Jokapäiväinen elämä

Ihminen ja Jumala

Kirkko uskoo Isään Jumalaan, Hänen poikaansa Jeesukseen Kristukseen, maailman Vapahtajaan, sekä Pyhään Henkeen. Jokainen heistä on oma erillinen persoona. Jumalalla on jatkuva mielenkiinto lapsiaan, ihmisiä kohtaan. Hän on kuitenkin antanut jokaiselle ihmiselle tahdonvapauden niin, että ihminen voi tehdä itse valintoja elämässään ja on vastuussa niistä. Rukouksen kautta ihminen voi olla yhteydessä Jumalaan ja saada myös vastauksia ja ilmoitusta omaa elämäänsä koskevissa asioissa.

Uskon Jumalaan tulisi näkyä ihmisen elämän kaikissa tilanteissa. Joka sunnuntaisella kirkossa käymisellä on tärkeä merkitys, samoin vapaaehtoisella palvelemisella seurakunnan eri tehtävissä ja pyrkimisellä Kristuksen opetusten toteuttamiseen elämässään.
Kirkon opetusten mukaan uskonnolla on todellista merkitystä vain silloin kun se vaikuttaa ihmisen koko elämään. Kristillisyys on todellista, kun ihminen jokapäiväisessä elämässään todella seuraa Jumalan ja Kristuksen opetuksia.

Ihmisen tekemät valinnat ovat tärkeitä hänen kasvunsa ja lopullisen kohtalonsa osalta tämän elämän jälkeen. Kuitenkin Kristuksen sovitustyö ja armo ovat välttämättömiä, sillä ilman niitä kukaan ei voi pelastua, koska jokainen meistä on rikkonut Jumalaa vastaan. Mutta myöskään pelkkä armo ei riitä, sillä se hävittäisi koko Raamatun julistaman evankeliumin sanoman merkityksen. Tarvitaan myös ihmisen omaa ponnistelua ja omistautumista evankeliumin periaatteiden seuraamiselle.

Jumalalle kaikki ihmiset ovat yhtä tärkeitä, olivatpa he syntyneet missä ja mihin uskoon tahansa. Jumala on oikeudenmukainen ja jokainen ihminen saa tilaisuuden tehdä itse valintansa evankeliumin suhteen, ellei tässä elämässä, niin tämän jälkeen.

Käskyt

Jumala on antanut ihmisille ohjeita, käskyjä, jotka auttavat ihmisiä tekemään oikeita valintoja. Elämällä niiden mukaan ihminen voi valmistautua kohtaamaan Jumalan uudelleen. Kristus antoi omalla elämällään ja opetuksillaan näille käskyille syvemmän merkityksen. Seuraamalla niitä ja tekemällä niiden mukaan ihminen voi sisäistää niiden merkityksen niin, että niistä voi tulla osa hänen elämäänsä ja luonnettaan. Käskyt eivät ole rajoituksia, vaan osoitus Jumalan rakkaudesta ihmisiä kohtaan, ja tarkoitettu auttamaan ihmistä välttämään pahaa ja pysymään vapaana orjuuttavista asioista. Vanhan Testamentin kymmenen käskyä ovat perusta, jota Kristus laajensi vuorisaarnassaan ja monissa muissa opetuksissaan.

Rukoukset

Jokaisella ihmisellä on oikeus ja mahdollisuus rukouksen kautta kääntyä suoraan Taivaallisen Isän puoleen ja saada Häneltä vastauksia. Rukouksen voima on yhteydessä siihen, kuinka ihmiset seuraavat Pyhän Hengen johdatusta ja ovat kuuliaisia Jumalalle. Kirkossa ei ole käytössä valmiiksi tekstitettyjä rukouksia ehtoollisen siunaamisrukousta ja kasterukousta lukuun ottamatta, vaan jokaisen rukouksen odotetaan tulevan ihmisen sydämestä hänen omien tarpeidensa ja ajatustensa mukaisesti.

Suhde yhteiskuntaan

Kirkkomme 12. uskonkappale kuuluu: ”Me uskomme, että kuninkaille, presidenteille, hallitsijoille ja hallitusmiehille tulee olla alamainen ja että tulee noudattaa, kunnioittaa ja ylläpitää lakia.” Tämä kertoo kirkkomme perusasenteen laillisen esivallan kunnioittamiseen.Kirkko ei osallistu maallisen vallan käyttöön tai yleensä päivän politiikkaan, mutta kehottaa jäseniään huolellisesti valitsemaan ja kannattamaan hyviä ja oikeamielisiä ihmisiä yhteiskunnan vaaleilla valittaviin elimiin ja tehtäviin.

Uskonnonvapauden toteutumisen kannalta on tärkeää, että kirkko ja valtio ovat erillään.

Terveydenhuolto ja ruokavalio

Kirkko sai jo 1830-luvulla ilmoituksen kautta terveysohjeen, jota kirkon jäsenet jatkuvasti noudattavat. Sen mukaan ihmiselle ei ole hyväksi käyttää tupakkaa, alkoholia, huumeita tai kahvia ja teetä tai muita vahingollisia nautintoaineita. Ihmisen pitäisi käyttää tervettä järkeä voidakseen nauttia oikeaa ja terveellistä ravintoa sekä pitää muutenkin hyvää huolta terveydestään ja kunnostaan, jotta hänen elämänsä voisi olla sisällöltään rikasta ja onnellista ja hän olisi valmis kohtaaman elämän haasteet.

Kari Haikkola | Tiedottaja, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko