Historia

Juutalaisuus syntyi noin 3700 vuotta sitten Lähi-itään muinaisten Egyptin ja Kaksoisvirtojen maan väliin. Muista tuon ajan uskonnoista poiketen juutalaisuus oli tiukan monoteistinen uskonto. Ensimmäiset kirjalliset uskonnollisen lain koodeksit ovat peräisin kuningas Davidin ajoilta tuhatluvulta ennen ajanlaskun alkua. Daavidin poika ja seuraaja kuningas Salomo rakensi isänsä pääkaupunkiin Jerusalemiin niin kutsutun ensimmäisen temppelin vakiinnuttaen siten kaupungin juutalaisuuden tärkeimmäksi paikaksi. Nykyisen muotonsa juutalaisen lain päälähde Toora sai 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Talmud, merkittävin tämän opin koodekseista, koottiin vuosien 300 ja 500 välillä jälkeen ajanlaskun alun.

Kansallisvaltion menettämisen johdosta juutalaisuus joutui varhaisessa vaiheessa omaksumaan oppiinsa joustavuutta. Tämä selittää sen, että juutalaiset säilyttivät uskontonsa vaikka joutuivat vuosisatojen vaihtuessa niin assyrialaisten, babylonialaisten, persialaisten, kreikkalaisten, roomalaisten, kristinuskon kuin islaminkin vallan alle. Asuinmaan kulttuuri vaikutti kuitenkin sekä uskontoon että sen tapoihin. Juutalaiset jakautuivat kristinuskon alaisuudessa asuneisiin ashkenaasijuutalaisiin ja islamin alaisuudessa asuneisiin sefardijuutalaisiin.

Valistuksen ja emansipaation myötä alkoivat myös juutalaiset 1800-luvulla saada kansalaisoikeuksia ja uudistusten tuulet puhalsivat myös juutalaisuuden keskuudessa. Jo 1700-luvulla oli alkanut eräänlainen sisälähetystyö, joka tunnetaan nykyään hasidismin nimellä. Länsi-Euroopassa emansipaatio sai aikaan uudistusliikkeitä jotka vaativat juutalaisten ensisijaisesti olevan maansa kansalaisia ja vasta toissijaisesti juutalaisia. Näin saivat alkunsa seurakunnat, joista kehittyivät liberaalijuutalaisuus ja konservatiivijuutalaisuus. Kolmas nykyjuutalaisuuden suuntauksista on vanhaa linjaa jatkanut ortodoksijuutalaisuus.

Juutalaisten lisääntyneet oikeudet synnyttivät vastareaktiona uudenlaisen antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden aallon. Entisen vihan sijaan juutalaisten syrjimistä perusteltiin nyt rotuominaisuuksilla. Kammottavimmat seuraukset tämä juutalaisvihan muoto sai Natsi-Saksan politiikan myötä. Euroopan 9 miljoonasta juutalaisesta tuhottiin toisen maailmansodan aikana kaksi kolmasosaa, eli kuusi miljoonaa. Sodan jälkeen syntynyt Israel nousi yhdessä Yhdysvaltojen juutalaisasutuksen kanssa niin uskonnollisen kuin kulttuurillisenkin elämän johtoon.

Nykyään juutalaisia on maailmassa noin 13 miljoonaa. Näistä noin 5 miljoonaa asuu Israelissa ja saman verran Yhdysvalloissa. Loput juutalaisista ovat levittäytyneet ympäri maailmaa. Euroopan väkirikkain juutalaisvaltio on Ranska, jossa asuu noin 580 000 juutalaista.

Suomeen juutalaiset saapuivat 1800-luvun puolivälin molemmin puolin Venäjän keisarikunnan armeijan pakkovärvättyinä sotilaina. Kansalaisoikeudet he saivat Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917. Tätä nykyä Suomessa toimii kaksi juutalaista seurakuntaa - Helsingissä ja Turussa. Yhteensä maassa asuu noin 1500 juutalaista, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla. Suomen juutalaisten väestörakenne on viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttunut suuresti. Maahan on muuttanut juutalaisia mm. Venäjältä, mutta ennen kaikkea Israelista. Helsingissä toimivan Juutalaisen koulun sata oppilasta puhuu äidinkielinään yhdeksää eri kieltä. Puhtaasti suomen- tai ruotsinkielisiä oppilaita on alle puolet. Kaksikielisiä koteja, joiden toinen kieli on heprea, on lähes puolella koulun oppilaista.

Daniel Weintraub | Juutalainen koulu