Sanasto buddhalaisuudesta

Tältä sivulta löydät Jukka Hongiston kokoaman buddhalaisuuteen liittyvän keskeisen sanaston. Mikäli tarvitset tarkempaa sanastoa, tutustu Timanttipolun sivuilta löytyvään sanastoon.

Arhat

Theravada buddhalaisuudessa viisauden löytänyt munkki, joka valaistuu Buddhan tien avulla.

Boddhisattva

Mahayana buddhalaisuudessa valaistuminen tapahtuu harjoituksen avulla käyttäen Buddhaa esikuvana. Kaikki valaistuneet eivät hyppää ulos jälleensyntymän kiertokulusta, vaan palaavat maailmaan myötätunnosta kärsiviä olentoja kohtaan auttaen heitä ”kunnes viimeinenkin ruohonkorsi on vapautunut”.
Tunnettuja myyttisiä boddhisattvahahmoja ovat suuren myötätunnon boddhisattva Avalokiteshvara, monet Tiibetin buddhalaiset pitävät Dalai-lamaa tämän boddhisattvan ruumiillistumana, suuren viisauden boddhisattva Manjushri, sekä tulevaisuuden Buddha Maitreya.
Mahayana käsityksen mukaan joukossamme kulkee valtava joukko pyyteettömään hyvään pyrkiviä boddhisattvoja ja monet buddhalaiset tekevät boddhisattvalupauksen.

Buddha

Valaistunut olio. Theravada buddhalaisuudessa ajatellaan Siddhartha Gautaman olevan ainoa Buddha. Mahajana buddhalaiset ajattelevat, että kaikilla olennoilla on Buddha-luonto ja ne voivat näin tulla Buddhiksi. Tunnetuin Buddha Siddharthan jälkeen on puhtaanmaan buddhalaisten Amitabha Buddha.

Dharma

Buddhan opetus. Valaistumiseen johtava tie, johon kuuluu etiikka eli shila, meditaatio eli samadhi ja viisaus eli prasna. Buddhalainen opettaja välittää dharmaa oppilailleen ja näin dharman ajatellaan periytyvän Buddhalta sukupolvien läpi. Kirjallisen tiedon opiskelulla ei ole buddhalaisuudessa niin suurta merkitystä kuin monissa muissa uskonnoissa. Dharman avulla buddhalainen vapautuu harhakäsityksistä.

Dualistinen ajattelu

Asioiden jakamista luokkiin kuten hyvään ja pahaan, meihin ja muihin tai minuun ja muuhun maailmankaikkeuteen. Buddhalaisessa ajattelussa, kuten koko itäisessä filosofiassa, tämä nähdään kaiken harhan ja kärsimyksen peruslähteenä. Kukaan ei ole täysin hyvä eikä kukaan täysin paha. Mikään ei loppujen lopuksi ole minun, vaan korkeintaan elinaikaisessa lainassa. Kukaan ei ole yksinäinen saari ainakaan siinä mielessä, että tulisi toimeen ilman muita. Ajattelua, jossa vastakohtien ajatellaan sisältävän toisensa, sanotaan ei-dualistiseksi.

Duhkha

Kaiken pysymättömyys. Kärsimys johtuu mahdottomasta yrityksestä säilyttää asiat muuttumattomina. Muutoksen pelon vuoksi ihmisellä on voimakas halu takertua johonkin, mitä hän pitää pysyvänä. Valaistuminen on tästä pelosta vapautumista. Tällöin oppii päästämään irti ja saavuttamaan siten mielenrauhan. Jos ihmisellä on hyvä olla, hän yleensä suree jo sitä, että hyvä olo loppuu joskus. Jos hänellä on paha olla, hän ei osaa iloita siitä, että paha olokin loppuu joskus.

Karma

Syyn ja seurauksen laki tekojen ja ajatusten maailmassa. Tekojen ja ajatusten seuraukset voivat olla toivottuja tai vähemmän toivottuja.
Karman hedelmä kasvaa vasta ajan kuluessa, eikä se ole järkeilemällä laskettavissa.
Ihminen, joka kohtelee epäystävällisesti muita, ei usein tajua, että muiden tympeä käytös häntä itseään kohtaan on vain hänen omien tekojensa karminen seuraus.
Ihmiset pitävät pieniä hyviä tekoja niin vähäisinä, ettei niitä kannata tehdä. Samoin he pitävät pieniä pahoja tekoja niin vähäisinä, että niitä voi huoletta tehdä. Näin maailman karminen kuorma kasvaa valtavaksi vuoreksi.
Luonnon saastuttaminen aiheuttaa tuleville sukupolville raskaan karmisen kuorman.

