Vähemmistöt ja uskonto - mistä saada tietoa?

Suomessa on asunut erilaisia maahanmuuttaja- ja etnisiä ryhmiä jo varhaisista ajoista lähtien, mutta vasta 1990-luvulla maan etninen kirjo on kasvanut suureksi. Hiljakkoin muuttuneen tilanteen johdosta monista ryhmistä on saatavilla hyvin niukalti tietoa, eikä sen laadun arviointikaan ole kovin yksinkertainen tehtävä. Lisäksi tilanne on jatkuvassa muutoksessa, joten jo muutaman vuoden takainen informaatio saattaa olla vanhentunutta. Näin etenkin uusien ryhmien kohdalla.

Seuraavaksi esittelen muutamia hyödyllisiä kirjallisia ja internet-lähteitä maan uskonnollisista vähemmistöistä. Painopisteenä ovat uudet etniset vähemmistöt. Eri uskonnoista, ks. artikkeli ”Maahanmuuttajanuoret ja uskonto”.

Kirjoja

Yleisteoksena Harri Heinon Mihin Suomi tänään uskoo (WSOY, 1997) on toistaiseksi käyttökelpoisin, mutta sen luonteesta johtuen suuri osa tiedoista vanhenee nopeasti. Maahanmuuttajien osalta tiedot olivat jo ilmestyessään vajavaisia. Erinomainen katsaus suomalaiseen uskonnollisuuteen on Kimmo Kääriäisen, Kati Niemelän ja Kimmo Ketolan Moderni kirkkokansa: Suomalaisten uskonnollisuus uudella vuosituhannella (Kirkon tutkimuskeskus, 2003). Myös luterilaisen kirkon viimeisin nelivuotiskertomus Kirkko muutosten keskellä (Kirkon tutkimuskeskus, 2004) on hyvä katsaus ajankohtaisista muutoksista.

Perinteisistä vähemmistöistä (saamelaiset, suomenruotsalaiset, venäläiset, ortodoksit, romanit, juutalaiset ja tataarit) on olemassa useita hyviä kirjoja. Mainio kokoomateos on Markku Löytösen ja Laura Kolben toimittama Suomi: Maa, kansa, kulttuurit (SKS, 1999). Myös Juha Pentikäisen ja Marja Hiltusen toimittama Suomen kulttuurivähemmistöt (Suomen Unesco-toimikunta, 1997) on käyttökelpoinen. Yksittäisistä ja vähemmän tunnetuista julkaisuista voi mainita Svante Lundgrenin Suomen juutalaiset – usko, tavat, asenteet (Åbo Akademi, 2002) ja Antero Leitzingerin Mishäärit – Suomen vanha islamilainen yhteisö (Kirja-Leitzinger, 1996).

Uusien maahanmuuttajaryhmien kohdalla tietoa on epätasaisesti ja usein hankalasti saatavilla. Suomalaista islamia on tutkittu jo melko paljon, mutta muiden ryhmien osalta tilanne on toistaiseksi hyvin puutteellinen. Islamista parhaat yleisteokset ovat Tuula Sakaranahon ja Heikki Pesosen toimittama Muslimit Suomessa (Yliopistopaino, 1999) ja Kristiina Kouroksen ja Susan Villan toimittama Ihmisoikeudet ja islam (Like, 2004). Kummassakin käsitellään yleistajuisesti ajankohtaisia aiheita, joskin muslimiväestön kohdalla tiedot muuttuvat varsin nopeasti. Viimeisin yleisesitys on Tuomas Martikaisen ruotsinkielinen Islam i Finland, joka ilmestynyt Svensk religionshistorisk årsksrift 2004 –julkaisussa. Yksityiskohtaisempaa tietoa kaipaava voi tutustua Marja Tiilikaisen väitöskirjaan Arjen islam: somalinaisten elämää Suomessa (Vastapaino, 2003).

Islamiin ja muihin uusiin uskontoihin liittyviä oppaita ja kuvauksia on julkaistu jo useita, mutta niiden sisältö ja taso vaihtelee. Niiden sisältöihin lukijan tulee suhtautua kriittisesti. Esimerkki olemassa olevasta materiaalista on Sylvia Akarin ja Marja Tiilikaisen Katsaus islamilaiseen maailmaan:Naiset, perhe ja seksuaaliterveys (Väestöliitto, 2004). Jälkimmäinen käsittelee monia koulussakin tärkeitä asioita, kuten perhettä, lapsia, ympärileikkausta ja seksuaalisuutta.
Katsaus islamilaiseen maailmaan - Naiset, perhe ja seksuaaliterveys (pdf)

Perusteellisemman katsauksen uuden maahanmuuton tutkimuksesta ja tilanteesta Turun kaupungin osalta löytää Tuomas Martikaisen väitöskirjasta Immigrant Religions in Local Society: Historical and Contemporary Perspectives in the City of Turku (Åbo Akademi, 2004). Muualta maailmasta löytyy toki monia hyviä lähteitä, joskin niiden soveltaminen Suomen oloihin vaatii jonkin verran perustietämystä maiden välisistä eroista. Ruotsi on yhteiskuntana varsin samankaltainen Suomen kanssa, ja kieltä taitaville Daniel Anderssonin ja Åke Sanderin toimittama Det mångreligiösä Sverige (Studentlitteratur, 2005) on oiva lähde.

Internet

Internetistä voidaan löytää tasoltaan ja laadultaan erilaisia sivustoja. Niihin on suhtauduttava kriittisesti. Opetuskäyttöön sopivista sivustoista voi mainita Jyrki Rossin kotisivut. Erilaiset linkkisivustot auttavat myös tässä asiassa, niiden ongelmana on lähinnä tiedon päivityksen vaihtelevuus. Oma Uskonnot Suomessa –sivustoni on yksi johdatus aihepiiriin. Monilla uskonnollisilla yhteisöillä on kuitenkin omat kotisivut, jotka tosin ovat varsin eri tasoisia, mutta ehdottoman hyödyllisiä.
Jyrki Rossin kotisivut
Uskonnot Suomessa

Tulevaisuuden näkymiä

Lähivuosina nyt hieman ongelmallinen tiedonpuute tulee korjautumaan. Parhaillaan on meneillään useita hankkeita, joiden tarkoituksena on tuottaa helposti lähestyttävää ja luotettavaa aineistoa eri uskonnoista. Myös uskonnollisten yhteisöjen omat sivut kehittyvät jatkuvasti ja niitä kannattaakin tutkia säännöllisesti.

Onnea tiedon etsintään!

Teksti: FT Tuomas Martikainen | Uskontotiede, Åbo Akademi