Nopeus

Nopeus on fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueista kenties aliarvostetuin. Nopeudellasaattaa kuitenkin olla ihmisen hyvinvoinnille suurikin merkitys. Nopeuden merkitys korostuu esimerkiksi kaatumistilanteissa, joissa nopeus auttaa tasapainon korjaamisessa. Esimerkiksi liukastumisissa menehtyy noin 3–4 kertaa enemmän ihmisiä kuin tieliikenteessä – tosin nopeutta tarvitaan myös liikenteessä. Nopeus on pitkälti peritty ominaisuus, jota kuitenkin pystytään oikeanlaisella liikunnalla kehittämään. Nopeus on yhteydessä muihin fyysisen toimintakyvyn osa-alueisiin, vanhan sanonnan mukaan ”Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee.”

Nopeus ominaisuutena jaetaan reaktionopeuteen, räjähtävään nopeuteen ja liikkumisnopeuteen.

Reaktionopeus kuvastaa kykyä reagoida ulkoiseen ärsykkeeseen. Pikajuoksun lähtökomentoon reagoinnissa vaaditaan reaktionopeutta. Reaktioaika koostuu esimotorisesta ja motorisesta ajasta. Esimotorinen aika on aika ärsykkeestä lihasaktiivisuuden alkuun, motorinen aika aika lihasaktiivisuuden alusta voimantuoton alkuun. . Lapsen ja nuorten kehityksen myötä etenkin esimotorinen aika lyhenee, kunnes murrosiän loppuvaiheessa hermoston kehittymisen loppuessa myös reaktioajan lyheneminen loppuu. Motorisen ajan osuutta voidaan lyhentää harjoittelulla murrosiän jälkeen ja aikuisvaiheessa, vaikka vanhennuttaessa reaktioaika piteneekin.

Räjähtävä nopeus ilmenee lyhytaikaisissa, yksittäisissä ja mahdollisimman nopeissa liikesuorituksissa. Heitot ja ponnistukset ovat esimerkkejä räjähtävää voimaa vaativista liikesuorituksista. Räjähtävä nopeus lähestyy ominaisuutena nopeusvoimaa.

Liikkumisnopeus kuvastaa kykyä siirtyä nopeasti paikasta toiseen, mistä yleisin esimerkki on juoksunopeus. Juoksunopeus koostuu askelpituudesta (voimaominaisuudet) ja askeltiheydestä (nopeusominaisuudet). Liiketiheys on parhaiten harjoitettavissa ikävuosien 7–12 välissä. Nopeusvoima lisääntyy 13–15-vuotiaana (esimerkiksi askelpituus nopeassa juoksussa).

Nopeusliikunnan seurauksena muun muassa nopeiden lihassolujen pinta-ala kasvaa niiden saamien ärsytysten seurauksena. Hermo-lihasyhteistyö paranee ja reflektorinen hermotus tehostuu sekä elastisuus lisääntyy.

Rentoudella ja liikkuvuudella on suuri merkitys nopeudelle. Ihmisen lihakset muodostavat vaikuttaja-vastavaikuttajapareja. Nopeuden kannalta on tärkeää, että vaikuttajalihaksen supistuessa vastavaikuttajalihas on mahdollisimman rentona ja venyy riittävästi eikä näin vaikeuta vaikuttajalihaksen työskentelyä.

Nopeutta kehittävän koululiikunnan tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Suoritusnopeus on maksimaalinen.
  • Suoritus kestää vain 1 – 6 sekuntia.
  • Suoritusten välillä levätään 3 – 9 minuuttia.
  • Nopeutta ei koskaan kehitetä väsyneenä.
  • Tarvitaan paljon tahdonvoimaa.
  • Ärsykkeet ovat erilaisia ja vaihtelevia.

Nopeusliikunta käytännössä

  • 1–6-vuotiaat: paljon erilaisia hyppyjä, heittoja, juoksua, palloilua
  • 7–12-vuotiaat: liiketiheyden kehittämistä erilaisilla koordinaatioharjoituksilla
  • 13–15-vuotiaat: nopeusvoimaharjoittelua pienillä lisäkuormilla ja suurilla suoritusnopeuksilla monipuolisesti
Teksti: Sami Kalaja