Opettajan kelpoisuus


Kuva: Wilma Hurskainen
Laki Suomen kansalaisen oikeudesta olla maan palveluksessa uskontunnustukseensa katsomatta (173/21) siihen tehtyine muutoksineen on kumottu uudella uskonnonvapauslailla. Tämä tarkoittaa, että evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei enää edellytetä asianomaisen kirkon jäsenyyttä. Muiden uskontojen opetusta antavilla opettajilla vastaavaa jäsenyysvaatimusta ei ole tähän astikaan ollut. Aineenhallintavaatimuksiin kuuluu, että opettajalta vaaditaan opintoja opetettavassa uskonnossa.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986 (FINLEX)

Alla oleva artikkeli on selkeä esitys siitä, millaisia opintoja uskonnon opettajilta tällä hetkellä vaaditaan ja millä tavoin nuo opinnot voi suorittaa.

Uskontoa opettavan opettajan kelpoisuus

Uskontoa opettavan opettajan kelpoisuudesta määrätään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (Op 116, 14.12.1998/986). Kyseisen asetus on annettu 1990-luvun lopulla, mutta sitä on myöhemmin muutettu, kun on hyväksytty uusia säädöksiä tai muutettu jo olemassa olevia opettajan kelpoisuudesta. Uskontoa opettavalta luokanopettajalta ja aineenopettajalta edellytetään erilaista pätevyyttä. Uskontoa opettavalta opettajalta ei enää vaadita jäsenyysvelvollisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että riippumatta siitä, kuuluuko opettaja itse evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkokuntaan, niin hän on pätevä opettamaan uskontoa, jos hän täyttää muut kelpoisuusehdot.

Kelpoisuus luokanopetuksessa

Uskonnonopetuksesta perusasteen 1.–6, vuosiluokilla vastaavat pääosin luokanopettajat. Luokanopetuksessa eli 1.–6. vuosiluokilla uskonnonopetusta antavalta opettajalta edellytetään ensinnäkin, että hän täyttää yleisen luokanopettajan kelpoisuuden. Suomalaiset standardit luokanopettajalta ovat varsin korkeat, jos niitä verrataan useiden muiden maiden kriteereihin. Luokanopettajan tulee olla suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (= siis maisterin) tutkinnon. Lisäksi hänellä on oltava peruskoulussa opetettavien aineiden ja ainekokonaisuuksien monialaiset opinnot ja 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Peruskoulussa opetettavien aineiden ja ainekokonaisuuksien monialaisilla opinnoilla tarkoitetaan luokanopettajankoulutukseen liittyviä eri kouluaineiden opintoja. Nämä opinnot ovat käsittäneet pääsääntöisesti tietyn kouluaineen ainesisältöjä ja didaktiikkaa. Näitä on normaalin yliopisto-opetuksen lisäksi voinut viime vuosina suorittaa yliopistojen täydennyskoulutuksissa. Opettajan pedagogisilla opinnoilla tarkoitetaan yliopistossa suoritettuja pedagogisia opintoja. Nämä pedagogiset opinnot tuottavat laajan opettajan pedagogisen pätevyyden ts. opettajat ovat päteviä opettamaan sekä alakoulussa että yläkoulussa sekä lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, jos muut kelpoisuusehdot täyttyvät. Lisäksi opettajalta vaaditaan eriomainen suullinen ja kirjalli-nen taito koulun opetuskielessä.

