Suhde yhteiskuntaan

Krishnan palvojia on kahdenlaisia: temppeleissä asuvia ja seurakuntalaisia. Temppelissä päivä alkaa varhain. Aamun ensimmäinen ohjelma eli jumalanpalvelus on kello 4.30. Temppeliohjelmat kestävät noin klo 8.30 saakka ja niihin kuuluu joka-aamuinen luento Srimad-bhagavatamista sekä henkilökohtainen mantra-mietiskely, jonka aikana toistetaan Hare Krishna -mantraa rukoushelmien avulla.


Kirjojen tunnetuksi tekemistä. Kuva: Krishna-liike

Aamiaisen jälkeen siirrytään päivän muihin toimiin. Temppelissä asuvat tekevät erilaista palvelusta. He levittävät Krishna-tietoista kirjallisuutta tai prasadaa eli siunattua kasvisruokaa, vierailevat koulujen uskonnon tai filosofian tunneilla, esittelevät temppelin ja Krishna-tietoisuuden periaatteita vieraille, siivoavat, keittävät, tekevät alttaripalvelusta ja tiedotustoimintaa. India Experience-ryhmä kiertää ympäri Suomea järjestäen tapahtumia, joissa esitellään sekä Krishna-tietoisuuden filosofista että kulttuurista puolta. Usein temppelissä asuvat järjestävät harinaman, jossa he laulavat kaupungilla yhdessä Hare Krishna-mantraa. Tällöin kaikilla ohikulkijoilla on mahdollisuus kuulla Krishnan nimeä.
Temppelissä asuvat eivät käy muualla töissä tai nosta työttömyyskorvausta, eivätkä äänestä vaaleissa. Temppelielämä on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat pyhittää elämänsä ainoastaan Jumalalle.


Temppelissä tapahtuva peruskoulutus on viisivuotinen. Opiskelu vastaa ulkomailla vedanta-filosofian kandidaatin ja maisterin koulutusta. Kuva: Krishna-liike

Vanhassa veedisessä yhteiskunnassa on perinteisesti neljä elämänvaihetta, joista temppelielämä liittyy ensimmäiseen, brahmacaryan, eli opiskelijan vaiheeseen. Opiskelu temppelissä on järjestelmällistä ja erittäin tärkeä osa vaishnava-elämää. Peruskoulutus on viisivuotinen, koostuen viidestä koulutustasosta, joista kukin on suoritettavissa noin vuodessa. Koulutuksen järjestely on perinteisen luostarimainen. Oppilaat asuvat yhdessä, eivätkä osallistu paljoakaan muun yhteiskunnan toimintaan. Maailman tapahtumia seurataan lehtien ja uutisten välityksellä kunkin oman harkinnan mukaan. Vanhempiin suositellaan pidettävän säännöllistä yhteyttä, ja 80-luvun alkuhankaluuksista oppineena nykyinen tilanne suhteessa oppilaiden vanhempiin on todella hyvä. Osa vanhemmista osallistuu temppelin säännölliseen toimintaan ja tukee lapsiaan heidän opiskeluissaan mm. taloudellisesti.


Krishnan ja Radhan alttarihahmot. Kuva: Måns Broo

Koulutukseen liittyy myös paljon kenttäharjoittelua kokeneempien asiaan vihkiytyneiden ohjauksessa. Helsingin temppelissä järjestettävä koulutus vastaa vedanta-filosofian kanditaatin koulutusta. Tämä tutkinto on jo olemassa ulkomailla ja tällä hetkellä myös Suomessa aloitetaan työtä organisoidun oppilaitoksen perustamiseksi. Muun muassa Unkarissa ja Belgiassa on jo toimivat ja yhteiskunnan virallisesti hyväksymät Bhaktivedanta Colleget.

Temppeliopetusta on kehitetty vuodesta 1999 paljon. Valmistuneet opiskelijat sijoittuvat tällä hetkellä hyvin liikkeen omiin tehtäviin. Pääsuuntautumisvaihtoehdot ovat viiden vuoden koulutuksen jälkeen opetus- ja koulutustehtävät, ja pappien moninaiset tehtävät.

Timo Kuivanen, Tapio Paljakka & Måns Broo