Jokapäiväinen elämä

Elämän tarkoitus (identiteetti)

Yksilön elämän ja kaiken yhteiskunnallisen järjestyksen tarkoitus on palveleminen:

“Älkää kuluttako aikaanne omissa askareissanne, vaan keskittäkää ajatuksenne siihen, mikä on parantava ihmiskunnan kohtaloita ja puhdistava ihmisten sydämet ja sielut.”
Poimintoja Bahá'u'lláhin kirjoituksista, 43, s. 110

Päivittäisessä velvollisuusrukouksessa bahá'í kohtaa elämänsä keskeisenä päämääränä sanat: “--tuntea Jumala ja palvoa häntä--”. Materiaalinen hyvinvointi ja taloudellinen vauraus yksin eivät riitä, vaan ihmisen on hyvä päivittäin muistuttaa itseään elämän korkeammista päämääristä, jotka vähitellen muuttuvat teoiksi. Hiljentyminen ja hartaus kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Hyvät teot ja ihmiskunnan palveleminen nähdään henkisen harjoituksen ja kehittymisen tärkeiksi tekijöiksi rukouksen, mietiskelyn ja paaston ohella.

Pyrkimys henkiseen kasvuun ja muiden ihmisten olosuhteiden parantamiseen opitaan jo lapsuudessa osana bahá'í-identiteettiä. Yhteisön elämästä ja toiminnasta löytyy kanava, jonka kautta voi toimia aloitekykyisenä, vireänä ja edistyksellisenä yhteiskunnan ja bahá'í-yhteisön jäsenenä henkisen harjoituksen, moraalisen käyttäytymisen, sosiaalisen aktiivisuuden ja yhteisöllisen osallistumisen keinoin.

Uskonnon- ja ajatuksenvapaus ovat osa ihmisoikeuksia, jotka merkitsevät oikeutta ja velvollisuutta etsiä totuutta itsenäisesti, vapauttaa sisäiset kykymme ja kehittyä henkisesti sekä esittää oma osamme uuden jumalallisen sivistyksen rakentamisessa. Uskonto antaa koko ihmiskunnalle tarkoituksen “viedä eteenpäin alati edistyvää sivistystä”. Tämän tehtävän toteuttamiseen tarvitaan yksilöitä, joiden ajattelu ei rajoitu vain omaan pelastukseen.