Luokanopetuksena annettavaa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetusta antavalta opettajalta edellytetään sen lisäksi, mitä opettajalta yleensä edellytetään, seuraavaa. Hänen tulee olla suorittanut asianomaisen uskonnon opinnot joko osana peruskoulussa suoritettavien aineiden tai ainekokonaisuuksien monialaisia opintoja tai, että hän on suorittanut muut yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset, vähintään vastaavan laajuiset asianomaisen uskonnon opinnot. Siis evankelisluterilaista tai ortodoksista uskontoa luokanopetuksessa opettavalta opettajalta vaaditaan, että hän on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja ainekokonaisuuksien monialaiset opintojen yhteydessä evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opinnot tai hän on suorittanut nämä opinnot erikseen. Pääsääntöisesti luokanopettajankoulutuksessa opiskelijat suorittavat nämä opinnot. Jos opettaja on suorittanut luokanopettajankoulutuksessa uskonnon opintojen sijaan elämänkatsomustiedon opinnot, hänen tulee suorittaa erikseen evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opinnot saavuttaakseen kelpoisuuden opettaa uskontoa luokanopetuksessa.

Luokanopetuksena annettavaa muuta uskontoa, kuin evankelisluterilaista tai ortodoksista opettavalta opettajalta vaaditaan yleisen luokanopettajapätevyyden lisäksi asianomaisessa uskonnossa suoritetut korkeakouluopinnot. Edellä mainittujen peruskoulussa opetettavien aineiden tai ainekokonaisuuksien monialaisten opintojen yhteydessä voi suorittaa myös muiden kuin evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opinnot. Asetuksessa todetaan myös, että muuta uskontoa opettavalta opettajalta vaaditaan asianomaisessa uskonnossa suoritetut korkeakouluopinnot tai muulla tavoin hankitut riittävät tiedot ja asianomaisen uskonnon tuntemus. Mitä tällä viime kädessä tarkoitetaan, on tällä hetkellä vielä vakiintumatonta.

Kelpoisuus aineenopetuksessa

Perusopetuksessa annetaan aineenopetusta pääasiassa perusopetuksen yläluokilla 7.-9. Perusopetuksessa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Näin perusopetuksen evankelisluterilaisen tai ortodoksisen aineenopetuksen pätevyyden voivat saavuttaa uskonnon aineenopettajien lisäksi esimerkiksi luokanopettajat, jotka ovat suorittaneet uskonnosta vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opinnot, esimerkiksi yleisen teologian tai ortodoksisen teologian 35 opintoviikon opinnot tai muiden aineiden opettajat, jotka ovat suorittaneet kyseiset opinnot.

Lukiossa aineenopetusta antavalta opettajalta edellytetään muuten sama pätevyys kuin perusopetuksen aineopetuksessa, mutta 35 opintoviikon laajuisten opetettavan aineiden opintojen sijaan 55 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset vastaavat opinnot muissa opetetta-vissa aineissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uskonnon ja psykologian lehtorin virkaan ovat kelpoisia niin uskonnosta 55 opintoviikon ja psykologiasta 35 opintoviikon laajuiset opinnot suorittaneet kuin taas psykologiasta 55 opintoviikon ja uskonnosta 35 opintoviikon laajuiset opinnot suorittaneet.

Perusopetuksessa ja lukiossa aineopetuksena annettavaa muuta uskontoa opettavalta henkilöltä edellytetään sen lisäksi, mitä opettajalta vaadittavasta pätevyydestä muutoin säädetään, asianomaisessa uskonnossa suoritetut korkeakouluopinnot tai muulla tavoin hankitut riittävät tiedot ja asianomaisen uskonnon tuntemus. Tässä kohden laki ei ole yksiselitteiden. Suomessa ei tällä hetkellä ole mahdollista suorittaa korkeakouluopintoja esimerkiksi islamin uskonnossa. Tilanne saattaa kuitenkin jo lähitulevaisuudessa muuttua.

Meillä ei ole vielä olemassa vakiintunutta käytäntöä, mitä ovat asianomaisessa uskonnossa suoritettavat korkeakouluopinnot.

Artikkelin kirjoittaja Arto Kallioniemi, Uskonnon didaktiikan professori, Soveltavan kasvatustieteen laitos, Helsingin Yliopisto

Kirjallisuutta

Arajärvi, P. & Aalto-Setälä, M. 2004. Opetuslainsäädännön käsikirja. Helsinki: Edita Oy.
Seppo, J. 2003. Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Edita Oy.