Arvosanojen korottaminen perusopetuksessa

Kysymys arvosanojen korottamisesta nousee yleensä esiin perusopetuksen päättövaiheessa, erityisesti 9. luokalla. Korottamisella tarkoitetaan yleensä sitä, että oppilaalle annetaan mahdollisuuksia lisä- tai uusintanäytöin osoittaa parantunut osaamisensa, jotta hän saisi tulossa olevaan päättötodistukseensa paremman päättöarvosanan.

Korottamisella voidaan tarkoittaa myös jo annetussa päättötodistuksessa olevan arvosanan parantamista. Tätä asiaa käsitellään artikkelin lopussa.

Säädöstaustaa ja yleisiä näkökohtia

Perusopetuksen lainsäädännössä tai valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa ei ole säännöksiä tai määräyksiä arvosanojen korottamisesta. Ainoastaan hylätystä vuosiluokan suorituksesta on perusopetusasetuksessa säännös, jonka mukaan oppilaalle tulee antaa mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Säädösten ja opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ja henkenä kuitenkin on, että oppilaalle tulee antaa riittävästi ja monipuolisesti mahdollisuuksia osoittaa osaamisensa, jotta opettaja voi sen arvioida.

Kouluissa on muodostunut omia, erilaisia käytäntöjä tulossa olevan päättöarvosanan parantamisesta. On hyvä, että oppilaiden näyttömahdollisuuksiin kiinnitetään huomiota. Osin näissä käytännöissä näkyvät kuitenkin lukion opiskelijan arvioinnista peräisin olevat periaatteet, jotka eivät sellaisenaan sovellu peruskouluikäisille tai ole edes tarpeen peruskoulussa. Lukiolle ominaisten käytäntöjen myötä yksittäiset kirjalliset kokeet ja aiemmat kurssiarvosanat saattavat saada liian suuren merkityksen. Arvosanojen korottamista pohdittaessa onkin syytä muistaa perusopetuksen nykyiset päättöarvosanan muodostamisen periaatteet ja tarkastella asiaa tätä taustaa vasten.

Päättöarvosanan muodostaminen

Peruskoulussa oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta opiskeltujen kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona eikä minkään muunkaan vastaavan matemaattisen kaavan perusteella kuten lukiossa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 mukaan päättöarvioinnin tehtävänä on ilmaista, miten hyvin oppilas on perusopetuksen päättyessä saavuttanut oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana kuvaa oppilaan osaamista suhteessa perusopetuksen oppimäärän mukaisiin tavoitteisiin (tai HOJKS:ssa määriteltyihin tavoitteisiin) perusopetuksen päättyessä. Se ei siis kuvaa oppilaan keskimääräistä osaamista vuosiluokkien 7-9 tai 8-9 aikana. Ks. erillinen artikkeli päättöarvioinnista.

Ennen vuoden 2004 perusteita päättöarvosanan muodostamisen periaatteista päätettiin paikallisesti. Useissa kouluissa päättöarvosana perustui vuosiluokkien 7-9 kurssien tai jaksotodistusten arvosanoihin tietyn laskentakaavan mukaisesti. Joissakin kouluissa on ilmeisesti edelleen tällaisia käytäntöjä, vaikka ne eivät ole nykyisten määräysten mukaista. Jaksotodistusten arvosanojen aritmeettisen keskiarvon perusteella annettu päättöarvosana ei välttämättä kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin koulun päättyessä. Arvosanaan ovat saattaneet vaikuttaa merkittävästikin oppimisprosessin aiemmat vaiheet. Oppilaan osaaminen on voinut parantua opintojen loppuvaiheessa huomattavastikin, mutta se ei näy keskimääräistä osaamista kuvaavassa päättöarvosanassa. On myös otettava huomioon, että oppiminen ymmärretään nykyisin tietojen ja taitojen jatkuvaksi rakennusprosessiksi ja että osaaminen on kumuloituvaa. Oppilaan tiettynä ajankohtana osoittama osaaminen sisältää aiemmin opitun, joten osaaminen on tavallaan reaaliaikaisesti opettajan nähtävissä. Jos arviointikäytännöt painottavat oppimisprosessin aiempia, jo menneitä vaiheita, voi oppilaan motivaatio opintojen loppuvaiheessa heiketä. Oppilas mieltää tilanteen niin, että ponnistelut ja parantunut osaaminen eivät enää vaikuta tulossa olevaan päättöarvosanaan, koska aiempi osaaminen on ollut heikkoa. Tieto siitä, että arvosanaan voi vielä vaikuttaa lisää opiskelun mielekkyyttä.

Arvosanan korottamisen tarkastelu nykyisessä päättöarvioinnin kontekstissa

Nykyinen tapa muodostaa päättöarvosana vähentää osaltaan tarvetta siihen, että oppilaan pitäisi erillisin lisänäytöin suorittaa uudelleen aiempia opintojaan. Useimmiten opettaja voi todeta parantuneen osaamisen muutoinkin.

