Koulu ja opetus

Uskonnonopetus ja koulun uskonnolliset tilaisuudet mietityttävät paljon, joten alla on yleisiä kysymyksiä ja niihin vastauksia.

Joulu- ja kevätjuhlat kirkossa

Voiko kevät- tai joulujuhlan pitää kirkossa?

Joulu- ja kevätjuhlan kohdalla ei ole yksityiskohtaista, valtakunnallista määräystä tai ohjeistusta olemassa. Edellytys on, että toiminnassa noudatetaan yksilölle kuuluvia oikeuksia. Tällainen on tietysti ensisijaisesti uskonnonvapauslainsäädäntö ja perusoikeuslainsäädäntö. Se, missä paikassa juhlaa vietetään, päätetään siis paikallisessa opetustoimessa. Jos paikka on sellainen, että sinne ei joku voi uskonnollisista syistä mennä, niin hänellä on oikeus olla poissa. Ketään ei voi pakottaa osallistumasta vakaumuksensa vastaiseen toimintaan. Kuitenkin pitää muistaa, että uskonnonvapauslaki on kaksisuuntainen laki, joka turvaa sekä positiivisen että negatiivisen oikeuden uskonnonharjoittamiseen. Kirkossa oleva toiminta on aina uskonnonharjoittamiseksi laskettavaa toimintaa.

Jos joulujuhlan pidosta kirkossa on asianmukaisesti informoitu huoltajia ja huoltajilla on ollut oikeus ilmoittaa lapsen osallistumattomuus, niin asiassa toimitaan oikein. Siihen, onko kirkko asiallinen paikka pitää joulujuhla, siis lukukauden päätöstilaisuus, ei yksittäistapauksessa voi sanoa yhtään mitään. Yleisesti voisi pitää yhteisöllisempänä yhteisen lukukauden päätöstilaisuuden pitämistä neutraalissa tilassa. Uskonnollinen tilaisuus tms. voidaan pitää muuten (uskonnoton myös omissa tiloissa tarvittaessa).

Päivänavaukset

Voiko oppilas/oppilaan huoltajat kieltää uskonnolliseen päivänavaukseen osallistumisen?

Perusopetuksessa kaikissa oppilasta koskevissa asioissa huoltaja / huoltajat ovat ne, jotka ilmoittavat kouluun, miten oppilaan asioissa (oppiaineet, oppimäärät ja muu toiminta) koulussa toimitaan. Opetuslainsäädäntö on se, mikä määrittää asian. Koulun tulee toimia asiassa heti, kun/jos huoltajat ovat ilmoittaneet oppilaan osallistumattomuuden päivänavauksiin (uskonnonharjoittaminen) rehtorille. Kenenkään ei tarvitse osallistua omantuntonsa vastaiseen toimintaan. Valitettavasti alaikäinen ei ole tässä asiassa puhevaltainen. Kirkosta eroamisessa ikärajat ovat hieman toiset kuin koululainsäädännössä, jossa puhevaltainen on vasta lukiolainen (ei kaikissa kohdissa hänkään). Kirkosta eroamisessa ikärajat ovat sellaiset, että vanhemmat voivat erottaa alle 12-vuotiaan lapsen uskonnollisesta yhdyskunnasta ilman hänen suostumustaan. 12–14-vuotiasta ei voi erottaa ilman hänen omaa suostumustaan. 15–17-vuotias voi erota itse mutta tarvitsee vanhempien suostumuksen eroilmoitukseen.

Esimerkiksi ev.lut.kirkkoon kuuluva 15-vuotias oppilas voi olla osallistumatta, jos toimitaan:

  • niin, että huoltajat ilmoittavat kouluun, että oppilas ei osallistu uskonnollisiin päivänavauksiin ja muihin vastaaviin uskonnollisiin tilaisuuksiin tai
  • oppilas eroaa kirkosta huoltajien suostumuksella ja asia tiedotetaan kouluun, jolloin vapaudutaan automaattisesti uskonnonharjoituksesta koulussa. Uskonnonopetuksesta vapaudutaan myös ja siirrytään ET-opetukseen, jolleivät huoltajat ilmoita haluasi jatkaa luterilaisessa uskonnonopetuksessa.

Oppilas eroaa kirkosta/liittyy kirkkoon kesken lukuvuoden

Mitä jos opiskelija esimerkiksi eroaa kirkosta kesken lukion ja hän on kerinnyt käymään UE1- kurssin ja vaihtaa tämän jälkeen ET-kursseihin, niin kuinka UE-kurssin hyväksiluku menee ET-kursseissa?

