Tunnin rakenne ja järjestäytymismuodot

Liikuntatunnin karkea jako:

1.  Alkuverryttely- ja opetusosa A-B: perusmuodot ja harjoitteet
2.  Harjoittelu- ja peliosa (C)-D: taitoharjoittelu ja pelit
3.  Loppujäähdyttely E: leikit, kisat

Ikä- ja taitotasosta riippumatta uuden opetus ja vanhan kertaus kannattaa sijoittaa tunnin alkupuolelle (A-B osaan), taitojen harjoittelu ja fyysinen kuormitus (mm. pelit, lenkit) taas tunnin keskelle tai loppuun. Liikuntaleikit ja kisat (E) sopivat hyvin myös kaikille jaksoille alkuverryttelyksi, tunnin keskelle tai loppuun.

Kaikista perusorganisointimuodoista voidaan harjoitella liikuntaa. A-, B-, (C)-, D- ja E-koodit osoittavat kuitenkin opettajalle tehtävään ja tilanteeseen sopivimmin toimivan perusmuodon tai pelimallin.

Karkeasta jaosta voi tilanteen mukaan poiketa. Alkuverryttely voidaan tehdä myös pelaten tai liikuntaleikkien tai A-B muodoista voidaan myös kilpailla, ja ne voivat korvata D-pelin ja E-kisat/leikit.

Tunti voidaan rakentaa useiden tai vähempien jaksojen varaan.  Voidaan esimerkiksi ottaa neljän asian sijasta enemmänkin asioita harjoitettavaksi. Kuitenkin on hyvä pitää mielessä, että liikuntatunnilla on tarkoituksenmukaista tehdä vähemmän asioita kunnolla kuin monia asioita pintapuolisesti.

Hyvin organisoitu peliosuus, jossa jokainen oppilas on aktiivisesti mukana, kunnolla juostu lenkki henkilökohtaisine tavoitteineen jne. auttavat oppilaita kokemaan ponnistelusta palkintona syntyvän mielihyvän tunteen.

Itse perustaitojen opetukseen ja harjoitteluun nykyolosuhteissa riittävät A-B-harjoitteet ja niiden variaatiot.

Teksti: Juhani Wahlsten