Ulkomailta Suomeen palaavan oppilaan opintojen järjestäminen ja arviointi

Ulkomailta Suomeen palaava oppivelvollisuusikäinen lapsi tai nuori sijoitetaan yleensä ikäänsä vastaavalle luokalle peruskouluun. Koska hänen ulkomaisessa koulussa suorittamansa opinnot lähes aina poikkeavat suomalaisen perusopetuksen vastaavista, on syytä heti alkuun selvittää ne muun muassa oppilaan ja huoltajan kanssa käytävien keskustelujen, ulkomailta saatujen todistusten ja mahdollisen muun materiaalin avulla. Selvitystyö on erityisen tärkeää silloin, kun oppilas palaa Suomeen peruskoulun yläluokille. Paluuoppilaan opintojen erityisjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti ja oppilaalle on hyvä laatia oppimissuunnitelma, johon nämä asiat kirjataan. Huoltajaa tulee aina kuulla ennen päätösten tekemistä. 

Erilaisen opiskelutaustan vuoksi paluuoppilaalla saattaa olla tiedoissaan ja taidoissaan puutteita suhteessa suomalaiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Jotakin oppiainetta ei kenties ole ollut lainkaan mahdollista opiskella ulkomailla ja esimerkiksi äidinkielen taito on saattanut heiketä. Jossakin oppiaineissa, esimerkiksi vieraassa kielessä, ulkomailta palaavan taidot voivat puolestaan ylittää suomalaisen perusopetuksen oppimäärän.

Joustoa paluuoppilaan opiskelun järjestämiseen ja sitä kautta myös arviointiin tuo perusopetuslain 18 § erityisistä opetusjärjestelyistä. Kyseisen pykälän säännösten mukaan oppilaan opiskelu voidaan tietyissä tilanteissa järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään.

Kyseisen pykälän mukaan yksi peruste toisin järjestelyille on se, että oppilaalla katsotaan joltain osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Oppilas voidaan esimerkiksi siirtää vuosiluokan yli, jos hänen todetaan jo hallitsevan asianomaisen vuosiluokan oppimäärän kaikissa oppiaineissa.

Erityinen järjestely voi koskea myös yksittäistä oppiainetta. Ulkomailta palaava oppilas saattaa hallita esimerkiksi koulun opetussuunnitelmaan kuuluvan vieraan kielen tai vaikkapa matematiikan jonkin vuosiluokan oppimäärän tai jopa koko oppiaineen oppimäärän.  Osaaminen voidaan selvittää erilaisten suullisten ja kirjallisten näyttöjen avulla ja tarvittaessa myös perusopetuslain (38§) ja –asetuksen (23 §) mukaisessa erityisessä tutkinnossa. Jo hallinnassa olevan oppiaineen opiskelusta vapautuva aika voidaan käyttää tietojen ja taitojen vahvistamiseen muissa oppiaineissa. – Erityisestä tutkinnosta annettavia todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 lukuun ”8.3 Todistukset”, kohtaan ”Muut todistukset”.
 
Perusopetuslain 18§:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin myös silloin, kun perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Paluuoppilasta ajatellen tällainen tilanne voi syntyä, jos hän palaa Suomeen peruskoulun loppuvaiheessa ja hänen opinto-ohjelmaansa ei ole ulkomailla kuulunut jotakin suomalaisen perusopetuksen oppimäärään kuuluvaa oppiainetta. Saattaa olla, että suomalaisessa koulussa kyseistä ainetta ei enää opeteta paluuoppilaan luokalla. Tällainen aine on mm. kotitalous. On myös aineita, joita edelleen opetetaan, mutta paluuoppilaan ei voida kohtuudella odottaa omaksuvan kyseisen oppiaineen oppimäärän mukaiset tiedot ja taidot jäljellä olevassa ajassa. Toinen kotimainen kieli voi olla tällainen oppiaine.

Edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa tulee aina ensin selvittää, voiko oppilas erityisten opetusjärjestelyjen avulla joko suoriutua näistä opinnoista tai näyttöjä antamalla osoittaa osaamisensa ja saada oppiaineesta todistukseen arvosanan. Mikäli tämä ei ole kohtuudella mahdollista, oppilaan opinnot voidaan järjestää toisin perusopetuslain 18 §:n perusteella tehtävällä päätöksellä. Päätöksessä todetaan, että kyseinen oppiaine ei kuulu oppilaan opinto-ohjelmaan.  Oppilaan osaamista tässä aineessa ei siis myöskään arvioida eikä hänelle ei tule siitä arvosanaa tai mitään muutakaan merkintää todistukseen. Päätös oppilaan vapauttamisesta kokonaan jonkin oppiaineen opiskelusta tai oppimäärän suorittamisesta tehdään aina tapauskohtaisesti ja huoltajan ja oppilaan kanssa keskustellen sekä ottaen huomioon oppilaan jatko-opintoja koskevat suunnitelmat.

On tärkeää huomata, että oppilaalle tulee aina hänen/huoltajan niin halutessa antaa mahdollisuus osoittaa osaamisensa kaikissa aineessa ja saada niistä arvosana todistukseen.  Apuna opiskelun järjestämisessä voidaan edellä kuvattujen opetusjärjestelyjen lisäksi käyttää koulun valinnaisaineiden tarjontaa ja myös itsenäistä opiskelua koulusta saadun tai muun materiaalin pohjalta.  Oppilas voi esimerkiksi ottaa opinto-ohjelmaansa jonkin taide- ja taitoaineen tai kotitalouden valinnaisia opintoja ja tarvittaessa lisänäytöin osoittaa osaamisensa suhteessa koko oppimäärän tavoitteisiin, jotta opettaja voi sen arvioida ja antaa päättöarvosanan. Oppilaalta ei voida kuitenkaan edellyttää esimerkiksi itsenäistä kotiopiskelua jonkin oppiaineen suorittamiseksi. Häneltä ei voida myöskään vaatia näyttöjä ja suorituksia oppiaineesta, jossa hän ei ole saanut opetusta.

Päättötodistuksen saamisen jälkeenkin on aina mahdollista sekä korottaa arvosanoja että suorittaa mahdollisesti puuttuvia oppiaineita edellä mainitussa erityisessä tutkinnossa.

On huomattava, että ulkomaisten oppilaitosten todistusten arvosanoja ei voi siirtää suomalaiseen todistukseen. Arvosanojen sisältämää informaatiota voidaan käyttää arvosanoja annettaessa taustatietona, mutta suomalaisen koulun on aina itse arvioitava oppilaan osaaminen suhteessa perusopetuksen tavoitteisiin, jotta todistusarvosana voidaan antaa.