Buddhalaisuus

Jumalakäsitys ja maailmankuva

Buddhalaisuudessa ei uskota Luoja-jumalaan, vaan ajatellaan, että niin tuntevat olennot kuin maailmanjärjestelmätkin syntyvät, kuolevat ja jälleen-syntyvät syyn- ja seurauksen lakien mukaisesti. Valaistumalla voi vapautua karman, ehdollistuneisuuden kehästä. Vapautuneisuuden tilaa sanotaan nirvanaksi. Bodhisattvoiksi sanotaan niitä, jotka omistautuvat myötätunnollaan ja viisaudellaan auttamaan olentoja kohti vapautumista.

Alkuhistoria

Buddhalaisuuden perustaja Siddhartha Gautama oli noin 500 eaa. elänyt intialainen prinssi, joka ryhtyi vaeltavaksi munkiksi ja henkisten harjoitusten seurauksena valaistui eli vapautui harhaluulojen unesta ja näki todellisuuden sellaisena kuin se on. Näin hänestä tuli Buddha, Valaistunut. Intiasta buddhalaisuus levisi laajalti Aasian eri osiin. Sen pääkoulukuntia ovat theravada (Etelä-Aasian maissa), mahayana (Itä-Aasiassa) sekä vajrayana (Tiibetissä ja Mongoliassa). Eräs mahayanan koulukunta on meditaatiota ja välitöntä oivallusta painottava zen. Tiibetinbuddhalaisista opettajista yleisimmin tunnetaan Dalai Lama, joka on saanut Nobelin rauhanpalkinnon. Viimeisten sadan vuoden aikana buddhalaisuus on levinnyt myös Amerikkaan, Eurooppaan ja Afrikkaan. Maailmassa on nykyisin noin 500 miljoonaa buddhalaista.

Opetukset

Buddha opetti kärsimyksen kiertokulusta vapautumista Dharman avulla. Dharma tarkoittaa eettisyyden, meditaation ja viisauden harjoittamista. Buddhan oppilaista sai alkunsa neliosainen yhteisö, johon kuuluvat munkit, nunnat, maallikkoveljet ja maallikkosisaret. Yhteisöä sanotaan Sanghaksi. Buddha, Dharma ja Sangha ovat buddhalaisuuden Kolme Jalokiveä.

Pyhät kirjat ja kirjoitukset

Buddhalaisilla on useita tuhansia pyhiä kirjoituksia. Niiden kokoelma on nimeltään Tripitaka eli "Kolme koria".

Yhteisö ja toiminta

Toimintaa järjestää yhteisö eli Sangha, ja se on eri yhteisöissä erilainen. Toimintaan sisältyy usein Dharman opetusta, yhteisiä meditaatioita, rituaaleja sekä retriittejä. Tavoitteena on kirkas ja tyyni mielentila, sekä ymmärrys siitä, että niin olennot kuin ilmiöt ovat pysymättömiä ja itsettömiä.

Pyhät paikat ja rakennukset

Pyhä paikka on mikä hyvänsä paikka tai rakennus, jossa meditoidaan ja suoritetaan rukouksia ja rituaaleja, kuten luostari, temppeli, kaupunkikeskus, retriittikeskus. Usein siellä on alttari, joka on eri perinteissä erilainen. Pyhiä ovat myös sellaiset paikat, joissa on muistoja valaistumiskokemuksesta, kuten Buddhan elämään liittyvät paikat.

Vakiintuminen Suomessa

Suomessa toimii noin 40 buddhalaista keskusta ja yhdistystä. Eri suuntausten yhteistoimintaa edustaa Suomen Buddhalainen Unioni. Suomessa buddhalaisia on noin 10 tuhatta, suurimmat yhteisöt ovat thai- ja vietnamyhteisöt.

Linkit

Artikkeli buddhalaisuudesta (Uskonnot.fi)

Luettelo buddhalaisista järjestäytyneistä yhteisöistä (Uskonnot.fi)

Artikkeli buddhalaisuudesta (Suomen Buddhalainen Unioni)