Opettajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Avainasemassa koululaisen asenteisiin vaikuttamisessa on arvokasvatus kodeissa ja kouluissa sekä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Tässä oppaassa tehdään pääkohdittain selkoa kouluyhteisön osapuolille hyväksyttävän ja tuomittavan käyttäytymisen rajoista.

  • Opettaja, kuten kuka tahansa kouluyhteisön jäsen on samalla tavalla suojattu henkilökohtaisilta loukkauksilta kuin muutkin kansalaiset.
  • Oppilaitoksissa sovelletaan normeja aivan kuten yhteiskunnassa muutenkin. Tämä on hyvä muistaa niin sanomisten kuin erilaisten viestienkin osalta.
  • Kouluissa tapahtuviin solvauksiin tulee soveltaa koulun kurinpitokeinoja.
  • Karkeimmissa tapauksissa on perusteltua tehdä tutkintapyyntö tai rikosilmoitus poliisille.
  • Kunnianloukkaukseen voidaan syyllistyä suullisesti, tekstiviestein, sähköpostilla tai nettiä käyttäen koskien myös opettajia.
  • Jos aggressiot opettajaa kohtaan muuttuvat sanoista teoiksi opettajan joutuessa väkivallan kohteeksi, tulee kysymykseen eri asteinen pahoinpitelyrikos tai vammantuottamus, jotka ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, paitsi lievä pahoinpitely ja vammantuottamus, jotka ovat asianomistajarikoksia. Avainasemassa koululaisen asenteisiin vaikuttamisessa on arvokasvatus kodeissa ja kouluissa sekä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Tässä oppaassa tehdään pääkohdittain selkoa kouluyhteisön osapuolille hyväksyttävän ja tuomittavan käyttäytymisen rajoista.
  • Aina, kun opettaja joutuu pahoinpitelyn tai vammantuottamuksen kohteeksi, on syytä tehdä rikosilmoitus poliisille ja käydä lääkärissä toteamassa vammat vaikka kyseessä olisi alle 15-vuotiaan teko.
  • Laiton uhkaus on pääsääntöisesti asianomistajarikos, ellei laittoman uhkauksen tekemiseen ole käytetty hengenvaarallista välinettä taikka ellei tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista, jolloin se muuttuu virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi (mm. pommiuhkaukset yms.).
    • Suurin osa rikoksista on ns. virallisen syytteen alaisia eli poliisi voi tutkia niitä ja syyttäjä syyttää niistä, vaikka asianomistaja ei vaadikaan niistä rangaistusta.

Asianomistajarikoksen – esimerkiksi kotirauhan rikkominen, kunnianloukkaus – poliisi voi ottaa tutkittavakseen vain siinä tapauksessa, että asianomistaja on ilmoittanut poliisille tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Jos asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa kesken esitutkinnan, poliisi keskeyttää tutkinnan.

Syyttäjällä on oikeus nostaa syyte yleisen edun nimissä myös tietyistä asianomistajarikoksista – esimerkiksi perheväkivallasta – silloinkin, kun asianomistaja ei vaadi rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. On myös tilanteita, joissa asianomistaja tarvitsee toimenpiteen tai etuuden perustaksi lain mukaan näytön siitä, että rikos on tapahtunut. Tällöin esitutkinta toimitetaan, vaikkei asianomistaja vaadikaan rangaistusta rikokseen syyllistyneelle.

Asianomistajarikoksista on säädetty rikoslaissa

  • Oppilas voidaan tuomita myös lähestymiskieltoon
    • Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai häiritsemäksi. Myös syyttäjä, poliisi- ja sosiaaliviranomainen voi hakea kiellon määräämistä, jos uhattu henkilö ei itse uskalla tai pysty sitä tekemään.
  • Opettajalla kuten muillakin kansalaisilla on oikeus puolustaa omaansa ja toisen henkeä ja terveyttä kuin myös omaansa tai toisen omaisuutta oikeudettomalta hyökkäykseltä = hätävarjeluoikeus.
    • RL:n 4 luvun 4 § Hätävarjelu Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustajan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. 

      Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.
  • Koulun tai oppilaitoksen opiskeluturvallisuuden ja opiskelun häiriöttömän etenemisen takaamiseksi opettajalla tai rehtorilla on oikeus määrätä oppilas poistumaan luokasta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Tämä koskee myös muuta opetustilaa tai koulun
    tilaisuutta. Jos oppilas kieltäytyy, opettajalla ja rehtorilla on oikeus käyttää fyysisiä voimakeinoja käskyn toteuttamiseksi.
  • Esine, jota oppilas käyttää luvatta ja/tai häiritsevästi, voidaan ottaa oppilaalta tilapäisesti työrauhan palauttamiseksi, jos oppilas kiellosta huolimatta jatkaa esineen käyttämistä. Esine on palautettava viimeistään koulupäivän päätyttyä oppilaalle tai tämän huoltajalle.
    • Henkilöön kohdistuva etsintä.
      • Henkilötarkastus voidaan toimittaa takavarikoitavan esineen löytämiseksi tai muutoin sellaisen seikan tutkimiseksi, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä, jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty rangaistus on
        enemmän kuin 6 kk vankeutta taikka lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä petos tai omavaltainen käyttöönottaminen.

Henkilöön kohdistuvalla etsinnällä tarkoitetaan mm. sen tutkimista, mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai muuten yllään. Vain poliisi voi päättää ja toteuttaa henkilöön kohdistuvasta etsinnästä. On siis huomattava, että opettajalla ei ole oikeutta suorittaa henkilöön kohdistuvaa etsintää, esim. taskujen tai laukun tutkimista. Jos tällaiseen on tarvetta, tulee ottaa yhteys poliisiin. Jos oppilas/oppilaat antavat luvan, voi opettaja tutkia esim. heidän taskunsa ja laukkunsa.

  • Jos oppilas jää verekseltä kiinni varkaudesta tai näpistyksestä, on opettajalla kiinniotto-oikeus. Paikalle kutsuttava poliisi voi suorittaa henkilöön käyvän tarkastuksen.
  • Opettaja saa ottaa kiinni vaarallista teräasetta hallussaan pitävän, kuin myös hallussaan laittomasti alkoholia ja huumeita pitävän. Pois otettu teräase, alkoholi tai huumausaine on heti luovutettava poliisille.
  • Jokaisella koululla tulee olla järjestyssäännöt, joilla ei kuitenkaan saa rajoittaa jokaiselle perustuslaissa taattuja oikeuksia. Järjestyssäännöt eivät ulotu koulun toiminnan ulkopuolelle.
  • Koulun kurinpitokeinot voidaan jakaa ojentamiskeinoihin ja kurinpitorangaistuksiin. Ojentamiskeinoja ovat kotitehtävien suorittaminen koulun jälkeen (vain peruskoulu), jälki-istunto (vain peruskoulu), oppilaan poistaminen luokasta lopputunnin ajaksi ja opiskeluoikeuden evääminen loppupäiväksi. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Kotitehtävät laiminlyönyt peruskoulun oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Peruskoulun oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi.
  • Oppilaan rikosoikeudellinen vastuu alkaa henkilön täyttäessä 15 vuotta.
  • Kun 15 vuotta nuoremman lapsen epäillään syyllistyneen rikolliseen tekoon, poliisi voi kuulustella lasta teon johdosta ja toimittaa esitutkinnan.
  • Alle 15-vuotias oppilaskin voidaan asettaa vahingonkorvausvastuuseen.
  • Opettajalla on sama rikosoikeudellinen vastuu teoistaan kuin muillakin ihmisillä. Sen lisäksi opettajan tulee muistaa, että hän on virkamiehenä myös virkavastuussa tekemisistään rikoslain mukaisesti. Toisaalta häntä koskee myös virkamiehen suoja laillisen virkatoimen suorittamiseksi. RL:n 16 luku rikoksista viranomaisia vastaan ja 40 luku virkarikoksista.
  • Opettajan virkavelvollisuuksiin kuuluu pitää tietyt työssään saamansa tiedot salaisina. Ei saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai laissa tarkoitetun henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. (Lähde: OAJ:n pykäläpankki (Kai Kullaa, Erkki Mustonen, Markku Poutala ja Kristiina Tuhkiainen)
Teksti ja kuvat: Rikospoliisien Eläkejärjestö r.y.