Juutalaisuus


Menora, Israel. Kuva: Mikko Kärki

Jumalakäsitys

Juutalaisuudessa uskotaan yhteen Jumalaan, maailmakaikkeuden herraan. Juutalaisen uskon mukaan Jumala on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan. Tämä Jumala loi taivaan ja maan ja kaiken, mitä se päällään kantaa. Jumala on yksi ja jakamaton, vaikka hänet teksteissä esitellään erilaisilla kuvauksilla, kuten Luoja, isä tai pelastaja. Myös hänen nimensä lausuminen turhaan, on kiellettyä. Samoin on kielletty hänen esittämisensä millään kuvallisilla keinoilla.

Alkuhistoria

Tooran mukaan juutalaisuus sai alkunsa Jumalan päätöksestä, kun hän ilmaisi tahtonsa Abrahamille. Historiallisesti juutalaisuus sai alkunsa toden näköisesti vajaa 4000 vuotta sitten Lähi-idässä. Samalle alueelle asettui asumaan joukko kansoja, jotka huomasivat, että sotimisen sijasta heimojen kannatti tehdä yhteistyötä. Eri heimojen kertomuksista yhdistyi yksi suuri kertomus, jonka voi lukea Mooseksen kirjoista. Nämä heimot uskoivat yhteen, näkymättömään Jumalaan, joka oli ilmaissut heimoille tahtonsa ja ohjeensa lain tauluissa ja suullisissa ohjeissa. Näistä ohjeista lähtivät kehittymään juutalaisuus, juutalainen kansa, uskonto ja kulttuuri.

Opetukset

Juutalaisuutta voi lähteä tarkastelemaan kolmen opinkappaleen, dogmin kautta. Ne ovat 1. Usko yhteen Jumalaan 2. Usko Tooraan 3. Usko valittuna Israeliin. Juutalaisuudessa uskotaan siis, että maailman luonut yksi Jumala ilmoitti tahtonsa ja antoi ohjeet ihmiskunnalle Tooran muodossa. Koska Jumala on kaikkitietävä, hän tiesi, etteivät kaikki ihmiset tule noudattamaan näitä ohjeita. Siksi hän valitsi ihmisten joukosta Abrahamin, jonka tehtävä oli perustaa kansa, joka noudattaa ohjeita kaikkien kansojen puolesta. Palkinnoksi tästä Jumala lupasi tälle kansalle ikuisiksi ajoiksi kotimaaksi Israelin. Abraham sai pojan Itchakin, joka sai pojan Jakovin, jonka 12 pojasta sai alkunsa juutalainen kansa. Jakovin toinen nimi oli Israel. Viimeinen kolmesta opinkappaleesta tarkoittaa siis sekä Israelin kansaa, että Israelin maata. Juutalaisten tehtävä on opettaa lain henki kaikkien kansojen keskuuteen. Sen kirjaimellinen noudattaminen kaikkine käskyineen koskee vain juutalaisia.

Pyhät kirjat ja kirjoitukset

Juutalaisuuden kaikkein pyhin kirja on Toora eli viisi Mooseksen kirjaa. Se muodostaa TaNaChiksi, heprealaisen raamatun ensimmäisen osan. Kaksi muuta osaa ovat Nevi’im, profeettojen kirjat sekä ketuvim, kirjoitukset. Sitä kutsutaan usein erheellisesti Vanhaksi testamentiksi. Vaikka ne koostuvat samoista kirjoista, ovat kirjat niissä eri rooleissa ja siten hieman eri järjestyksessä. Toora sisältää kymmenen käskyä mutta niiden lisäksi koko joukon muita uskonnollisia käskyjä eli mitzvoja. Yhteensä tällaisia käskyjä on 613. Tooran ja muiden kirjojen osien lukeminen on osa juutalaista jumalanpalvelusta kolmena päivänä viikossa. Näiden lisäksi erityisen arvostettu pyhä kirja juutalaisuudessa on Talmud. Kirjasarjassa on 20 osaa ja se on noin kuusi kertaa laajempi kuin Tanach. Talmud on tooran selitysteos, joka sisältää tooran lait mutta kronologisen järjestyksen sijaan temaattisesti, aiheperusteisesti läpikäytynä. Arkikäytössä juutalaisuuden käytetyin uskonnollinen kirja on siddur, rukouskirja. Siitä on erilaisia versioita, mutta laajimmillaan se sisältää kaikki arjen ja pyhän eri tilanteissa tarvittavat rukoukset ja siunaukset. Siddurin varsinainen kieli on heprea mutta se voi sisältää sekä käännöksiä, esim suomennoksia kuin myös translitterointeja eli heprean kirjoittamista toisilla aakkosilla.

