Vapaakirkko


Ylistystä. Kuva: Päivä Osakeyhtiö / Antti Kettunen

Jumalakäsitys

Vapaakirkko on kristillinen, protestanttinen kirkkokunta, joka on tunnustuksessaan sitoutunut apostoliseen uskontunnustukseen. Uskon ytimessä on usko kolmiyhteiseen Jumalaan; Isään ja Poikaan ja Pyhään Henkeen. Ihminen on syntiinlankeemuksen seurauksena erossa Luojastaan ja tuomion alainen, mutta Jumala itse ratkaisi synnin ongelman Poikansa Jeesuksen kautta. Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta ihmisen ja Luojan yhteys on jälleen mahdollinen ja tuomio uhka on väistynyt. Pyhä Henki vaikuttaa maailmassa kutsuen evankeliumin kautta ihmisiä takaisin yhteyteen Isän Jumalan kanssa. Tällainen uskoon perustuva Jumala-yhteys on omakohtaisesti koettavissa ja näin uskovat muodostavat kristillisen seurakunnan.

Alkuhistoria

Vapaakirkollisuuden juuret Suomessa ajoittuvat 1870-luvulle. Suomessa kirkollinen yhtenäiskulttuuri oli alkanut murtua ja samaan aikaan mm. Englannissa vaikutti voimakas herätyskristillisyyden nousukausi, joka Ruotsin kautta kosketti Suomeakin. Sen piirissä korostettiin henkilökohtaista uskonnollista ratkaisua ja kristityn elämää Jeesuksen opetuslapsena. Vapaakirkollisuus syntyi Pohjanmaan ja Uudenmaan rannikkoseuduilla ruotsinkielisen säätyläisväen ja sivistyneistön piirissä. 1880-1923 liike vaikutti luterilaisen kirkon sisällä. Vuonna 1923 uskonnonvapauslain muutoksen myötä se järjestäytyi omaksi kirkkokunnakseen, Suomen Vapaakirkoksi. Alkuajoista saakka vapaakirkollisuus on painottanut henkilökohtaista uskoa Kristukseen, seurakuntaelämän merkitystä, Raamattua Jumalan sanana ja lähimmäisten palvelemista sosiaalisen auttamistyön ja laupeudentyön kautta.

Opetukset

Vapaakirkolla ei ole laajaa kirjoitettua tunnustusta. Perinteeseen kuuluu, että oppikäsityksiä ei ole saatettu kirjalliseen muotoon. Raamattuun perustuva julistus ja opetus ovat muovanneet sekä yhteisön että henkilökohtaisen uskon ja hengellisen elämän perinteen. Evankeliumin ydin on Jumalan armo ja rakkaus hänen Pojassaan Jeesuksessa. Kun ihmisen sisimmässä syntyy usko ja luottamus Vapahtajaan, hänestä tulee Jumala lapsi ja Kristuksen seuraaja. Uskonelämä vahvistuu seurakunnassa, jossa osana yhteisöä kokoonnutaan jumalanpalveluksiin, ehtoolliselle, toimittamaan kaste, jakamaan Raamatun opetusta toisten kanssa ja rukoilemaan. Seurakunnan tehtävänä on viestiä evankeliumi lähimmäisilleen ja lähetystyön kautta ympäri maailman. Voima elämään ja kristilliseen palveluun tulee Pyhältä Hengeltä, joka vaikuttaa seurakunnassa ja sen jäsenissä haluamallaan tavalla. Kristus antaa toivon myös kuoleman jälkeisestä elämästä. Uskossa kuolleen elämä jatkuu Jumalan yhteydessä ja eräänä päivänä tapahtuu myös ruumiiden ylösnousemus, kuten tapahtui Kristuksen kohdalla ensimmäisenä pääsiäisaamuna. Nykyisellä maailmalla on siis loppunsa, mutta Jumalan luomistyö ja suunnitelma ylittää senkin.

