Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

Jos oppilasryhmässä on muihin uskontokuntiin kuuluvia, on hyvä esitellä myös juuri näiden uskontokuntien juhlia ja uskonnon peruspiirteitä. Esittelyssä tulee olla kunnioittava henki – niin oman kuin toisen perinnön osalta.

Suomi on edelleen uskontokuntakartaltaan melko homogeeninen maa, mutta kaupungeissa tilanne on muuttunut nopeasti. Maamme eri alueet ovat kuitenkin hyvinkin eri tilanteessa. On paikkakuntia, joita monikulttuurisuus ja -uskontoisuus koskevat vasta vähän. Pääkaupunkiseudulla on puolestaan jouduttu ratkaisemaan ongelmia, jotka ovat toisille paikkakunnille lähes tuntemattomia. Esimerkiksi koulun juhlien vietolle monikulttuurisuus tulee ottaa huomioon sopivalla tavalla. Käytännön ratkaisuissa on otettava huomioon niin vähemmistöt kuin enemmistökin.

Uskonnon opetukselle muiden uskontojen ilmestyminen merkitsee oman profiilin kirkastumista. Muihin uskontokuntiin kuuluville oppilaille on taattu oman uskontokunnan mukainen opetus, mutta tiedon välittäminen muista uskonnoista on tärkeää ennakkoluulottomuuden ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi. Jo ensimmäisillä vuosiluokilla oppilaille on hyvä selvittää ympäristön uskontojen ja kulttuurien eroja ja yhtäläisyyksiä. Tässä, niin kuin kaikessa kasvatuksessa on olennaista, miten aikuinen asioista kertoo ja miten oppilaiden erilaisuuteen suhtautuu – ”tärkeämpää kuin mitä opetat on miten opetat”.

Teksti: Vuokko Kortekangas-Malkavaara