Krishna -liikkeen uskonto

Pedagogista tukea

Krishna-uskonnonopetuksessa pyhien kertomusten merkitys on erittäin keskeinen. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin ikäryhmästä riippumatta tähän mennessä kaikki kohtaamani koululaiset ovat rakastaneet Krishna-tradition pyhiä kertomuksia. Tämä on huomionarvoista etenkin kun osa oppilaista ei kotitaustan perusteella ole erityisesti sitoutunut juuri hindulaisuuden gaudiya-vaishnavaperinteeseen, jota Krishna-liike edustaa. Toinen, edelliseen elimellisesti liittyvä syy löytyy itse perinteestä. Pyhien kertomusten määrä on valtava, johtuen Purana-kirjallisuuden keskeisestä asemasta perinteessä. Kun tähän listään vielä Caitanyan elämänkerta ja sellaiset eepokset kuin Ramayana ja Mahabharata, voidaan todeta että lähdemateriaalista ei ole pulaa.

Tarjonnan määrästä seuraa kaksi etua: Jokaista opillista teesiä voidaan havainnollistaa usein useammalla eri tarinalla. Esimerkiksi Bhagavad-gitan viisi perusteemaa on sijoitettu opetussuunnitelmassa vasta yläkoululle, mutta jokaiseen näistä (Jumala, sielu, aika, aine ja karma) voidaan tutustua passiivisesti tarinoiden välityksellä jo ensimmäiseltä vuosiluokalta lähtien. Jumalaan liittyen pelkästään Bhagavata Puranan (Srimad Bhagavatamin) kymmenes osa, joka on laajudeltaan teoksen suurin yksittäinen osakokonaisuus, käsittelee lähes yksinomaan Krishnaan liittyviä tapahtumia. Vastaavasti sielun asemaa, esimerkiksi uudelleensyntymää, voidaan havainnollistaa hyvin varhaisessa vaiheessa kertomuksella kuningas Bharatasta. Näin ollen asiakokonaisuudet tulevat tutuiksi jo ennen kuin oppilaalla oikeastaan on valmiuksia käsitellä filosofisia teemoja. Myös uskonnon käytännön harjoittamiseen liittyen löytyy lähestulkoon aina esimerkkejä, esimerkiksi Hare Krishna-mantran toistamisesta voi kertoa Haridas Thakuran elämäntarinan kautta.

Toinen etu on, ettei tarvitse pelätä oppilaiden (eikä opettajan) pitkästymistä, koska ei ole vaaraa, että joitain keskeisiä kertomuksia tarvitsisi käydä läpi yhä uudelleen, vaan vuosittain on mahdollista käydä läpi yhä uusia kertomuksia. Kertomusten kautta voidaan havainnollistaa uusia ja jo opittuja kulttuuriin ja opillisiin kysymyksiin liittyviä aiheita. Näiden lisäksi pyhillä kertomuksilla on myös itsenäinen asema, koska perinteeseen liittyvien pyhien henkilöiden tuntemus on erittäin keskeinen osa Krishna-uskontoa.

Teksti: Janne Kontala | Krishna-tietoisuuden opettaja, Espoon Steiner-koulu |