Opiskelija valitsee itselleen oppimäärän, jonka hän lukiossa suorittaa. Koska hänellä on jatkuva oikeus vaihtaa valintojaan, niin silloin hän voi myös vaihtaa uskonto tai elämänkatsomustieto oppiaineessa oppimääräänsä. Uskonnon UE1 kurssilla ei ole sisällöllisesti vastinetta ET kursseissa, joten sitä ei siis voida sisällöllisesti ottaa mukaan. Oppilas suorittaa minimissään koulussa olevan uskonto/ ET pakollisten kurssien määrän. Koska opiskelija on vaihtanut oppimääräkseen ET, niin sen hän sitten saa aikanaan päättötodistukseen ja arviointi tulee kahden (tai hänen suorittaessaan syventäviä kursseja ne mukaan laskien) mukaan. Hänen jo suorittamansa UE1 kurssi lasketaan hänen kurssikertymäänsä mutta ei ET oppimäärään arvioitavana kurssina. Minimissään opiskelijan pitää siis tehdä kaksi ET-kurssia, jotta oppiaineen minimikurssimäärä täyttyy. Asiaa voi pohtia tietenkin niin, että UE1 kurssin olemus voi olla jotain ET:n syventäviä kursseja vastaava, mutta silloin opiskelijan pitää tehdä kaikki kolme pakollista ET kurssia, joka ei tietenkään ole ihan tarkasti lain mukaista. Tällöin opiskelijan ET-oppimäärä on 3 + 1 kurssi. Jos näin ei tehdä, niin ET-oppimäärä on 2 ja 1 kurssikertymässä. Lisäksi muut syventävät kurssit opiskelijan valinnan mukaan.

Miten menetellä, kun oppilas on suorittanut peruskoulussa 7. ja 8. luokilla elämänkatsomustiedon kurssit, mutta on vaihtanut 9. luokalla uskonnon opetukseen?

Arviointi tulee vain uskonnosta. ET-opetuksen kohdalle ei tule mitään. Viimeksi suoritettu määrittelee valinnan. Lähtökohdallisesti päättöarviointiin tulee arvioida koko oppimäärän osaaminen. Tässä tapauksessa lienee tarpeen inhimillistää osan oppimäärän osalta ja arvioida lopussa oleva oppimäärän osa eli 9. luokka.

Vapautus uskonnosta

Jos 9. luokan oppilaan, joka edellisenä vuonna on kuulunut ev.-lut. seurakuntaan, huoltajat pyytävät oppilaalle vapautusta ev.-lut. uskonnon opetuksesta, koska oppilas käy kolme kertaa viikossa uskonnon opetuksessa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa tunnin ajan ja vielä kotona saa opetusta kerran viikossa, niin voiko myöntää vapautuksen?

Oppilas kirjataan (ei siis mitenkään vapauteta) osallistumattomaksi uskontoon (PL 13§). Jos mitään muuta tietoa ole, niin silloin hän osallistuu muuhun ohjattuun toimintaan tai opetukseen. Tässä tapauksessa hänet vapautetaan (ei siis kirjata) osallistumasta tähän muuhun toimintaan tai opetukseen. Hänellä on siis uskonnon kohdalla vapaata.

Usein pienryhmäisten uskontojen oppilaat eivät osallistu mihinkään uskonnonopetuksen muotoon eikä ET-opetukseen koulussa, eikä heitä voi laittaa kumpaankaan ilman heidän omaa ilmoitusta/pyyntöä, koska he ovat uskonnollisen yhdyskunnan jäseniä. Oppilaat saavat halutessaan osallistua ET-opetukseen tai luterilaiseen uskontoon.

Jos opiskelijalla on lukiossa mahdollisuus osallistua oman uskonnollisen yhdyskunnan antamaan opetukseen (jos sitä esitetään ennen opetusta), niin osallistumisesta voidaan antaa soveltavia kursseja 1-3. Etenkin jos oman uskonnollisen yhdyskunnan opetukseen osallistumisesta tuodaan todistus. Tämä ei vaikuta uskonnon opetukseen osallistumiseen, eli se vaikuttaa vain kurssikertymään. Jos opiskelija ei tee mitään, niin silloin hän jää vaille katsomusopetusta ja kurssimäärä jää vajaaksi uskonnon/ET:n pakollisten määrän verran. Tuo vaje pitää täyttää muiden oppiaineiden syventävillä tai soveltavilla kursseilla, että kurssimääräksi tulee 75.