Mikä interaktiivinen esitystaulu on?

Interaktiivinen esitys- tai valkotaulu eli äly- tai aktiivitaulu on vuorovaikutteinen näyttöjärjestelmä, jota käytetään yleisesti koulutusympäristöissä. Esitystaulu yhdistää opetuspinnan ja digitaalisen projektorin sekä tietokoneen. Tavallisesti tämä ”opetuspinta” on suuri seinälle kiinnitetty näyttöpaneeli, jolle heijastetun kuvan kautta käyttäjä voi käyttää tietokonetta. Perinteisesti esitystauluja on voinut käyttää vain yksi käyttäjä kerrallaan, mutta uuden tekniikan ansiosta joitakin esitystauluja voi nykyisin käyttää useampi henkilö yhtä aikaa.

Millaisia esitystauluja on saatavana?

Interaktiivisten esitystaulujen peruskokoonpanosta on erilaisia muunnelmia, jotka luokitellaan pääpiirteissään kiinteisiin ja siirrettäviin ratkaisuihin.  Käyttäjä voi toimia ”vuorovaikutuksessa” taulupinnan kanssa käyttämällä elektronista kynää tai sormia (kosketusnäytöllisissä esitystauluissa). Esitystaulujen teknisissä ominaisuuksissa voi kuitenkin olla eroja. Esimerkiksi joissakin interaktiivisissa esitystauluissa on sisäänrakennettu suoritin, joten niitä voi käyttää ilman tietokonetta. Moniin kuuluu kiinteänä osana puomikiinnitteinen lähiprojektori, joka heijastaa kuvat opettajan yli interaktiiviselle näytölle, ja toisten korkeutta voidaan säätää käsin tai sähköisesti  oppilaiden pituuden mukaan. Nykyisin useimpiin interaktiivisiin esitystauluihin kuuluu myös kaiutin- ja vahvistinjärjestelmä. Joissakin vanhemmissa malleissa käytetään kannettavan tai pöytätietokoneen kaiutinjärjestelmää DVD-levyjen, video- ja äänitiedostojen tai ohjelmistojen äänien toistamisessa. Valikoimissa on erikokoisia esitystauluja. Pienet taulut vastaavat kooltaan suurta plasmatelevisiota (40–50 tuumaa eli 101–127 cm), ja suurempia malleja on saatavilla aina noin 95 tuumaan (241 cm) asti.

Lisäksi kouluihin on saatavilla myös siirrettäviä interaktiivisia järjestelmiä, joiden avulla tavallinen tussitaulu voidaan muuttaa interaktiiviseksi oppimistilaksi kiinnittämällä sen pintaan elektroniset anturit. Tällaiset järjestelmät sisältävät myös elektronisia kyniä ja oheislaitteita ja mahdollisuuden käyttää heijastettavaa kuvaa vuorovaikutteisesti.

Markkinoilla on lukuisia interaktiivisia laitteita, jotka voivat tarjota vuorovaikutteisen kokonaisratkaisun joillekin kouluille, mutta niitä voidaan käyttää myös interaktiivisen esitystaulun rinnalla. Näihin lukeutuvat pienet langattomat interaktiiviset taulu- eli paneeli-, lehtiö- tai tablettitietokoneet, joilla esitystaulua voi käyttää luokan eri puolilta, sekä äänestysjärjestelmät tai oppijoiden vuorovaikutteiset vastausjärjestelmät (Learner Response Systems, LRS), joiden avulla opiskelijat voivat vastata opettajan tekemiin kysymyksiin omalla langattomalla käsilähettimellään. Interaktiivisella esitystaululla näytettävät vastaukset voivat olla numero- tai tekstimuodossa tai perinteisten monivalintatehtävien vastauksia. Lisälaitteeksi voi hankkia dokumenttikameran, jolla opettaja voi heijastaa liikkuvaa tai liikkumatonta videokuvaa interaktiivisen esitystaulun näytölle ja lisätä siihen tarvittaessa huomautuksia tai ottaa kaappauskuvia.

Ratkaisusta riippumatta nämä tekniset vaihtoehdot antavat opettajalle ja oppilaille mahdollisuuden käyttää sähköisiä oppimateriaaleja oppituntien aikana, ja niihin sisältyy monia yhteisiä välineitä ja ominaisuuksia. Laitteiden toiminnassa ja suunnittelussa on kuitenkin huomattavia eroja, ja yhteen sisällöntuotanto-ohjelmistoon tottunut käyttäjä ei välttämättä voi siirtyä suoraan käyttämään toista tuotetta ilman teknistä ja pedagogista koulutusta.

Tärkeintä on se, että opetusministeriöt, alueviranomaiset ja oppilaitokset selvittävät, millaista tekniikkaa tarvitsevat, ennen kuin lähettävät hankintaerittelyn laitetoimittajille.

Millaisia ohjelmistoja esitystaululla käytetään?

Kaikki valmistajat tarjoavat ohjelmistoja, jotka on nimenomaisesti suunniteltu toimimaan niiden oman tekniikan kanssa. Useimpia voidaan käyttää myös muiden interaktiivisten ratkaisujen kanssa. Ohjelmiston saa ostaessaan tuotteen, ja sen voi ladata valmistajan verkkosivuilta tai käyttäjäyhteisöstä tai asentaa CD- tai DVD-levyltä. Sovellukset tarjoavat monenlaisia vuorovaikutteisuutta edistäviä työkaluja ja sisältöjä, joita voidaan käyttää osana opetusta ja oppimista. Useimmissa ympäristöissä käytetään kynä-, korostus- ja muototyökaluja, ajastimia, näytön varjostustyökaluja ja kuvankaappausvälineitä.

