Kokonaismaanpuolustus

Kokonaismaanpuolustuksen tarkoituksena on turvallisuusuhkien torjunta, jos niiden ennaltaehkäisy muilla keinoilla on epäonnistunut.

Kokonaismaanpuolustus = Kaikki ne sotilaalliset ja siviilialojen toimet, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan.

Kokonaismaanpuolustuksen osa-alueet ovat sotilaallinen maanpuolustus, taloudellinen maanpuolustus, väestönsuojelu, sosiaali- ja terveydenhuolto, sähköinen viestintä, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito sekä maanpuolustustiedotus. Lisäksi kokonaismaanpuolustusta tukee laaja vapaaehtoinen järjestötyö.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Koko yhteiskunta osallistuu maanpuolustukseen

Asevelvollisuuslakitoimikunnan mietintö (Puolustusministeriö)
Kokonaismaanpuolustus -määritelmä (Puolustusministeriö)
Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2009 (Puolustusministeriö)
Valmiuslainsäädäntö (Kadettikunta)
Valmiuslainsäädäntö (Finlex)

Sotilaallinen maanpuolustus

Suomen turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat ulkopolitiikka ja puolustuspolitiikka (maanpuolustus) sekä niitä tukevat talous- ja yhteiskuntapoliittiset toimet. Puolustuspolitiikka on sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä ja yleisjärjestelyjä koskevaa valmistelua, päätöksentekoa ja poliittista ohjausta sekä osallistumista kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta ylläpitävään toimintaan. Puolustuspolitiikka määrittää sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet. Oheen on koottu sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvää perusaineistoa.

Perustietoa Puolustusvoimista
Puolustusvoimien tehtävät ja kokoonpano, amiraalit ja kenraalit, toiminnan tuloksellisuus, julkaisut ja puolustusvoiminen historiikki. (Puolustusvoimat)

Sotilaallinen maanpuolustus (Turvallisuuspolitiikan tietopankki, Kadettikunta)

Puolustusvoimien organisaatio

pääesikunta
maavoimat
merivoimat
ilmavoimat
laitokset

Varusmies
Tietoa kutsunnoista, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta, palvelukseen astumisesta, arvomerkeistä ja tunnusväreistä, koulutuksen aikajaksottelusta, sotilasavustuksesta, lomista ja vapaista, lomamatkoista ja päivärahoista, varusmiestoimikunnasta sekä erityistehtävistä. (Puolustusvoimat)

Reserviläinen
Tietoa esimerkiksi asevelvollisuudesta ja asevelvollisuusajasta, kertausharjoituksista, reserviläispalkasta, reservin ylennyksistä, reserviläisen valvonnasta, osoitteenmuutoksesta, reserviläisen ulkomailla asumisesta, terveydentilan muutoksista, asevelvollisrekisteristä, reserviläisen sosiaalioppaasta, ohjesäännöistä, palvelustodistuksesta, maakuntajoukoista, täydennyskursseista ja sotilasläänien esikunnista. (Puolustusvoimat)

Rauhanturvaaja
Sivuilta löytyy mm. uutisia, viikkoraportteja, kuvagalleria, videogalleria, operaatiot, perustiedot, historia, rauhanturvaajan arkea ja usein kysyttyjä kysymyksiä. (Puolustusvoimat)

Puolustusvoimien julkaisuja (myös kieliversioita). Painettua materiaalia voi tilata opetuskäyttöön

Tietoja maanpuolustuksesta 2002 -kirja (pdf)
Maanpuolustuskorkeakoulu 2002

Sotilaallinen maanpuolustus (pdf)
Turvallisuuspolitiikan perusteet - Maanpuolustuksen yleisjärjestelyt
Pääesikunnan tiedotusosaston julkaisu 2002

Taskutietoa puolustusvoimista -julkaisu
Pääesikunnan viestintäosasto 2008

Varusmiesliitto
Varusmiesliitto on varusmiesten valtakunnallinen etujärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on parantaa varusmiesten oikeudellista ja sosiaalista asemaa sekä kehittää varusmiespalvelusta mielekkäämmäksi.

Pekka Rapila | Kadettikunta ry

Taloudellinen maanpuolustus

Taloudellisen maanpuolustuksen toimenpitein varmistetaan kansalaisten perustoimeentulo, yhteiskunnan perustoiminnot sekä maanpuolustusmateriaalin saatavuus kulloiseenkin kriisitilanteeseen sopeutetulla kohtuullisella huoltotasolla. Taloudelliseen maanpuolustukseen osallistuvat sekä valtiovalta että elinkeinoelämä.

Taloudellinen maanpuolustus -kaavio (Turvallisuuspolitiikan tietopankki, Kadettikunta)

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Huoltovarmuus tarkoittaa välttämättömien taloudellisten toimintojen turvaamista poikkeusolojen ja vakavien häiriöiden varalta. (Huoltovarmuuskeskus)

Väestönsuojelu

Väestönsuojelua tarvitaan suojaamaan ihmisiä ja omaisuutta silloin, kun kunnan päivittäinen pelastustoimi ei riitä. Tällaisia poikkeuksellisia tilanteita ovat sota ja sodan uhka. Normaaliolojen pelastustoimen henkilöstöä täydennetään silloin väestönsuojelun tehtäviin koulutetuilla henkilöillä.

