Ajattelu

Ajattelu on ajatusten yhdistelemistä uusiksi ajatuksiksi. Ajatteluun kuuluvat muisti ja tiedon prosessointi, kriittisyys, luovuus, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko sekä älykkyys. Hyvässä ajattelussa kohtaavat älyllinen vastuullisuus eli kriittisyys ja älyllinen uteliaisuus eli luovuus. Kriittisyys on metodinen, harjoiteltava taito. Kriittinen asenne sisältää halun päätellä, halun analysoida omia ja toisten ajatuksia sekä pyrkimyksen totuuteen ja älylliseen vastuullisuuteen. Ajatteluun liittyviä luovia ja kriittisiä ominaisuuksia tarvitaan ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa. Tärkein kyky ei ole valmiitten ongelmien ratkaiseminen vaan merkityksellisten ongelmien löytäminen, kysyminen. Älykkyyttä on määritelty monin tavoin. Keskeiseksi nousee kuitenkin kyky ajatella älykkäästi, sillä ajattelemalla hyvin ihminen voi oppia käsittelemään oman kapasiteettinsa rajoja, ikään kuin ne olisivat ulkoisia ongelmia, jotka ovat voitettavissa.

Ajattelu on toimintaa, tekemistä. Siinä harjaantuu vain tekemällä. On hyvä, että sama henkilö opettaa oppilaille myös muuta kuin ajattelua. Näin ajattelun kehittämiseen tähtäävä toiminta on mukana kaikessa opetuksessa eikä vain erillisenä oppituntina. Ajattelun kehittyminen on tiedon muodon ja sisällön kytkeytymistä entistä paremmin. Kaikki opetettava tiedollinen aines tulisikin rakentaa niin, että se edistää kykyä käsitteellistää ja nähdä yhteyksiä. Tieto ja ajattelu ovat toisiinsa sidoksissa, ja ajattelun kehittämisen tavoitteena koulussa on luonnollisesti myös oppimisen tehostaminen.

Teksti: Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen | Kuva: Richard Lax