Tavoitteita

Vaikka uskonto on ilmiönä rikas, opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet on pidetty tuntimäärään suhteutettuna maltillisina. Tämä antaa mahdollisuuden tavoittaa opetuksessa muitakin kuin tiedollinen ulottuvuus. Tavoitteiden sanamuodosta voi myös päätellä, miten syvälle on tarkoitus porautua. Jälleen käytetään muun muassa sanaparia perehtyminen – tutustuminen.

Seuraavassa käydään läpi vuosiluokkien 6–9 tavoitteet ja sisällöt yksi kerrallaan. Päätavoitteet on avattu alatavoitteiksi ja niihin on liitetty tarpeellisia esimerkkejä. Jäljempänä vuosiluokkien 6–9 keskeiset sisällöt on avattu virittävien kysymysten avulla.

Oppilas

tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

  • Oppilas tiedostaa, että hän luo käsitystään maailmasta ja sen toiminnasta ja pystyy ilmaisemaan, miten maailman tällä hetkellä näkee (maailmankuva). Lisäksi oppilas tiedostaa, että hän pitää toisia asioita elämässä erityisen arvokkaina ja tavoiteltavina, toisia vähemmän tärkeinä. Nämä arvot, arvostukset ja tarpeet ohjaavat osaltaan hänen elämäänsä.
  • Oppilas tiedostaa, että hänellä on kehittyvä maailmankatsomus, johon kytkeytyvät arvot ja niiden pohjalta syntyneet normit.
  • Oppilas tunnistaa asioita, jotka vaikuttavat siihen, mitä hän ajattelee maailmasta ja arvoista. Esimerkkejä vaikuttavista tekijöistä ovat perhe, suku, ystävät, kouluopetus, media, tiede, uskonto, taide, luonto tai omat havainnot.
  • Oppilas pystyy pohtimaan sitä, mihin uskoo, mitä tietää, mitä pitää arvokkaana ja miksi ajattelee näin.
  • Aihekokonaisuuksia: Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä- ja mediataito, Ihminen ja teknologia

ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä  

  • Oppilas ymmärtää uskonnollisen maailmankatsomuksen peruspiirteitä kuten että maailman ja ihmisen olemus selitetään uskonnoissa usein tuonpuoleisuuteen viitaten samoin kuin käsitys hyvästä elämästä, oikeasta ja kielletystä.
  • Oppilas osaa luetella uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja suomalaisessa kulttuurissa.
  • Oppilas ymmärtää uskonnon luonteen perimmäisten kysymysten ja selittämättömän tulkkina.
  • Oppilas ymmärtää pyhän uskonnossa tutkimattomana ja salattuna todellisuutena, johon liittyviä ilmiöitä lähestytään kunnioittaen.
  • Oppilas tietää, mitkä asiat voivat olla pyhiä kristinuskossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa.
  • Oppilas tietää, mitkä asiat voivat olla pyhiä muissa uskonnoissa ja yhteiskunnissa.
  • Oppilas tuntee Suomen uskontohistorian (ja uskonnollisen esihistorian) pääkohdat ja niiden pohjalta Suoman nykyisen uskontotilanteen.
  • Aihekokonaisuuksia: Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyy 

perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana

  • Oppilas tuntee Raamatun kirjakokoelman peruspiirteet: jakautumisen Vanhan ja Uuden testamentin kirjoituksiin, kokoelman keskeisen sisällön ja Raamatun synnyn pääpiirteet.
  • Oppilas tietää Raamatun luonteen ihmisten pitkän ajan kuluessa kirjoittamana kirjakokoelmana, josta kuitenkin etsitään Jumalan tahtoa.
  • Oppilas tietää, että Vanhan testamentti muodostaa juutalaisuuden pyhän kirjakokoelman, joka tunnetaan nimellä heprealainen Raamattu.
  • Oppilas ymmärtää, miten Vanhan testamentin kirjoitukset ilmentävät Israelin kansan ja uskonnon syntyä sekä israelilaisten kokemusta Jumalasta ja maailmasta.
  • Oppilas ymmärtää, miten Uuden testamentin kirjoitukset ilmentävät Jeesuksen sanomaa ja syntyvää kristinuskoa.
  • Oppilas tietää, että keskeiset Raamatun henkilöt ovat tärkeitä myös muslimeille ja että Koraani kertoo myöhemmin omalla tavallaan Raamatun ihmisistä ja tapahtumista.
  • Oppilas ymmärtää, että Raamatun lukeminen on Raamatun tulkitsemista ja tunnistaa raamatuntulkinnan tapoja.
  • Oppilas tuntee Raamatun merkitystä ja vaikutuksia yksilön, kirkon ja koko yhteiskunnan elämässä.
  • Aihekokonaisuuksia: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

 perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä

  • Oppilas tuntee kristinuskon synnyn ja kehityksen pääkohdat.
  • Oppilas tuntee kristillisen opin keskeiset piirteet: käsityksen Jumalasta, maailman synnystä, ihmisestä, oikeasta elämäntavasta ja pelastuksesta.
  • Oppilas tietää, että kristilliset kirkkokunnat ja liikkeet muodostavat yhdessä kristinuskon kokonaisuuden ja osaa siten suhteuttaa toisiinsa termit kirkkokunta ja kristinusko.
  • Oppilas tuntee keskeisten kristillisten kirkkokuntien ja liikkeiden elämän ja opin peruspiirteet.
  • Oppilas ymmärtää kristinuskon moninaisen ja maailmanlaajan luonteen sekä leviämisen eteläisellä pallonpuoliskolla niin sanottuina nuorina kirkkoina ja liikkeinä.
  • Oppilas osaa kuvata kristinuskon merkitystä suomalaisen elämäkaaressa ja vuoden kierrossa.
  • Oppilas kykenee pohtimaan kristillisen uskon vaikutusta omaan maailmankatsomukseensa ja kuvaamaan uskon merkitystä ihmisen elämässä.
  • Oppilas tuntee keskeisten kristillisten symbolien merkityksen.
  • Oppilas osaa kertoa, miten kristinusko näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa.
  • Aihekokonaisuuksia: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

 perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen

  • Oppilas tietää keskeiset asiat Saksan ja Suomen uskonpuhdistuksesta.
  • Oppilas tietää luterilaiselle opille ominaiset keskeiset piirteet.
  • Oppilas tuntee luterilaisen kirkon kehityksen pääpiirteet Suomessa ja evankelis-luterilaisen kirkon luonteen Suomen toisena kansankirkkona.
  • Oppilas tuntee luterilaisen seurakuntaelämän pääpiirteet ja pystyy kuvamaan kirkon merkitystä omassa elämässään.
  • Oppilas tunnistaa suomalaiset herätysliikkeet osana kirkon uskonperinnettä.
  • Aihekokonaisuuksia: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

 tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään

  • Oppilas tietää keskeisten maailmanuskontojen levinneisyyden pääpiirteissään sekä niiden väliset kokosuhteet.
  • Oppilas tuntee keskeisten maailmanuskontojen syntyhistorian, opin ja elämän pääpiirteet.
  • Oppilas osaa pohtia uskontoja yhdistäviä ja erottavia piirteitä.
  • Aihekokonaisuuksia: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

 osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

  • Oppilas osaa kuunnella aktiivisesti muiden ajatuksia ja ilmaista omat ajatuksensa muut huomioon ottaen.
  • Oppilas tunnistaa pyhiä asioita omassa ja muiden elämässä ja osaa ottaa niitä huomioon puheessaan ja toiminnassaan.
  • Oppilas ymmärtää uskonnonvapauden merkityksen.
  • Aihekokonaisuuksia: Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyy

 tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

  • Oppilas osaa erottaa moraaliset käsitykset muista näkökulmista.
  • Oppilas tuntee käsitteet etiikka, moraali, arvot ja normi.
  • Oppilas kykenee pohtimaan oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, sallittua ja kiellettyä ja soveltamaan pohtimaansa käytäntöön.
  • Oppilas tuntee kristillisen etiikan perusteita ja pystyy soveltamaan sitä käytäntöön (esimerkiksi suhteessa lähimmäiseen, tuleviin sukupolviin ja luontoon).
  • Oppilas tuntee ihmisarvon kristilliset perusteet luomisen ja Jeesuksen esimerkin valossa.
  • Oppilas pystyy asettumaan toisen asemaan ja punnitsemaan valintojaan myös kokonaisuuden näkökulmasta.
  • Aihekokonaisuuksia: Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, Turvallisuus ja liikenne
Teksti: Vesa Soikkeli | Siniset tekstit, lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004