Koulutus

Yleismaailmallisen koulutuksen merkitys


Lapsia Suomen bahá'i-yhteisön kesäkoulussa 2003. Kuva: Suomen bahá'í-yhteisö

Kansainvälisen bahá'í-yhteisön näkökulmasta yleismaailmallisen koulutuksen aate ansaitsee kaiken mahdollisen tuen, jonka maailman hallitukset voivat sille suoda, sillä tietämättömyys on kansojen rappeutumisen sekä ennakkoluulojen leviämisen pääsyy. Elleivät kaikki kansalaiset pääse koulutuksesta osallisiksi, asioista päättävien olisi hyvä harkita naisten ja tyttöjen koulutuksen panemista etusijalle, koska juuri koulutettujen äitien kautta voidaan tiedosta saatava hyöty tehokkaimmin ja nopeimmin levittää koko yhteiskuntaan.

Ennakkoluulojen poistaminen kasvatuksen avulla

Lasten kouluttaminen on tärkeää, sillä mitä tahansa he kehityksensä varhaisvaiheessa oppivatkin, se jättää jälkensä heidän koko elämäänsä. Siitä tulee osa heidän luonnettaan.
Shoghi Effendi piti Bahá’u’lláhin ja Bábin muistioiden ulkoa oppimista hyvin tärkeänä näiden sanojen sisältämien ajatusten ja hengen juurruttamiseksi lasten mieleen.
Bahá'í-liikkeen alkupäivistä on olemassa mielenkiintoisia tosikertomuksia, joita lapset kuulevat mielellään. On myös kertomuksia Kristuksen, Muhammadin ja muiden profeettojen elämästä, joita lapsille kertomalla voidaan poistaa uskonnollisia ennakkoluuloja, joita he ehkä ovat oppineet muilta.

Bahá'í-koulujen historiaa

Bahá'í-uskon alkuvaiheista lähtien jo 1800-luvulla sen seuraajat ovat olleet innokkaasti edistämässä oppineisuutta ja tiedonsaantia perustamalla ja ylläpitämällä monissa maissa kouluja saadakseen omille ja muiden lapsille parhaan mahdollisen koulutuksen. Varhaisimmat bahá'íden perustamat koulut olivat Persiassa.Tytöillä ja pojilla oli yhtäläiset oppimäärät jo tuolloin. Teheranin yhdyskunta avasi ensimmäisen koulunsa 1899 ja perusti Iranin ensimmäisen tyttökoulun 1911. Pian kouluja oli koko maassa nelisenkymmentä. Huolimatta siitä, että nämä suositut koulut suljettiin 1934 viranomaisten järjestämän vainon johdosta, aikuisten bahá'íden keskuudessa saavutettiin 100 %:n luku- ja kirjoitustaito vuoteen 1973 mennessä.

Oman uskonnon opetussuunnitelma

Bahá'í-lasten oppivelvollisuus alkaa viiden vuoden iässä. Suomessa alle 7-vuotiaiden bahá'í-lasten oman uskonnon opetus järjestetään yhdyskunnan sisäisin järjestelyin.
Suomessa noudatetaan Suomen Kansallisen Henkisen Neuvoston vuonna 1994 hyväksymää kansallista perusopetussuunnitelmaa 5–14 -vuotiaille sekä bahá'í-lukion kansallista opetussuunnitelmaa 15-20 -vuotiaille.

Opetushallitus on hyväksynyt Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet noudatettaviksi 22.5.2006 alkaen toistaiseksi. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain 14 §:n ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 mukaisesti. Uuden uskonnonvapauslain edellyttämät perusteet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta: perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2006 ja lukion opetussuunnitelman perusteet 2006.

Neuvotteluvalmiudet

Ymmärrystä ja näkemystä hankitaan jo lapsuudesta alkaen harjoittamalla taitoa kuunnella tarkkaavaisesti toisten esittämiä ajatuksia sekä opettelemalla hallitsemaan keskustelussa omat tunteet ja ajattelemaan objektiivisesti. Näin harjoitellaan kykyä neuvotella kaikissa asioissa – niin arkielämän tilanteissa kuin kokouksissa, joissa kaikkia näkökulmia harkitaan ja pohditaan keskittyneesti ja omat ajatukset esitetään kohteliaasti ja kiihkottomasti panoksena yhteiselle neuvonpidolle.

Maailmankansalaisuus -kasvatus


Pieniä maailmankansalaisia. Kuva: Suomen bahá'í-yhteisö

Opetuksen tavoitteet perustuvat bahá'í-uskon perustajan, Bahá'u'lláhin (1817-1892) esittämiin maailmankuvallisiin, eettisiin ja yhteiskunnallisiin periaatteisiin. Niiden mukaan ihmiskunta on nyt saavuttanut evoluutiossaan asteen, jossa sen elämää tulee ensisijaisesti hallita tietoisuus maailmankansalaisuudesta. Ajan vaatimusten mukaisesti olisi syytä harkita maailmankansalaisuusajatuksen opettamista osana jokaisen lapsen peruskoulutusta.

Globaalin kasvatuksen opetussuunnitelma

Kansainvälisyys-, tulevaisuus-, arvo- sekä rauhankasvatuksen pohjaksi Suomen Kansallinen Henkinen Neuvosto on vuonna 1995 valmistanut Globaalin kasvatuksen opetussuunnitelman. Se on laadittu tukemaan myös lasten vanhempien kasvatustyötä. Kasvatuksellisena perusajatuksena on lasten kehittyminen globaalin ihmisyhteisön rakentajiksi sekä vastuullisiksi ja aktiivisiksi jäseniksi.


Varhaisnuorten opintoryhmä Suomen bahá'í-yhteisön kesäkoulussa 2003, teemana 'Ihmiskunnan hyvinvointi'. Kuva: Suomen bahá'í-yhteisö

Vuosittaiset kesä- ja talvikoulut

Suomen bahá'í-yhteisö on jo 1960-luvulta lähtien järjestänyt jokavuotisen kesä- ja talvikoulun, jotka ovat avoimia kaikille - niin bahá'í-yhteisön jäsenille kuin muillekin. Näihin tapahtumiin kokoonnutaan opiskelemaan, virkistäytymään ja seurustelemaan luentojen, seminaarien, harrastusten ja iloisten tapaamisten merkeissä. Lapsille on järjestetty omaa opiskelu- ja muuta toimintaa.

Suomen bahá'í-yhteisö