Tavoitteet

Vuosiluokat 1–5

Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteena on, että oppilas

 vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä

Oman uskonnollisen vähemmistöidentiteetin vahvistaminen auttaa oppilasta ymmärtämään omaa uskonnollista perinnettään. Ortodoksiseen uskonnäkemykseen kuuluu kiinteästi käsitys hengen ja aineen pyhyydestä. Pyhyyden ymmärtäminen ja kokeminen auttaa oppilasta hahmottamaan ja jäsentämään ortodoksista ajattelua.

perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan

Ortodoksinen kirkkovuosi paastoineen ja juhlineen muodostaa nk. "punaisen langan", jonka ympärille voidaan nivoa pyhien elämänkerrat. Kirkon liturginen elämä ja kirkkotaide ilmentävät kirkon oppia ja näin ollen näitä asioita on hyvä käsitellä rinnakkain. Ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteet sulautuvat luontevasti edellä mainittuihin asioihin. Oppilaan on hyvä tutustua oman seurakuntansa toimintamuotoihin, erityisesti jumalanpalveluksiin sekä lapsille tarkoitettuihin toimintamuotoihin.

tutustuu uskonopin peruskysymyksiin

Uskonopin peruskysymykset voidaan käydä spiraalimaisesti läpi nikealais-konstantinopolilaisen uskontunnustuksen kautta. Uskontunnustus nousee esille myös jumalanpalvelukseen tutustuttaessa.

perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä 

Tavoitteena on tutustua Raamattuun kirkon tulkitsemana pyhänä ja liturgisena kirjana sekä ihmisten muistiinmerkitsemänä inhimillisenä kirjana. Tutustutaan sekä Vanhaan että Uuteen testamenttiin. Tarkastellaan niistä nousevia eettisiä kysymyksiä sekä oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä.

tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin. 

Ensisijaisesti tutustutaan oppilaan lähiympäristön kirkkoihin ja katsomuksiin alkaen koulun piiristä.

Koulun opetussuunnitelmaa laadittaessa opettajan tehtävänä on pohtia kullekin luokka-asteelle tavoitteet ja sisällöt erikseen. Tavoitteet on hyvä laatia riittävän yksityiskohtaisiksi, jotta ne ovat realistisesti saavutettavissa. Tavoitteet tulee kohdentaa sisältöjen toteuttamiseen.

Jokaisen tavoitteen kohdalla opettaja voi pysähtyä miettimään seuraavanlaisia kysymyksiä:

  1. Millä keinoin vahvistan ja ylläpidän oppilaan ortodoksista identiteettiä?
  2. Millä keinoin ja missä laajuudessa sisältöjä opetetaan, jos oppilas ei ole ennen koulun aloittamista saanut minkäänlaista ortodoksista kasvatusta?
  3. Mitä pyhyys ja sen ulottuvuus merkitsee? Miten pyhyyden ulottuvuutta tuodaan tietojen, taitojen ja kokemisen kautta opetukseen?
  4. Miten tutustutan oppilaan liturgiseen elämään (esim. jumalanpalvelukset, sen toimittajat, sakramentit)?
  5. Miten kirkkotaide näkyy oppitunneilla?
  6. Voiko kirkkovuosi juhlineen olla opetussuunnitelman punainen lanka?
  7. Millä kriteereillä valitsen pyhien elämänkertoja?
  8. Mitkä ovat peruskäsitteitä?
  9. Mitä asioita oman seurakunnan toiminnasta otetaan opetukseen?
  10. Miten uskonoppi näkyy opetuksessa?
  11. Mitkä Raamatun kertomukset otetaan opetukseen?
  12. Mitkä eettiset kysymykset nousevat oppilaan elämästä?
  13. Miten lähiympäristön uskonnollisuus ja ei-uskonnolliset katsomukset näkyvät opetuksessa?

Vuosiluokat 6–9

Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteena on, että oppilas

vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä

Oman uskonnollisen vähemmistöidentiteetin vahvistaminen ja syventäminen auttavat oppilasta ymmärtämään omaa uskonnollista perinnettään. Ortodoksiseen uskonnäkemykseen kuuluu kiinteästi käsitys hengen ja aineen pyhyydestä. Pyhyyden ymmärtäminen ja kokeminen auttavat oppilasta hahmottamaan ja jäsentämään ortodoksista ajattelua.

perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja uskonkäsitykseen

Kirkon liturginen elämä ja kirkkotaide ilmentävät kirkon oppia ja näin ollen näitä asioita tulee käsitellä rinnakkain. Kirkon historiaan perehtyminen on keskeistä kirkon nykyisyyden ymmärtämiseksi.

tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä

Vuosiluokilla 6–9 on jo syytä tutustua uskontoon ilmiönä ja uskontotieteellisestä näkökulmasta. Erityisesti uskonnon yhteisöllisen ja sosiaalisen merkityksen korostaminen selkeyttää liturgiikan, dogmatiikan ja kirkkohistorian oppisisältöjä.

perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana

Raamattuun perehdytään sekä kirkon tulkitsemana, pyhänä ja liturgisena kirjana että ihmisten muistiinmerkitsemänä inhimillisenä teoksena. Tavoitteena on saada yleiskuva Raamatun kertomuksista, pelastushistoriasta, liturgisesta käytöstä sekä kirjakokoelman synnystä.

tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan

Eettisen ajattelun peruskäsitteiden hallintaa tärkeämpää on hahmottaa ortodoksisen etiikan lähtökohtina ortodoksinen ihmiskäsitys, kymmenen käskyn etiikka, vuorisaarnan etiikka ja kultainen sääntö, ortodoksisen etiikan omaleimaisuus sekä kirkon tradition anti eettiselle pohdinnalle.

tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään

Keskeisten maailmanuskontojen tunteminen on nykymaailmassa välttämätöntä. Yläluokkien opetuksessa siirrytään lähiympäristöperiaatteesta systemaattisempaan käsittelytapaan. Tavoitteena on tutustua myös niihin maailmanuskontoihin, jotka eivät välittömästi vaikuta oppilaan lähipiirissä.

osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilaan tulee ymmärtää, että hänen ei tarvitse hyväksyä sitä, mitä toisin uskova tai ajatteleva edustaa. Oppilaan tulee kuitenkin kunnioittaa häntä lähimmäisenään ja Jumalan kuvana sekä arvostaa häntä ihmisenä.

Anja Huurinainen-Kosunen ja Kaarina Lyhykäinen | Vihreät tekstit, lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004