Yhteisö ja toiminta

Juutalaiset seurakunnat ovat kooltaan hyvin eri kokoisia. Toiminnan määrä on sidottu voimavaroihin. Perustoimintaa on kuitenkin Jumalanpalvelusten ja elämänkaareen liittyvien riittien (brit mila, bnei mitzvah, häät ja hautajaiset) järjestäminen. Monet seurakunnat pyrkivät varmistamaan kosher-ruokatuoitteiden saatavuuden. Seurakunnat järjestävät yleensä myös sekä uskonnollista että sekulaaria koulutusta ja toimintaa. Suomessa molemmilla seurakunnilla on oma urheiluseura Makkabi ja monia erilaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä. Helsingissä toimii juutalainen laulukuoro ja kirjasto sekä heprean ja jiddishin kielten opintopiirit. Lisäksi Helsingin juutalainen seurakunta ylläpitää päiväkotia, esikoulua ja yhtenäistä peruskoulua. Seurakunnat tekevät keskenään paljon yhteistyötä mm. edunvalvonnan saralla.

Pyhät paikat ja rakennukset

Juutalaisuudessa rukouksia ja jumalanpalveluksia voi järjestää periaatteessa missä vain, mutta tavallisimmin juutalaista pyhäkköä kutsutaan nimellä synagoga. Yhtä oleellista kuin, mitä tällaisessa paikassa on, on se mitä siellä ei ole. Paikassa, jossa Jumalaa palvellaan ei saa olla kuvia ihmisistä tai mistään, jonka joku voisi käsittää Jumalan kuvaksi. Synagogat voivat eri juutalaisuuden suuntauksissa olla hyvinkin eri näköisiä. Ortodokseilla ne on rakennettu niin, että miehet ja naiset voivat rukoilla erikseen. Konservatiiveilla ja liberaaleilla näin ei ole. Kaikki synagogat on rakennettu niin, että rukoussuunta niissä on kohti Jeruselemia. Jerusalemissa sijaitsee myös juutalaisuuden kaikkein pyhin paikka - temppelivuori. Juutalaiset eivät tosin voi harjoittaa hartautta ihan siellä, sillä alueella sijaitsee nykyään kaksi moskeijaa. Sen tilalle on juutalaisuuden pyhimmäksi paikaksi muodostunut toisen temppelin (tuhoutui lähes 2000 vuotta sitten) pystyyn jäänyt ns. läntinen ulkomuuri, jota edelleen usein hieman virheellisesti kutsutaan itkumuuriksi.

Vakiintuminen Suomessa

Juutalaisia asuu Suomessa nykyään n. 1800. Heistä seurakuntiin kuuluu n. 80 %. Helsingin seurakunnan jäsenmäärä on n. 1 200 ja Turun seurakunnan vajaa 200. Loput ovat seurakuntiin kuulumattomia, osin maassa syntyneitä, osin tänne esim. työn kautta muuttaneita. Suurin osa jäsenistöstä on Suomessa syntyneitä. Juutalaisuus on Suomessa valtiovallan taholta tunnustettu ja hyväksytty uskonto, joka näkyy ja osallistuu keskusteluun selvästi jäsenmääräänsä suuremmalla painoarvolla. Suuri enemmistö suomalaisista suhtautuu juutalaisiin ja juutalaisuuteen positiivisesti. Seurakuntien haasteita ovat toisaalta pienestä jäsenmäärästä johtuvat taloudelliset haasteet ja toisaalta pienten, mutta äänekkäiden vähemmistöjen taholta kuuluva antisemitismi eli juutalaisvastaisuus. Sen taustalla on sekä fasismia että Israelin valtion kautta kaikkiin juutalaisiin suuntautuvaa antipatiaa ja vihapuhetta.

Linkit

Helsingin juutalainen seurakunta (jchelsinki.fi)

Turun juutalainen seurakunta (jcturku.fi)

Helsingin juutalainen yhteiskoulu (hjyk.fi)

Oppimateriaalisivusto (jeled.net)

Helsingin kansainvälinen juutalainen sisälähetysjärjestö (lubavitch.fi)

Euroopan juutalaisten historia (centropa.org)

Holokaustin uhrien muisto ry (hum.fi)

Daniel Weintraub | Juutalainen koulu