Meditaatio

Meditaatio on tärkein buddhalainen harjoitusmuoto. Se on keskittymisharjoitusta. Buddha keskittyi hengityksen seuraamiseen. Tätä pidetään nykyäänkin meditoinnin perusharjoituksena.
Meditoinnin seurauksena levoton mieli rauhoittuu ja harjoittaja voi kokea mielen perusolemuksen, nirvanan.
Zen buddhalaisuudessa tehdään myös koanharjoitusta, jossa harjoittaja keskittyy kysymykseen, johon ei voi ajattelun avulla vastata kuten: ”Kuka minä olen?” tai ”Millainen on yhden käden taputuksen ääni?”
Useissa buddhalaisissa koulukunnissa, etenkin tiibetiläisissä, tehdään mielikuvameditaatioita. Näistä tunnetuin on metta bhavana, eli suuren myötätunnon meditaatio.

Nirvana

Sananmukaisesti käännettynä sammuminen. Samsaran kiertokulku johtuu halusta, että asiat olisivat toisin kuin ne todellisuudessa ovat. Ennen kaikkea halusta pitää asiat muuttumattomina. Nirvana saavutetaan kun tämä halu sammuu ja ihminen oppii syvällisesti hyväksymään jatkuvan muutoksen maailmassa. Hän päästää irti takertumisesta, vapautuen peloista ja dualistisesta ajattelusta. Tällöin ihminen todella tajuaa maailman sellaisena kuin se on, ja saavuttaa täydellisen mielenrauhan. Nirvanan saavuttanut vapautuu näin jälleensyntymisen kierrosta, samsarasta.

Sangha

Buddhalaisten harjoittajien yhteisö. Buddhalaisuus on perinteisesti hyvin luostarikeskeinen uskonto. Luostareissa ihmisille luodaan ympäristö, jossa on hyvä keskittyä harjoitukseen.
Buddhalaisissa maissa ihmiset ovat luostareissa asuvia nunnia tai munkkeja, tai maallikkoja. Buddhalaisuudessa ei tunneta ”seurakuntia”. Erottelu uskoviin ja ei-uskoviin olisi dualistista. Munkit ja nunnat ovat aina jakaneet dharmaa opettamalla maallikoita. Vanhan perinteen mukaan buddhalainen opetus on maksutonta, koska maksun ottaminen johtaa huonoon karmaan. Maallikot ylläpitävät osaltaan luostareita ja ruokkivat kerjäläismunkkeja. Perinteisesti buddhalaisuudessa ei myöskään harrasteta lähetys- tai käännytystyötä. Ihmiset hakevat dharmaa sitten kun he ovat siihen karmisesti kypsiä ja tulevat pyytämään opetusta.
Länsimaissa luostarit ovat korvautuneet erilaisilla retriittikeskuksilla ja samalla on syntynyt uusi buddhalaistyyppi jota kutsutaan harjoittajaksi. Harjoittajat muodostavat sanghan, mutta he eivät elä munkkisääntöjen mukaisesti.

Samsara

Jälleensyntymisen kiertokulku. Karmisen takertumisen vuoksi kaikki olennot jatkavat jälleensyntymisen kiertokulkua, eli kiertävät samsaran pyörää valaistumiseen asti. Puhutaan kuudesta maailmasta -helvetin olentojen maailmasta aina jumalien maailmaan- joissa olennot syntyvät uudestaan. Jotkut koulukunnat pitävät näitä maailmoja konkreettisina, toiset taas mielentiloja kuvaavina maailmoina.
Buddhalainen jälleensyntymä ei ole sielunvaellusoppia. Se, mikä syntyy uudelleen, on karma niin hyvässä kuin pahassa.
Jälleensyntymistä on verrattu kynttilän sytyttämiseen toisen kynttilän liekin avulla. Uusi liekki sekä on, että ei ole sama liekki kuin aikaisempi.
Itsemurhaan ajautuva ihminen luulee ongelmiensa katoavan kuoleman myötä. Itse asiassa ne vain lisääntyvät, koska teon jälkeen hänellä ei enää ole ruumistakaan.
Jälleensyntymä ei liity pelkästään fyysiseen kuolemaan. Buddha on sanonut, että elämä on yhden hengityksen mittainen. Ihminen voi päästää irti huonosta karmasta milloin vain ja muuttua toisenlaiseksi.
Jokainen, joka on yrittänyt päästä irti tupakanpoltosta tietää kuinka vaikeaa tämä voi olla.

Valaistuminen

Tiedostamistaso, jonka saavutettuaan olio tajuaa maailman todellisen luonteen. Valaistunut vapautuu dualistisen ajattelun aiheuttamasta kärsimyksestä, samsarasta, ja saavuttaa nirvanan.

Jukka Hongisto | Fysiikan ja filosofian opettaja, Hyvinkään Sveitsin lukio