Siviiliviranomaiset johtavat väestönsuojelua. Sen organisaatiot otetaan käyttöön vasta, kun valtioneuvosto niin päättää. Kunta ja valtio huolehtivat yleisestä väestönsuojelusta. Yksittäiset kansalaiset ja yhteisöt vastaavat omatoimisesta suojelusta.

Materiaalia poikkeusoloihin varautumisesta luokille 7-9. Tietopaketteja opettajalle ja tehtäviä oppilaille. (Palonetti)

Väestönsuojelu -kaavio (Turvallisuuspolitiikan tietopankki, Kadettikunta)

Varautuminen ja väestönsuojelu
Tietoa esimerkiksi omatoimisesta varautumisesta, kotivarasta, väestönsuojelusta, väestönsuojasta ja evakuoinnista. (SPEK)

Myös kodin turvaopas kertoo väestönsuojelusta, väestönsuojista, väestönsuojaan mukaan otettavista asioista sekä evakuoinnista. (Sisäasiainministeriön pelastusosasto ja SPEK)

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin hallinnonalalla johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Valmiuslain (1080/91) 40 §:n mukaan valtion viranomaisten ja laitosten tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmius ja varautuminen (Sosiaali- ja terveysministeriö)

Sosiaali- ja terveydenhuolto -kaavio (Turvallisuuspolitiikan tietopankki, Kadettikunta)

Sähköinen viestintä

Sähköinen viestintä -kaavio (Turvallisuuspolitiikan tietopankki, Kadettikunta)

Tietoturvalliseen yhteiskuntaan (Viestintävirasto)

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito

Poliisin tehtävänä on kaikissa oloissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito. Poikkeuksellisissa oloissa poliisin toiminta ja tehtävät lisääntyvät muun muassa valvonnan, vartioinnin sekä virka-aputehtävien takia. Poliisinkin kykyä ja valmiutta toimia poikkeusoloissa lisätään vahventamalla sen henkilöstöä täydennyshenkilöstöllä.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito -kaavio (Turvallisuuspolitiikan tietopankki, Kadettikunta)

Yleinen järjestys ja turvallisuus (Poliisi)

Sisäministeriön turvallisuus -sivuilla kerrotaan turvallisuuden ajankohtaisista teemoista.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmalla -pyritään ennaltaehkäisemään ja löytämään ratkaisuja arjen turvallisuuden ongelmiin.

Maanpuolustustiedotus

Nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa väestön saama oikea-aikainen tieto on tärkeää ja sen merkitys vielä korostuu poikkeusoloissa.
Asiallinen tiedottaminen parantaa puolustustahtoa ja lisää kansan luottamusta johdon toimenpiteisiin. Kriisi- ja sodan ajan tiedotuksella pyritään estämään vihollisen perinteisten lentolehtisten lisäksi Internetin ja muiden sähköisten välineitten avulla jaetun väärän tiedon vaikutukset.

Maanpuolustustiedotus -kaavio (Turvallisuuspolitiikan tietopankki, Kadettikunta)

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta
on pysyvä parlamentaarinen komitea, joka toimii hallinnollisesti puolustusministeriön hallintopoliittisella osastolla. Sen tehtävänä on suunnitella maanpuolustustiedotusta normaaliaikoina ja poikkeusoloja varten sekä seurata suomalaisten mielialojen kehitystä maanpuolustukseen läheisesti liittyvissä asioissa. (Puolustusministeriö)

Vapaaehtoinen maanpuolustus

Maanpuolustuskiltojen liitto ry on valtakunnallinen keskusjärjestö ja jäsenyhdistystensä eli kiltojen välinen yhteistyöelin sekä kiltojen edunvalvoja. Liitto on perustettu vuonna 1963 ja sen henkilöjäsenmäärä on yli 28.000.

Maanpuolustuskoulutus ry (MPK) on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa.

Maanpuolustusnaisten Liitto ry on itsenäinen puolueisiin sitoutumaton naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Liittoon kuuluu noin 3500 jäsentä.

Naisten valmiusliitto ry on tammikuussa 1997 perustettu kokonaismaanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevien tai tukevien järjestöjen valtakunnallinen katto-organisaatio.

Reserviläisliitto ry on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Sen jäsenenä on noin 33.000 miestä ja naista. Päätoimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, urheilu- ja liikunta sekä aatteellinen maanpuolustustyö.

Reserviläisurheiluliitto ry
Reserviläisliikunnan tärkein tehtävä on ylläpitää ja kehittää koko jäsenistön maanpuolustustaitoja. Jäseniä Reserviläisurheiluliitossa on tällä hetkellä noin 70.000.

Sotilaskotiliitto ry on perustettu vuonna 1921 ja se toimii sotilaskotiyhdistysten kattojärjestönä.

Suomen Reserviupseeriliitto ry on reserviupseerien etuja ja valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö.

Asta Ruuskanen