Koska kouluissa on kuitenkin edelleen käytössä kaavamaisia tapoja muodostaa päättöarvosana, myös arvosanojen korotuskäytännöt saattavat olla samantyyppisiä. Tulossa olevan päättöarvosanan korottaminen on ehkä konkreettisesti sidottu aiemmin opiskeltuihin kursseihin: oppilaan on erillisessä kokeessa korotettava tiettyjen, ehkä jopa edellisenä lukuvuonna suorittamiensa kurssien arvosanoja. Näin menetellään, vaikka opettaja pystyisi toteamaan ja arvioimaan oppilaan parantuneen osaamisen suhteessa tavoitteisiin normaalin, sen hetkisen opetuksen yhteydessäkin.

Edellä esitetty ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö erilaisia lisänäyttömahdollisuuksia joskus tarvittaisi tai voisi oppilaille tarjota . On tilanteita, joissa lisänäytöt saattavat olla hyvinkin tarpeellisia. Oppilas on saattanut vaihtaa koulua perusopetuksen loppuvaiheessa, tulla ulkomailta, olla sairaana tai hänen opiskelunsa on voinut vaikeutua oppimisvaikeuksien, murrosiän kuohunnan tai elämäntilanteeseen liittyvän muun syyn vuoksi. Nämä tilanteet ovat voineet hankaloittaa oppilaan mahdollisuuksia osallistua opetukseen tai antaa näyttöjä osaamisestaan. Opettaja voi kokea, että hänellä ei ole riittävää tietoa oppilaan osaamisesta ja sen tasosta, jotta hän voisi sen arvioida. Oppilas saattaa puolestaan tuntea, että hän ei ole pystynyt riittävästi osoittamaan osaamistaan. Voi myös olla, että oppilas on vain havahtunut opintojen tärkeyteen ja haluaa korjata aiempia laiminlyöntejään.

Erilaiset tilanteet tulee ottaa huomioon. Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on viisasta järjestää tarvittaessa lisänäyttömahdollisuuksia, jotta opettaja saa tarvitsemaansa informaatiota ja oppilas voi osoittaa osaamistaan. Tämä on mahdollista tehdä sitomatta lisänäyttöjä konkreettisesti aiempiin opintoihin.

Lisänäyttömenettelyt tulisi kirjata opetussuunnitelmaan, jotta pelisäännöt ovat kaikille selviä ja menettelyt yhdenmukaisia. On tärkeää, että oppilaita kohdellaan tasavertaisesti esimerkiksi saman kunnan eri kouluissa. Tärkeää on myös, että oppilailla ja huoltajilla on hyvissä ajoin tieto sekä arviointiperusteista että siitä, millä osa-alueilla osaamista olisi parannettava ja miten ja milloin siitä voi antaa näyttöjä. Päättöarviointiin liittyvä informointi ja keskustelut on syytä käynnistää 8. luokalla.

Eri tavat antaa lisänäyttöjä tulevan päättöarvosanan parantamiseksi

Kun oppilas on vielä koulussa, koulu voi järjestää mahdollisuuksia antaa erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttöjä, joiden avulla oppilaat voivat osoittaa parantunutta osaamistaan. Mahdollisuuksia voidaan antaa normaalin opetuksen yhteydessä sekä erillisissä näyttötilaisuuksissa. Muunlaiset lisänäytöt kuin kirjalliset kokeet ovat tarpeen varsinkin taide- ja taitoaineissa ja kotitaloudessa, mutta niitä voidaan käyttää missä oppiaineessa tahansa.

Lisänäyttömahdollisuuksia pohdittaessa on hyvä muistaa, että opetussuunnitelman perusteiden mukaan sanallisesti arvioitava valinnainen aine voi korottaa yhteisen aineen arvosanaa. Tämä edellyttää, että asiasta on maininta koulun opetussuunnitelmassa ja että valinnainen aine on määritelty kyseisen yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi. Jos oppilas esim. 8. ja/tai 9. luokalla opiskelee alle kahden vuosiviikkotunnin laajuista musiikin syventäviksi opinnoiksi määriteltyä valinnaista ainetta ja suoriutuu niistä hyvin, voidaan hänen 7. luokalta olevaa musiikin arvosanaansa korottaa ja hän saa päättötodistukseen tämän korotetun arvosanan.

Paremman osaamisen osoittaminen päättötodistuksen saamisen jälkeen

Artikkelin alussa on viitattu tilanteeseen, jossa oppilaalla/henkilöllä on jo perusopetuksen päättötodistus. Jo saatuun päättötodistukseen kirjattuja arvosanoja ei voi jälkikäteen lisänäyttöjen perusteella muuttaa tai korjata. Mahdollisesta parantuneesta osaamisesta on hankittava uusi, erillinen todistus. Uuden todistuksen voi saada joko osoittamalla osaamisensa perusopetuslain (38 §) ja –asetuksen (23 §) mukaisessa erityisessä tutkinnossa tai opiskelemalla perusopetuksen lisäopetuksessa (ns. 10. luokka) tai aikuisten perusopetusta antavassa oppilaitoksessa.

Erityisessä tutkinnosta annettavista todistuksista on määräykset vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, luku 8.3 todistukset, otsikko Muut todistukset.

Lisäopetuksessa annettavia todistuksia koskevat määräykset sisältyvät lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (doc).

ja aikuisten perusopetuksen arviointia ja todistuksia koskevat määräykset Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (pdf).