Organisaatio

Seurakuntaan liittyminen


Kaste. Kuva: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen ristuksen Kirkko

Kirkkoon liittyminen tapahtuu kasteen kautta. Edellytyksenä kasteelle menoon on evankeliumin ensimmäisten periaatteiden ja toimitusten hyväksyminen ja omaksuminen. Nämä ovat:

  1. Usko Jeesukseen Kristukseen
  2. Parannus
  3. Upotuskaste
  4. Pyhän Hengen lahjan saaminen kätten päällepanon kautta

Kasteen ja Pyhän Hengen lahjan saamisen edellytyksenä on, että toimituksen suorittajalla on Jumalan valtuus eli Jeesukselta Kristukselta tullut pappeus, jonka kirkossamme voivat saada kaikki siihen kelvolliset yli 12-vuotiaat miespuoliset jäsenet.

Ennen seurakuntaan liittymistä ihmiselle opetetaan kirkon perusopit ja käytännöt. Tärkeintä on, että ihmisellä itsellään on vakaumus ja usko siitä, että tämä on Kristuksen kirkko ja hän haluaa liittyä juuri tähän kirkkoon.

Kirkosta eroaminen tapahtuu Suomen lain mukaan siitä maistraattiin tai seurakunnalle ilmoittamalla. Lähes aina kirkon jäsenillä on hyvät suhteet myös kirkosta eronneisiin ja joskus nämä palaavat takaisin.

Miten johdetaan?


Kirkon profeetta Gordon B. Hinckley ja hänen neuvonantajansa Thomas S. Monson ja James E. Faust. Kuva: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko

Kirkko on yksi yhtenäinen kokonaisuus koko maailmassa ja sitä johtaa profeetta, eli kirkon presidentti ja hänen kaksi neuvonantajaansa yhdessä kahdentoista apostolin kanssa. Näiden apuna on seitsenkymmenten neuvostoja, joiden jäsenet johtavat kirkon eri vyöhykkeitä eri puolilla maailmaa. Paikallisena yksikkönä eri maissa on yksi tai useampi vaarna, jotka yleensä kukin käsittävät kymmenen - viisitoista seurakuntaa. Vaarnaa johtaa vaarnanjohtaja ja hänen kaksi neuvonantajaansa. Heidän apunaan on vaarnan korkea neuvosto, jonka jäsenet vierailevat eri seurakunnissa. Seurakuntaa johtaa piispa, ja tällä on kaksi neuvonantajaa. Seurakunnassa on myös johtotehtävissä toimivista jäsenistä koostuva seurakuntaneuvosto, jossa seurakunnan toimintaa koskevat monet päätökset tehdään.

Koska kirkossa ei ole palkattua papistoa eikä muita palkallisia virkoja, hoidetaan kaikki tehtävät seurakunnassa, piispan tehtävästä alkaen, jäsenten vapaaehtoistyönä. Tehtävät vaihtelevat ja jäsenet toimivat eri tehtävissä jonkin aikaa ja sitten heidät pyydetään uuteen tehtävään. Ajatuksena on, että jokaisella on näin mahdollisuus kehittyä.

Monissa seurakunnissa toimivat vilkkaasti sukututkimuskeskukset, jotka palvelevat jäsenten lisäksi myös ulkopuolisia asiasta kiinnostuneita. Sukututkimuskeskuksiin saa parhaiten yhteyttä paikallisen seurakunnan kautta.Kirkolla on erittäin laaja sukututkimusarkisto nettisivustollaan. Siinä on eri maista kerättyjä sukututkimustietoja digitaalisessa muodossa, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Kirkko on jatkuvasti edistänyt sukututkimustyötä sekä kansainvälisillä konferensseilla ja seminaareilla, että sukututkimusmateriaalin säilyttämisellä ja taltioimisella. Esimerkiksi Suomessa kirkko 1950-luvulla valtionarkiston kanssa yhteistyössä mikrofilmasi eri seurakuntien henkilörekisterit vuoteen 1850 asti. Nämä tiedot ovat valtionarkistossa sukututkijoiden käytettävissä.

Sukututkimustyö perustuu siihen opilliseen ajatukseen, että Jumala on oikeudenmukainen kaikkia ihmisiä kohtaan. Koska kaikki eivät ole kuulleet Kristuksen evankeliumista ollessaan maan päällä, ehkäpä ei koko kristinuskosta, niin heilläkin täytyy olla mahdollisuus jossakin vaiheessa, vaikka tämän elämän jälkeen valita, haluavatko he seurata Kristusta. Raamattu puhuu tästä hyvin lyhyesti. Tämän vuoksi kirkon jäsenet suorittavat sijaiskasteita esi-isiensä puolesta, jotta näilläkin olisi samat valinnan edellytykset. Ratkaisu asiassa jää kuitenkin aina jokaisen henkimaailmassa olevan oman päätöksen varaan.

Rahoitus

Kirkon rahoitus perustuu kaikkialla vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Kirkon jäseniä kehotetaan maksamaan kymmenykset vuotuisista tuloistaan. Maksu on vapaaehtoinen ja jokainen päättää maksamansa määrän oman omantuntonsa mukaan. Sitä ei koskaan, missään maassa, peritä verotuksen tai muiden pakkokeinojen kautta.

Kymmenysten lisäksi kirkon jäseniä on kehotettu paastoamaan kerran kuukaudessa vuorokausi eli olemaan ruuatta ja juomatta 24 tuntia, mikäli heidän terveytensä ei aseta esteitä. Näin säästyneiden aterioiden hinnat heitä kehotetaan lahjoittamaan seurakunnan tarvitsevien auttamiseen.

Kari Haikkola | Tiedottaja, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko