:ään sisältyvä mahdollisuus vuosiluokkiin sitomattomaan etenemiseen opinnoissa tarjoaa joustoa ajatellen tilannetta, jossa oppilas ei sairauden vuoksi kykene suoriutumaan kaikista vuosiluokan oppimäärään kuuluvista opinnoista ja hän olisi vaarassa jäädä luokalle. Vuosiluokkiin sitomattomasti eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas ei jää luokalle mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Vuosiluokkiin sitomattomasta etenemisestä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Tapauskohtaisesti tulee tietenkin aina arvioida, sopiiko tällainen menettely oppilaan tilanteeseen. Oppilaan opiskeluun liittyvät järjestelyt on syytä kirjata hänelle laadittuun tai laadittavaan oppimissuunnitelmaan (tai HOJKSiin).

Erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokkiin sitomattomat järjestelyt voivat olla tarpeen. Vuosiluokallisessa järjestelmässä opiskeleva yhdeksännen luokan oppilas jää luokalleen, jos hän ei jostain syystä pysty suoriutumaan hyväksyttävästi kaikista opinnoistaan. Luokalle jäävän oppilaan kaikki kyseisen vuosiluokan suoritukset, myös jo hyväksytyt, raukeavat. Jos oppilas sen sijaan etenee oman opinto-ohjelmansa mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti, eivät hänen jo hyväksytyt suorituksensa raukea. Oppilas saa 9. luokan päätteeksi lukuvuositodistuksen, johon on merkitty hänen jo hyväksytysti suorittamansa opinnot ja arviot niistä. Oppilas jatkaa seuraavana lukuvuonna opintojaan 9. luokan oppilaana ja saa päättötodistuksen heti, kun perusopetuksen oppimäärä on kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettu. Näin voidaan välttää sairauspoissaoloista aiheutuvat kohtuuttomat seuraukset oppilaalle.

Vuosiluokkiin sitomatonta etenemistä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia käsitellään tarkemmin erillisessä artikkelissa:

Luvattomat poissaolot ja arviointi

Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty siitä vapautusta. Myös oppilaan arvioinnin kannalta ongelmallisia ovat tilanteet, joissa oppilaalla on runsaasti luvattomia poissaoloja eikä opettajalla ole näyttöä hänen osaamisestaan. Oppilaalle tulee tällaisessakin tilanteessa kuitenkin antaa lukuvuositodistus ja myös opetussuunnitelmassa määritellyt välitodistukset sekä muuta ohjaavaa palautetta. Todistuksiin merkitään arvio tai arvosana kaikista oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvista oppiaineista.

Luvaton poissaolo sinällään ei aiheuta luokalle jättämistä, mutta jos oppilas ei juurikaan osallistu opetukseen, kokeisiin eikä muihinkaan hänelle mahdollisesti tarjottuihin näyttömahdollisuuksiin, ei hänelle kerry hyväksyttyjä opintosuorituksia suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen tavoitteisiin. Tällöin hän on varassa saada aineesta hylätyn arvosanan todistukseen. '

Luvattomiin poissaoloihin tulee aina puuttua myös oppilashuollollisin keinoin ja pyrkiä yhteistyössä huoltajan kanssa turvaamaan oppilaan koulunkäynti.

Oppilaan kokonaistilanne on hyvä ottaa huomioon varsinkin silloin, kun kyseessä on perusopetuksen päättövaihe. Erityisesti 9. luokan oppilaiden kohdalla on syytä pohtia yhtenä mahdollisuutena vuosiluokkiin sitomatonta oman opinto-ohjelman mukaista etenemistä, jos oppilas on jo suorittanut hyväksytysti huomattavan osan 9. luokan opinnoista. Tällaisella järjestelyllä voi olla suuri merkitys tilanteissa, joissa oppilaan koulunkäyntimotivaatio ei ole kovin hyvä ja hän saattaisi luokalle jäännin, opintojen raukeamisen ja vuosiluokan kertausvaatimuksen vuoksi jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta.

Kuten edellä on todettu, oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas saa vuosiluokan päätteeksi lukuvuositodistuksen, johon on merkitty hänen jo hyväksytysti suorittamansa opinnot. Yhdeksännellä luokalla oleva jatkaa tämän vuosiluokan oppilaana ja saa päättötodistuksen suoritettuaan puuttuvat opinnot hyväksytysti esimerkiksi seuraavan syyslukukauden aikana. Oppilaalle ja huoltajalle on syytä kertoa, mitä perusopetuksen oppimäärään kuuluvia opintoja oppilaalta vielä puuttuu ja mitä hänen edellytetään seuraavana lukuvuonna suorittavan päättötodistuksen saamiseksi. Oppilaan motivaation kannalta on tärkeää, että hänellä on selkeä tieto sekä opintovaatimuksista että arviointiperusteista.

Vuosiluokkiin sitomatonta etenemistä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia käsitellään tarkemmin erillisessä artikkelissa: