Luterilaisuus

Jumalakäsitys

Luterilaisuudessa tunnustetaan kristittyjen yhteistä uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Usko perustuu Raamattuun ja se on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Jumala on syvimmältä olemukseltaan salattu hyvyyden ja rakkauden lähde. Hän on kaikkien Isä, joka on luonut tyhjästä koko maailmankaikkeuden. Poikansa Jeesuksen Kristuksen Jumala lähetti maan päälle, jotta kaikki Häneen uskovat pelastuisivat. Jeesus otti kantaakseen ihmiskunnan synnit. Elämällään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan hän vapautti ihmiskunnan kuoleman ja pahan vallasta. Kristitty odottaa siksi kuoleman jälkeistä ylösnousemusta ja iankaikkista elämää. Pyhä Henki on Raamatun sanassa ja sakramenteissa vaikuttava pyhittäjä, joka synnyttää rakkauden Jumalaan ja lähimmäisiin. Pyhä Henki yhdistää uskovat ja kokoaa kirkon.

Alkuhistoria

Luterilaisuus sai alkunsa reformaatioksi kutsutusta ilmiöstä, joka käynnistyi Martti Lutherin julkaistua 95 teesiä katolisen kirkon väärinkäytöksiä vastaan Wittenbergissä 31.10.1517. Luther oli augustinolaismunkki, joka arvosteli aneteeseissään kirkon käytäntöä, hengellistä elämää, taloutta ja paavin valtaa. Hän oli huolissaan siitä, että ihmiset kuvittelivat saavansa syntejään anteeksi anemaksua vastaan. Lutherin tarkoitus ei ollut perustaa uutta kirkkokuntaa, vaan uudistaa omaa kirkkoaan. Reformaation juuret ovat teesejä varhaisemmassa 1500-luvun alun Euroopan tilanteessa, johon jännitettä loivat kirkon sisäiset uudistuspyrkimykset, taloudellinen kehitys, talonpoikien kurjistunut asema ja poliittiset valtakysymykset. Kuningas Kustaa Vaasa käynnisti reformaation Ruotsissa vuonna 1527. Sen seurauksena nykyisen Suomenkin alueella uskonto vaihtui luterilaiseksi.

Opetukset

Raamattu on luterilaisten ylin auktoriteetti. Kaikkea oppia kirkossa arvioidaan Raamatun avulla. Tämän perusteella luterilaisen opin keskuksessa on sanoma ihmisen pelastumisesta yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Pelastus perustuu kokonaan siihen, mitä Jeesus Kristus on tehnyt ihmisten ja koko luomakunnan puolesta. Tätä Lutherin opetusta kutsutaan vanhurskauttamiseksi, mikä on samalla syntien anteeksiantamista. Jumala vanhurskauttaa eli ottaa Kristukseen uskovan ihmisen yhteyteensä pelkästä armosta, ei ihmisen tekojen tai ominaisuuksien ansiosta. Evankeliumin julistamisen ja sakramenttien kautta Pyhä Henki synnyttää uskoa ja antaa uuden elämän Kristuksessa. Sakramentit ovat kaste ja ehtoollinen. Opissa usko ja rakkaus kuuluvat yhteen. Sen vuoksi luterilaisuudessa korostetaan lähimmäisenrakkautta ja Jeesuksen antamaa kultaista sääntöä. Ihmisen tulee kohdella toisia armollisesti ja elää lähimmäisiään palvellen.

Pyhät kirjat ja kirjoitukset

Raamattu on kristittyjen pyhä kirja, joka koostuu useista eri kirjoista. Luterilaisten tunnustuskirjojen kokonaisuudessa ilmastaan luterilaiset perusvakaumukset siitä, mistä Raamattuun perustuvassa kristillisessä uskossa on kysymys. Virsikirja on kirkon virallinen laulukirja, ja virsikirjan lisäosa valmistui vuonna 2015. Luterilaisilla herätysliikkeillä on lisäksi omat laulukirjansa.

Yhteisö ja toiminta

Sunnuntaisin kokoonnutaan jumalanpalvelukseen, josta käytetään sanaa, messu mikäli siellä vietetään ehtoollista. Myös kirkolliset toimitukset (kaste, vihkiminen, hautaus) ajoittuvat yleensä viikonloppuihin. Viikon varrella seurakunnilla on kerhoja ja ryhmätoimintaa eri ikäisille. Lisäksi on konsertteja, leiri- ja retkitoimintaa sekä suurtapahtumia, kuten Kirkkopäivät joka toinen vuosi. Luterilaisen kirkon herätysliikkeillä on omia tilaisuuksia ja hengellisiä kesäjuhlia, joihin kokoontuu kymmeniä tuhansia. Kirkon palkattuja työntekijöitä ovat papit, kanttorit, diakonia- ja nuorisotyöntekijät, lastenohjaajat, suntio-vahtimestarit ja sihteerit. Heidän rinnallaan on seurakuntalaisia monissa vapaaehtoistehtävissä.

Pyhät paikat ja rakennukset

Kirkot ja kappelit ovat luterilaisten jumalanpalveluspaikkoja, jotka piispa on vihkinyt siihen tarkoitukseen. Alttari on niissä erityisen pyhä paikka, joka kuvaa Jumalan läsnäoloa. Kirkkolain mukaan kirkkotilan muusta käytöstä päättää kirkkoherra yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. Useimmilla seurakunnalla on myös muita tiloja kuten seurakuntatalo ja leirikeskus, joissa on monipuolista toimintaa ympäri vuoden.

Vakiintuminen Suomessa

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on lähes neljä miljoonaa jäsentä. He kuuluvat osoitteensa perusteella paikallisseurakuntaan ja maksavat sille kirkollisveroa tuloistaan. Kirkosta eroaminen sekä kirkkoon liittyminen on ollut viime vuosina vilkasta etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Kirkon diakonista apua ja työtä lasten ja nuorten parissa arvostetaan. Luterilaisen kirkon sisällä vaikuttaa viisi herätysliikettä (herännäisyys, lestadiolaisuus, evankelisuus, rukoilevaisuus ja viidesläisyys). Kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous, joka valitaan vaaleilla.

Linkit

Suomen evankelis-luterilainen kirkko (evl.fi)

Luterilaiset tunnustuskirjat (evl.fi)

Koulu ja kirkko (evl.fi)

Herätysliikkeet

Evankelisuus

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY)

Herännäisyys

Herättäjä-yhdistys

Lestadiolaisuus

Lestadiolainen Uusheräys
Lähetysyhdistys Rauhan Sana

Rukoilevaisuus

Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys r.y.

Viidesläisyys

Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä (FLOM)
Kansan Raamattuseura (KRS)
Väinö-sivusto (KRS- opiskelijat)
Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. (SANSA)
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL)
Kansanlähetysopisto (SEKL)
Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO)
Suomen Raamattuopisto (SRO)