Työkalujen lisäksi valmistajat tuottavat myös opetussisältöjä ja sähköisiä oppimateriaaleja. Näitä ovat usein erilaiset taustat, kuten matematiikassa käytettävät ruudukot tai musiikkitunneilla käytettävät nuottiviivastot, opetuskäyttöön tarkoitetut laajat leikekokoelmat, interaktiiviset näyttöobjektit, kuten sähköiset astelevyt tai sekuntikellot, sekä opetuspelit ja multimedianäytteet. Useimmissa markkinoilla olevissa esitystauluohjelmistoissa käyttäjät voivat tehdä merkintöjä työpöydällä. Näin opettaja pystyy hyödyntämään kaikkia esitystaulutyökaluja yhdessä muiden kaupallisten tuotteiden kanssa.

Myös oppimateriaalien kustantajat ovat ryhtyneet laatimaan omia esitystaulupohjaisia opetussuunnitelma-aineistoja, jotka sisältävät vuorovaikutteisia oppimateriaaleja ja toimintoja. Toisinaan aineistot toimivat vain tietyn valmistajan esitystauluissa, mutta monet toimivat kaikilla alustoilla. Verkossa on myös sivustoja, joilla on esitystauluja varten tuotettuja opetussisältöjä. Opettajat voivat  yksinkertaisesti muokata olemassa olevaa verkkosisältöä esitystaulukäyttöön sen sijaan, että sisältöjä käytettäisiin useilla kannettavilla tai pöytäkoneilla.

Alan yritykset, kansalliset ja alueelliset hankkeet ja oppilaitokset ovat eri kehitysvaiheissa verkkopohjaisten käyttäjäyhteisöjen ja ryhmien perustamisessa. Niiden kautta käyttäjät voivat jakaa ja vaihtaa oma-aloitteisesti laatimiaan oppimateriaaleja. Parhaillaan käydään neuvotteluja yhteisen tiedostomuodon kehittämisestä eri esitystaulumerkeille. Nykyisellään joihinkin ohjelmistoihin voi siirtää ja konvertoida muiden esitystaulumallien tiedostomuotoja, mutta näin ei ole kaikkien merkkien kohdalla.

Mikä on interaktiivisen esitystaulun tiedostomuoto?

Kun käyttökokemuksia kertyy lisää, korostuu yhteensopivuuden merkitys. Kasvatusalan ammattilaiset haluavat käyttää eri verkkosivuilla tai oppimisympäristöissä olevia materiaaleja ilman tiedostomuodon aiheuttamia rajoituksia. Laitetoimittajat käyttävät esitystauluohjelmistoissa omia tiedostomuotojaan, kuten flipchart-, notebook- tai workspace-tiedostoja (esim. *.flipchart, *.gwb, *.inc tai *.notebook), joita opettajatkin oppivat tallentamaan. Vuonna 2007 Ison-Britannian Becta ryhtyi selvittämään mahdollisuutta kehittää yhteinen tiedostomuoto, jotta opettajat voisivat käyttää aineistoja interaktiivisella esitystaululla riippumatta siitä, millä ohjelmalla ne on luotu. Toteutetussa esiselvityksessä määriteltiin joukko yleisiä toimintoja. On syytä huomata, että tämä koskee enemmänkin  aineistojen käyttöä kuin laatimista. Tällöin harjaantuneista käyttäjistä saattaa vaikuttaa siltä, että tiettyjä toimintoja on jätetty pois. Esitystaulujen käyttäjät voivat kuitenkin edelleenkin käyttää nykyisiä sisällöntuotanto-ohjelmistoja.

Tätä raporttia laadittaessa Becta ilmoitti selvityksensä valmistumisesta. Tiedostomuodon käyttöönotto edellyttää laitetoimittajien sitoutumista, josta niiden odotetaan ilmoittavan lähitulevaisuudessa. Lopullisena tavoitteena on tiedostomuoto, joka toimii saumattomasti käytettävästä esitystaulumallista riippumatta. Siitä tulee alan hyväksytty standardi, jolloin kustantajat ja opettajat voivat luoda materiaalinsa samassa tiedostomuodossa. Myös nykyisiä aineistoja voidaan muuntaa uuteen tiedostomuotoon ja päinvastoin.

Usein kysyttyjä kysymyksiä yhteisestä tiedostomuodosta

  • Miten tunnistan tiedostomuodon?
    Tiedostomuodon pääte on *.iwb.

  • Mistä saan aineistoja iwb-tiedostomuodossa?
    Tähän tarvitaan esitystaulun viimeisin ohjelmistoversio.

  • Toimiiko tiedostomuoto sekä Windowsissa että Macissä?
    Sen on tarkoitus olla täysin yhteensopiva näissä käyttöjärjestelmissä.

  • Voiko ohjelmistoa käyttää koko koulussa?
    Kyllä, ohjelmistoa voi käyttää kaikkialla koulussa. Taulun katseluohjelma kannattaa ehkä asentaa koulun virtuaalioppimisympäristöön.

  • Entä aineistojen tekijänoikeudet?
    Bectassa perehdytään edelleen tekijänoikeusasioiden yksityiskohtiin.

Lisätietoja tulee englanniksi Bectan sivustoon.