Pyhät kirjat ja kirjoitukset

Vapaakirkon tunnustuksessa sanotaan: ”Raamattu, s.o. Vanhan ja Uuden testamentin pyhät kirjat, jotka me uskomme olevan Pyhän Hengen johtamien ihmisten kirjoittamat, määrää yksin meidän uskomme ohjeen, jonka mukaan kaikki oppi ja elämä seurakunnassa on hyväksyttävä tai hyljättävä.”

Yhteisö ja toiminta

Seurakunnat ovat itsenäisiä ja niiden toiminnan laajuus ja muodot vaihtelevat. Vapaakirkko on ns. maallikkoliike, joten toiminnan sisältö muotoutuu sen mukaan, mitä jäsenet tahtovat ja voivat tehdä. Yhteistä kaikille seurakunnille on jumalanpalvelustoiminta, jonka puitteissa järjestetään kasteet ja ehtoollisen vietto ja Raamatun opetus. Vahvaa on myös toiminta lasten ja nuorten parissa (mm. partiolippukunnat, leirit, tapahtumat jne.), kuin myös iäkkäiden jäsenten huomioiminen. Pienryhmätoiminta kodeissa on laajaa. Lähimmäistyö, kuten ruokajakotoiminta, on aina ollut vapaakirkollisuudelle ominaista. Yhteistyö paikkakunnan muiden kristillisten kirkkojen ja tahojen kanssa on laajaa mm. erilaisten tapahtumien ja rukoustilaisuuksien järjestämisessä. Musiikkitoiminta on kuulunut alusta asti vapaaseurakuntien elämään (kuorot, yhtyeet, lauluryhmät, bändit). Suomen Vapaakirkko ylläpitää myös toimintakeskusta (Kiponniemi, Jyväskylä), jossa järjestetään kursseja, leirejä, retriittejä ja tapahtumia. Kirkolla on omaa koulutusta Suomen teologisen opiston kautta, joka tarjoaa tutkintoon tähtäävää opiskelua kuin myös monimuoto koulutusta ja nuorille aikuisille suunnattua raamattukoulutusta. Kesäisin kirkko järjestää suurtapahtuman, Kesäjuhlat, joka kokoaa yli kymmenen tuhatta osanottajaa. Vapaakirkko julkaisee Suomen Viikkolehteä, joka on ilmestynyt jo yli 120 vuoden ajan.

Pyhät paikat ja rakennukset

Vapaakirkon seurakunnat kokoontuvat omissa kirkkorakennuksissaan, kokoontumistiloissaan ja rukoushuoneissaan. Rakennukset sinänsä eivät ole pyhiä, vaan niissä tapahtuva seurakunnan toiminta tekee niistä erityisiä. Käytännöllisyys ja tarkoituksenmukaisuus ratkaisee tilojen luonteen ja käytön. Kokoontumispaikat vaihtelevat pienistä vuokratuista tiloista omiin kirkkorakennuksiin, joihin mahtuu satoja ihmisiä.

Vakiintuminen Suomessa

Vapaakirkon kokonaisjäsenmäärä on viime vuosina kasvanut joka vuosi, vaikka edelleen kyseessä on verrattain pieni vähemmistökirkko. Vapaaseurakuntia on perustettu lisää, varsinkin pääkaupunkiseudulla seurakuntien lukumäärä on lisääntynyt. Varsinkin kaupungeissa seurakuntien toimintaan osallistuu paljon nuoria ja kiinnostus vapaakirkolliseen seurakuntaelämään on kiitettävää. Vapaakirkko tarjoaa modernin tavan elää kristittynä osana laajempaa yhteisöä. Vapaakirkollisuus on aina korostanut ihmisen omaa harkintaa ja valintaa, sekä yhdessä tekemistä ja osallisuutta. Sellaiseen nykyajassa on monilla kiinnostusta ja tarvetta.

Linkit

Suomen Vapaakirkko (svk.fi)

Suomen teologinen osasto (teologinenosasto.fi)

Kiponniemen toimintakeskus (kiponniemi.fi)

Diakoniatyön ViaDia ry (viadia.fi)

Vapaakirkon nuoret (vapis.fi)

Kirjallisuus- ja kustannustoiminta (paiva.fi)

Suomen viikkolehti (svl.fi)