Toimintamuodot

Seurakuntien työmuotoja:


Ylistystä. Kuva: Päivä Osakeyhtiö / Antti Kettunen

Kirkkokunnan toimintamuotoja:

  • romanityö
  • siirtolaistyö
  • lähetystyö
  • lähimmäistyö
  • koulutus
  • seurakuntakoulut (vastaa rippikoulua)
  • julkaisutoiminta (Päivä Osakeyhtiö)
  • perhetyö, avioliittokurssit
  • yhteistyöhankkeet muiden kirkkokuntien kanssa esim. Rikotut Rajat-ryhmä

Ajankohtaista tietoa useimmista työmuodoista löydät kirkon nettisivuilta.

Musiikki


Chariots. Kuva: Päivä Osakeyhtiö

Musiikilla on keskeinen rooli vapaakirkollisessa toiminnassa. Sillä on monta ulottuvuutta: sosiaalinen, hengellinen, evankelioiva ja ihmisenä kasvaminen yhteisössä. Musiikkia löytyy virsistä räppiin. Ylistyslaulut ovat tulleet osaksi eri tilaisuuksia. Seurakunnissa on erilaisia kuoroja, ylistysbändejä. Tunnetuimpia kokoonpanoja ovat gospelmusiikissa Chariots Gospel Big Band&kuoro. Major Big Band- nuoriso-orkesteri koostuu puhaltajista, rytmiryhmästä ja laulukvartetista. Vapaakirkolla on valtakunnallinen puhallinorkesteri ja Sinfonietta-orkesterissa soivat jouset, huilu, klarinetit. Braxen-kuoro on toiminut valtakunnallisena kamarikuorona yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Vapaakirkolla on vuosikymmenien aikana ollut monia musiikintekijöitä, joiden kautta koko kirkkokunta on tullut laajasti tunnetuksi. Merkittäviä sanoittajia, säveltäjiä, sovittajia ja runoilijoita ovat Mika Piiparinen, Aimo Huttunen, Mirja-Liisa Malmisalo, Vilho Rantanen, Hilja Aaltonen, Anni Korpela, Harry Westerlund, Tapio Nordgren, Hjalmar Braxen, Iina Karttunen, Tekla ja Eskil Renfors sekä Kaarlo Waismaa.

Harpunsäveliä- laulukirja oli käytössä vuoteen 1976 asti, jolloin tilalle tuli vapaitten suuntien yhteinen Hengellinen laulukirja.

Lähetystyö

”Että kaikilla olisi mahdollisuus kuulla…”

Maailman väkiluku lähentelee 6,5 miljardia. Lähetystyön asiantuntijat kertovat, että 1,75 miljardia ihmistä ei ole vielä kuullut evankeliumia. Luku on 27,5% ihmiskunnasta. Näin lähetystyölle löytyy helposti kohteita. Kun vapaakirkollinen herätys alkoi 1800-luvun lopulla levitä Suomessa, alkoi myös lähetys maailman ääriin. Vapaakirkon lähetystyön tavoite on yhä sama: että kaikilla olisi mahdollisuus kuulla hyvä sanoma Jeesuksesta Kristuksesta.

Miten Vapaakirkon lähetystyö alkoi?


Ensimmäinen lähetti. Kuva: SVK

Se oli kiinalainen juttu. Agnes Meyer, ensimmäinen suomalainen lähetystyöntekijä Aasiassa ja samalla ensimmäinen maassamme lähetystyöhön vihitty naimaton nainen, matkusti Kiinan Sisämaanlähetyksen palvelukseen vuonna 1890. Samalla hän loi perinteen. Edelleenkin vapaaseurakuntien lähetystyötä tehdään yhteistyössä kansainvälisten lähetysjärjestöjen ja kansallisten kirkkojen kanssa. Esimerkkeinä vaikkapa Wycliffe Raamatunkääntäjät, World Evangelisation for Christ International, Himalayan Free Church of India, Kongon evankelinen kirkko sekä Pacto-kirkko Ecuadorissa. Ja yhä pyritään niiden luo, jotka ovat saaneet vähiten tai eivät ollenkaan.

Työntekijöitä on noin kolmekymmentäviisi ja kohdemaita toistakymmentä Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja Tyynellämerellä.

Millaiset ovat Vapaakirkon lähetystyön nykykasvot?

