Johdanto

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laatia Eurooppalaisen kouluverkon (European Schoolnet, EUN) toimeksiannosta ohjeet interaktiivisten esitystaulujen käyttöä varten. Eri puolilla Eurooppaa toimivat kasvatusalan ammattilaiset ovat esitystaulujen käyttöönottoprosessin eri vaiheissa. Toisilla on ollut jo vuosia oma esitystaulu luokassaan, kun taas toisille kyseessä on vasta idullaan oleva ajatus, joka odottaa vielä toteutustaan.

Eurooppalainen kouluverkko perusti vuonna 2009 työryhmän käsittelemään interaktiivisen esitystaulutekniikan käyttöä. Työryhmään kuuluu kolmetoista kaikkiaan 31:stä Eurooppalaisessa kouluverkossa toimivasta kansallisesta ministeriöstä, joilla kaikilla on omat 2000-luvun opetuksen ja oppimisen toteuttamisstrategiansa ja  tavoitteensa. Se on yksi kouluverkon neljästä työryhmästä, jotka on perustettu laatimaan vuotuinen työohjelma jäsenministeriöiden määrittämien painopisteiden pohjalta.

Euroopan huomattavimmat investoinnit interaktiiviseen esitystaulutekniikkaan on tehty Isossa-Britanniassa, jossa valtion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä edistävä virasto Becta on juuri raportoinut, että ensimmäisen asteen kouluissa on keskimäärin 18 ja toisen asteen oppilaitoksissa 38 esitystaulua. Näin ollen useimmissa ensimmäisen asteen kouluissa on yksi taulu luokkaa kohti, kun taas useimmissa toisen asteen oppilaitoksissa on yksi taulu aineosastoa kohti. Vuonna 2009 toteutetussa tekniikan hyödyntämistä Ison-Britannian kouluissa kartoittaneessa selvityksessä (Harnessing Technology Schools Survey, 2009) todetaan, että interaktiiviset esitystaulut ovat edelleen yleisin tekninen ratkaisu. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että niitä käytettäisiin tehokkaasti.

Edelleenkin haasteena on varmistaa, että esitystaulut eivät ole ainoastaan uusinta kouluihin hankittua tekniikkaa vaan että opettajia myös koulutetaan hyödyntämään niitä tehokkaasti opetuksessa ja oppimisessa, mikä on jatkuva ja pitkällinen prosessi.

Raportin rakenne

Tässä raportissa luodaan katsaus erityisesti interaktiivisten esitystaulujen käyttöä käsittelevään kirjallisuuteen keskittyen ensisijaisesti eri puolilla Isoa-Britanniaa kymmenen viime vuoden aikana toteutettuihin tutkimuksiin. Kirjallisuuskatsauksella pyritään osoittamaan esitystaulutekniikan saatavuudessa tapahtuneen muutoksen nopeus, mutta myös hahmottamaan, että monet tutkijoiden ja opettajien kymmenen viime vuoden aikana esiin tuomat painotukset ovat yhä nykyisinkin ajankohtaisia.

Luvussa 3 annetaan yleiskatsaus raportin tiedonkeruussa käytetyistä menetelmistä. Tutkijat määrittivät osan avainteemoista kaikille kolmelletoista hankkeeseen osallistuneelle ministeriölle lähetetyn kyselyn pohjalta. Tämän lisäksi useimmat yksityiskohdat perustuvat neljän tutkimuskäynnin yhteydessä kerättyyn aineistoon. Tutkimuskäynnit suuntautuivat Irlannin, Ison-Britannian, Italian ja Portugalin kouluihin, joissa tutkijoilla oli mahdollisuus havainnoida oppitunteja ja haastatella kunkin maan opettajia. Näiden lisäksi kolmessa maassa järjestettiin ryhmäkeskusteluja, joissa perehdyttiin syvällisemmin muutamiin avainteemoihin.

Hankkeessa käytetty havainnointilomake on tämän raportin liitteenä.

Hankkeen johtaja keskusteli avainteemoista myös neljän interaktiivisten esitystaulujen toimittajan kanssa saadakseen paremman käsityksen laitetoimittajien näkemyksistä ja toimintatavoista eri puolilla Eurooppaa. Kukin yritys oli jo huhti-toukokuussa 2009 toimittanut ministeriöille ja esitystaulutyöryhmälle oman strategiansa esittelyn.

Vaikka kyseessä on verraten pienimuotoinen hanke, siinä laaditut ohjeet soveltuvat toivon mukaan niin opettajien, asiantuntijoiden, tutkijoiden kuin laitetoimittajienkin käyttöön heidän pyrkiessään selvittämään esitystaulujen käyttötapoja ja kyseenalaistamaan vallitsevia käytäntöjä. Tutkimusta ohjanneita kysymyksiä on lueteltu kutakin avainaluetta käsittelevän osion alussa.  Tämän raportin ei ole tarkoitus antaa kaikkia vastauksia kysymyksiin, ja lukijoilla on epäilemättä kokemuksia tai esimerkkejä aiheesta.

Tutkimuksen keskeiset kysymykset

  1. Mitkä ovat keskeisiä painopistealueita kouluissa, joissa ryhdytään käyttämään interaktiivisia esitystauluja?
  2. Mitä koulut tarvitsevat varmistaakseen tällaisen tekniikan tehokkaan käytön ja soveltamisen?
  3. Miten laitetoimittajat voivat osaltaan kehittää interaktiivisten esitystaulujen käyttöä?

Hankkeessa kerätyn aineiston yhteenveto antaa hanketiimille mahdollisuuden tehdä johtopäätöksiä ja tarjoaa viitteitä mahdollisista tulevaisuuden tutkimuskohteista. Kuten eräs laitetoimittaja on todennut: ”Olemme pyrkineet kannustamaan ministeriöitä ja kouluja eteenpäin, kohti interaktiivista luokkaa, mikä merkitsee viime kädessä sitä, että koulujen on itse määriteltävä onnistumisen tunnusmerkit.”

Kerättyjen tietojen perusteella nyt on tärkeintä määritellä tehtävät ja vastuut kaikilla tasoilla, jotta voidaan osoittaa keskeisille päättäjille, että heidän tulee kyetä tarttumaan tekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja pysyä silti realistisina. Ministeriöiden, niiden alueellisten asiantuntijoiden ja koulujen tulisi yhdessä määritellä opetuksen ja oppimisen kehittämissuunnitelmansa kumppanuuspohjalta. Kukaan ei voi onnistua yksinään. Valitun etenemistavan tulisi vastata kaikkien oppilaiden oppimistarpeisiin ja taata kaikille opettajille täydet tekniikan suomat mahdollisuudet.