Yksilön ja yhteiskunnan turvallisuus


Koulusta kotiin. Kuva: Juha Ruuska


Turvallisuudesta puhuttaessa voidaan tarkoittaa kolmea eri turvallisuuden tasoa:

  • yksilön turvallisuus
  • kansan ja valtion turvallisuus
  • kansainvälinen eli valtioiden välinen turvallisuus.

Kaikki kolme käsitettä ovat toisistaan riippuvaisia siten, että turvallisuuden muutos yhdellä tasolla vaikuttaa myös toiseen tasoon. Esimerkiksi Suomen kansallisen turvallisuustilanteen heikkeneminen vaikuttaa yksittäisen suomalaisen turvallisuuden tunteeseen.

Yksilön turvallisuuden tunnetta luo turvallinen elinympäristö. Turvallisen elinympäristön luomiseksi viranomaiset pyrkivät vähentämään rikollisuutta sekä ehkäisemään sitä ennalta.
Perustuslaissa on turvattu yksilön perusoikeudet, muun muassa oikeusturva. Jokaisen on myös voitava luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ja viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.

Laajaa käsitystä turvallisuudesta toteutetaan samanlaisena lähes koko Euroopassa. Sen mukaan turvallisuuteen kuuluu poliittisten ja sotilaallisten kysymysten ohella ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sekä taloudellinen vapaus, sosiaalinen vastuu ja keskinäinen solidaarisuus ympäristön suojelemiseksi.

Poliittinen turvallisuus tarkoittaa valtion ja hallinnon toimintakykyä sekä valtion toiminnan oikeutusta.

Taloudellisella turvallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta päästä hyvinvoinnin kannalta tärkeille markkinoille ja voimavarojen lähteille.

Ympäristöturvallisuus edellyttää ympäristötekijät huomioon ottavaa elämäntapaa ja tuotantoelämää. Vähenevät luonnonvarat ja tuhoutunut elinympäristö voivat vaikuttaa myös valtioiden ulkoiseen turvallisuuteen.

Laaja turvallisuuskäsite on vaikuttanut myös sotilaalliseen kehitykseen. Valtiot ja kansainväliset järjestöt, kuten EU, työskentelevät vakauden vahvistamiseksi ja ristiriitojen ennalta ehkäisemiseksi. Eri maiden asevoimat ja kansainväliset sotilasorganisaatiot kehittävät entistä parempia valmiuksia kansainvälisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin.

Euroopassa ei yksikään maa voi taata turvallisuuttaan yksin. Suomi painottaakin turvallisuuspolitiikassaan yhteistyötä.Tavoitteena on tehokas yhteinen turvallisuus, joka perustuu YK:n, ETYJ:n ja EU:n periaatteille.

Pekka Rapila | Kadettikunta ry