Toteuttaaksemme lähetyskäskyä nykymaailmassa lähetystyöntekijöiltämme edellytetään toimimista hyvin erilaisissa, mutta toisiaan täydentävissä tehtävissä. Yksi on opettaja, joka elää uskonsa todeksi monimiljoonaisessa islamilaisessa maassa, jossa on vain pari tuhatta Jeesuksen seuraajaa. Toinen on raamatunkääntäjänä kaukana pienessä viidakkokylässä kansanryhmän keskuudessa, jonka lähes kaikki aikuiset ovat maistaneet ihmislihaa. Kolmas on hallintosihteeri, joka löytyy hindulaisuuden keskeltä auttamassa nuorta sisarkirkkoamme kehittämään mm. kirjanpitotaitojaan. Neljäs on sosiaalikasvattaja, joka on perustanut neljä perhekotia kohdemaansa lukemattomille orpotytöille ja toimii kummilapsitoiminnan yhdyshenkilönä. Esimerkit ovat välähdys Vapaakirkon tekemään lähetystyöhön.

Miten työ rahoitetaan?

Vapaakirkollinen lähetystyö on seurakuntien ja yksityisten taloudellisen tuen varassa. Koska kirjakieli ja lukutaito ovat kaiken kehityksen perusta, joihinkin niiden tuottamiseen tähtääviin projekteihimme, kuten myös terveydenhuolto- ja vammaishankkeisiin, on saatu tukea myös valtion kehitysyhteistyövaroista. Kirkon keskustoimisto siis antaa lähetystyölle tietyn osaamisen ja käytännön johtamisen, mutta lähettäjinä toimivat seurakunnat.

Tyypillisimmät työmuodot

Vapaakirkollisen lähetystyön tyypillisimmät työmuodot:

Pioneerityö

Pioneerityötä tarvitaan toistaiseksi saavuttamattomien kansanryhmien evankelioimiseen ja kansallisten seurakuntien perustamiseen. Enemmistö vähiten evankelioitujen kansanryhmien ihmisistä asuu suurten uskontojen vaikutuspiirissä – islamin, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden maailmassa.

Mitä se on?
Uusin lähetyskenttämme on aivan Euroopan kynnyksellä. Vain 0,3 % tästä 67 miljoonaisesta kansasta kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon ja valtaväestöstä vain noin 2 000 on tunnustavia uskovia. Tiimimme tavoitteena tässä maassa on perustaa kansallinen seurakunta, jolla on oikeus ja vapaus harjoittaa ja levittää uskoaan.

Raamatunkäännöstyö


Raamatunkäännöstyötä. Kuva: SVK

Seurakunta elää Jumalan Sanasta ja raamatunkäännöstyötä tarvitaan seurakuntien juurruttamiseksi.

Mitä se on?
Papua-Uuden-Guinean viidakossa asuva kamula-kieliyhteisö on elänyt mullistavia muutoksia viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Ennen tuntemattomalle kansanryhmälle avautui ulkomaailma kaikkine muutoksineen. Sairaanhoito, koululaitos ja kansalaisuus (tieto kuulumisesta suurempaan kansaan) olivat myönteisiä asioita, mutta metsähakkuufirmat, korruptio ja huumeet olivat vähemmän hyviä asioita. Yksi lähettiperheistämme on ollut viimeiset 15 vuotta auttamassa kamuloita siirtymään kivikaudesta nykypäivään: omakielinen, kolmevuotinen alkeiskoulu auttaa heitä sopeutumaan opintielle; aikuislukutaidon arvostus on nousussa ja samalla koko yhteisön itsetunto. Myös seurakunta kasvaa, ja maaliskuussa 2005 vihittiin käyttöön ikioma Uusi testamentti.

Sisarkirkkojen vahvistaminen

Kun työ siirtyy kansallisten vastuulle, Suomen Vapaakirkon rooli muuttuu: se jatkaa aktiivista yhteistyötä mm. koulutuksessa ja taloudessa. Lähetysvastuu siirtyy kansallisille seurakunnille. Suhteita syvennetään rohkaisemalla nuoria vierailuvaihtoihin.

Mitä se on?
Suomalaisten lähetystyöntekijöiden sitkeä kylvötyö korkealla Himalajalla tuotti tulosta, ja nuori kansallinen kirkko kasvaa hindulaisuuden ja buddhalaisuuden painostuksesta huolimatta. Kuinka seurakunnan tilejä ja kirkkokunnan talousasioita hoidetaan niin, että läpinäkyvyys ja rehellisyys ovat itsestäänselvyyksiä? Sunnuntaina kuultu Sana muuttuu teoiksi tämän suomalaisen lähetin työssä, kun hän auttaa rahastonhoitajia kunnioittamaan Herraa talousasioissakin. Ei mikään pieni haaste maassa, joka on tunnettu korruptiostaan ja lahjonnastaan.

Kansainvälinen avustustyö

Kehitysyhteistyö on luonteeltaan Raamatun opetuksen mukaista. Maailman vähiten evankelioiduilla alueilla kehitysyhteistyö on usein ainoa tapa välittää Jeesuksen rakkautta.

Mitä se on?
Kehitysmaiden lasten koulutustuki (KLK) ry:llä on kahdeksassa kehitysmaassa yhteensä yli 200 kummilasta ja -nuorta, joiden koulunkäynti ja opiskelu on taattu suomalaisten kummien toimesta. Pieni kuukausimaksu takaa köyhälle lapselle koulunkäynnin mahdollisuuden. Tämä apu on ollut monelle jopa tie yliopistoon tai omaan ammattiin. Koulutuksen arvostus on monessa perheessä kasvanut niin, että se on pysyvästi muuttanut koko perheen arkielämän ja parantanut merkittävästi heidän toimeentuloaan. Kummityömme kanavoituu tavallisesti kentällä työskentelevien lähettiemme kautta.

Juutalais- ja lähialuetyö

Suomen Vapaakirkon juutalaistyöryhmä kehittää yhteistyötä Israelissa toimivien tahojen kuten paikallisten messiaanisten seurakuntien kanssa. Lähialuetyötä puolestaan tehdään lähinnä Virossa ja Pietarissa sekä sen ympäristössä. Työmuotoina ovat katulapsityö, lasten leirit, avustus- ja romanityö.

Lähimmäistyö


Lähimmäistyötä. Kuva: SVK / Maarit Eronen

Seurakuntien lähimmäistyö lähtee esiin tulevista tarpeista ja seurakunnan resursseista. Käydään katsomassa sairaita ja vanhuksia, tuetaan yksinhuoltajia ja työskennellään maahanmuuttajien parissa.

Vapaakirkon kristilliseltä arvopohjalta toimivia sosiaalialanlaitoksia ja toimipisteitä on eri puolella Suomea. Niitä ylläpitävät kirkon sisällä ja yhteiskunnan kanssa yhteistyössä toimivat järjestöt. Tällaisia ovat esim.

  • Lahdessa Katutasotoimintakeskus, ennaltaehkäisevä päihdetyö ja tukea huumeista eroon pyrkiville
  • Lahdessa 47-paikkainen päiväkoti
  • Seinäjoella Katutaso-kohtauspaikka nuorille
  • Nurmossa 20-paikkainen päiväkoti Suvikello
  • Ikaalisissa toimintakeskus syrjäytyneille
  • Mäntässä Kristillinen Elämänapu ry ruoka-apua ja kontaktipaikka syrjäytyneille
  • Jyväskylässä Mathilda-koti dementoituneille vanhuksille
  • Tampereella lastenkodit Toivontupa ja Toivonrinne. Toivontupa ry tuottaa myös tukiasunto- ja perhetukiasuntopalveluita.

Seurakuntakoululeirit


Kuva: Päivä Osakeyhtiö

Suomen Vapaakirkon Nuoret ry koordinoi seurakuntakoululeirejä. Tällä hetkellä järjestetään kolme leiriä. Kipari pidetään Kiponniemen toimintakeskuksessa Vesangassa ja Santalan Seuris pidetään Suomen teologisella opistolla Hangossa. Hike-seuris pidetään Muoniossa yhdistyksen omaa majaa tukikohtana käyttäen. Leirit alkavat koulun loputtua ja kestävät 14 päivää. Leireille osallistuu yhteensä keskimäärin 150 nuorta.

Monipuolista koulutusta

Pääasiallinen seurakuntalaisten koulutus, varustaminen kristilliseen elämään, tapahtuu luonnollisesti seurakuntien viikko- ja muun toiminnan kautta. Puhuttaessa Vapaakirkon koulutuksesta on kuitenkin kyse koulutustarjonnasta, joka toteutetaan Vapaakirkon koulutuskeskuksissa Suomen teologisessa opistossa ja Kiponniemen leiri- ja kurssikeskuksessa.On syntynyt myös seurakuntaraamattukouluja, joita Vapaakirkon koulutus pyrkii tukemaan ja rohkaisemaan.


Santala. Kuva: Päivä Osakeyhtiö

Suomen teologinen opisto

Suomen Vapaakirkon oppilaitos, Suomen teologinen opisto, joka toimii Hankoniemellä Santalassa, tarjoaa nykyisin sekä tutkinto- että vapaatavoitteista koulutusta. Teologinen koulutus on tutkintotavoitteista ja sitä annetaan joko täysaikaisina opintoina opistossa tai etä- ja monimuoto-opintoina Avoimen teologisen opiston järjestelmässä. Vapaatavoitteiset opinnot sisältävät sekä hengellistä että yleissivistävää koulutusta.

Kiponniemen toimintakeskus

Avoimen teologisen opiston kurssien lisäksi Jyväskylän lähellä sijaitsevassa Kiponniemen toimintakeskuksessa järjestetään erilaisia teemakursseja.

Hannele Rantanen | Vapaakirkko