4. Kokonaissuorituksen harjoittaminen

Kokonaissuoritusta on aina mielekästä harjoitella, se motivoi.

Harjoittelu perustuu kokonaissuorituksen harjoittelemiseen. Kaikilla oppilailla on aivoissaan omaa taitotasoaan vastaava skeema ja skeemaa heijastava mielikuva, joka aina mielletään kokonaissuoritukseksi. Kokonaissuorituksen muodostaa oppimisen alkuvaiheessa ns. riisuttu malli, tehtävän idea eli ydin. Tämä tarkoittaa suoritusta tai tekniikkaa, jonka vaatimustaso on laskettu niin alas, että myös taidollisesti heikompitasoisilla oppilailla olisi mahdollisuus onnistua siinä. Riisutun mallin ympärille aletaan suorituksen onnistumisen jälkeen rakentaa yhä haasteellisempia ja taidollisempia harjoitteita, uusia oppimisen ydinrenkaita.

Kun harjoitellaan kokonaissuoritusta, oppilas kokee toiminnan mielekkäämmäksi verrattuna osista kokonaisuuteen –tyyppisessä harjoittelussa, koska hän ymmärtää harjoitteen merkityksen. Kokonaisuuden harjoittelemisen idea perustuu oppilaan kannalta mielekkääseen oppimiseen, mikä on kognitiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppimisen edellytys. Oppiminen kehittyy nk. havaintosyklin avulla (kuvio 4).

Kuvio 4. Motoriseen oppimiseen sovellettu havaintosykli (Neisser 1982)

Siinä oppilas ensin suorittaa uuden tehtävän mielikuvansa pohjalta. Suorituksen aikana hän tekee havaintoja ja vertaa niitä mielikuvaansa. Muuttunut mielikuva käynnistää skeeman korjauksen, joka puolestaan tuottaa uuden mielikuvan, ja prosessi jatkuu. Kun oppilas kokee harjoitteen mielekkääksi, hän motivoituu helpommin tekemisestä ja havaintosykli alkaa pyöriä.


Teksti: Lehtori Veikko Eloranta | Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto