Yhteenveto

1. Samoja perusmuotoja ja pelimalleja voidaan käyttää salissa, kentällä, vedessä tai jäällä.  Lajit ja aiheet vaihtuvat, mutta perusmuodot ja toimintamallit pysyvät samoina. Järjestäytymismuodoista tulee rutiineja ja oma-aloitteista toimintaa.

2. A-perusmuodot soveltuvat useimpiin liikuntamuotoihin kaikille oppimistasoille ja ikäryhmille.

3. Kun lisätään mukaan väline (pallo, kiekko, rengas), tulee juoksu- ja liikkumisharjoituksista pallon, kiekon tai renkaan käsittelyharjoituksia. A-perusmuodoista on helppo rakentaa erilaisia pujotteluratoja, organisoida kilpailuja ja kisoja.

4. A1- ja A3-perusmuotoja käytetään, jos kenttä, sali, allas tai kaukalo on jaettu kahteen tai useampaan toiminta-alueeseen.

5. B-perusmuodot sopivat hyvin kentän eri osille, jos käytössä on osa kentästä, salista, altaasta tai kaukalosta. Esimerkiksi kaksi ryhmää pelaa kentän kahdella kolmanneksella (D2), ja loput harjoittelevat jotakin perustaitoa kentän yhdellä kolmanneksella (B-muodot).

6. Mitä pienemmistä oppilaista on kyse, sitä enemmän pelejä (D) ja leikkejä (E) liikuntatunnille.  Silloin A-B perusmuodot korvataan D-peleillä ja E-leikeillä. Yhtä lailla voidaan jättää peli tai leikit pois, jos kyseessä on juoksu, hyppy- tai heittoharjoittelu.

7. Toimintaa tunneilla tehostetaan, kun suunnitelmat sovelletaan palvelemaan koululiikuntaa ja jokaisen oppilaan yksilöllistä kehittymistä. Lapsille suunnitellut, oppimista helpottavat, erikokoiset ja -painoiset liikuntavälineet helpottavat  lajeihin tutustumista. Erivärisistä peliliiveistä on suunnaton apu varsinkin suurten opetusryhmien hallinnassa ja organisoinnissa.

8.  Tuttuja asioita, rutiineja, voidaan antaa myös osittain ohjatusti oppilaiden itse ohjattavaksi. Peleistä voidaan poistaa tarpeettomat säännöt, eli oppilaat opetetaan noudattamaan sovellettuja sääntöjä yhteisöllisesti, ilman ”virallista” erotuomaria (vrt. opettaja).

9. Kannattaa antaa tilaa oppilaiden omalle oivaltamiselle eikä kertoa aina valmiita vastauksia. Tämä pitää oppilaat motivoituneina. Uusia asioita kerrattaessa oppilaat pääsevät näyttämään, mitä tehtiin.
 
10. Mitä pienempiin toiminnallisiin  ryhmiin opettaja kykenee luokan jakamaan, sitä aktiivisempaa on jokaisen oppilaan oma osallistuminen. Mitä tehokkaammin tilat ja välineet käytetään, sitä paremmin yhteinen liikkumisen ja oppimisen aika on käytetty.


Teksti: Juhani Wahlsten