Menetelmien yleiskuvaus

EuSCRIBE-hankkeen tavoitteena oli laatia ohjeet interaktiivisten esitystaulujen opetuskäyttöä varten. Hankkeen tiukasta aikataulusta huolimatta olemme keränneet tietoa lukuisilta Euroopan kouluverkon esitystaulutyöryhmään kuuluvilta ministeriöiltä ja laatineet kasvatusalan ammattilaisille lähetetyn kyselyn.

Tässä raportissa ei kuitenkaan pyritä luettelemaan kyselyyn tai tutkimuskäynteihin osallistuneiden maiden parhaita käytäntöjä. Tarkoituksena on pikemminkin tuoda esiin parhaiden käytäntöjen yleisohjeita, joista on hyötyä sekä opettajille että päättäjille kaikkialla Euroopassa, mukaan lukien ne koulut ja ministeriöt, jotka eivät ole vielä sisällyttäneet esitystaulutekniikkaa tieto- ja viestintätekniseen strategiaansa.

Kysely

Kyselyn tarkoituksena oli kerätä interaktiivisten esitystaulujen käyttäjien näkemyksiä esitystaulutyöryhmään osallistuvista ministeriöistä. Näin hankkeeseen saatiin laajempi näkökulma ja pystyttiin määrittämään tutkimuksen avainteemoja ja painopistealueita. Yksi kyselytutkimuksen rajoitteista oli se, että se oli saatavilla vain englanninkielisenä.

Hankkeeseen liittyvät tutkimuskäynnit

Tutkimuskäynnit suuntautuivat neljään maahan eli Isoon-Britanniaan, Irlantiin, Italiaan ja Portugaliin. Niiden yhteydessä kerättiin tietoa interaktiivisten esitystaulujen nykyisestä käytöstä. Useimmat käynnit tehtiin kouluihin, jotka olivat käyttäneet esitystauluja suunnilleen kolme vuotta, mutta kaikissa ei välttämättä ollut tauluja joka luokassa. Tiimi havainnoi erimerkkisten esitystaulujen käyttöä – tosin on syytä painottaa, että tuotemerkillä ei ollut vaikutusta tutkimukseen eikä yksittäisiä laitetoimittajia ole nimetty.

Havainnointi

EuSCRIBE-tiimi laati havainnointilomakkeen, joka on tämän raportin liitteenä. Sen avulla tiimi pystyi pitämään kirjaa interaktiivisten esitystaulujen käytöstä oppitunneilla ja tarkastelemaan käytännöissä esiintyviä yhtäläisyyksiä. Lomakkeen viimeinen sivu on jaettu neljään osaan, jotka eivät kuvaa käytön vaiheita vaan jäsentävät interaktiivisten esitystaulujen keskeisiä käyttötapoja. Tämän kentän avulla opettaja voi tarkastella omia tapojaan käyttää tekniikkaa ja tunnistaa kehittämisalueita. Samalla EuSCRIBE-hanketiimi pystyi osoittamaan opettajalle, mitä muita taitoja oppitunnilla olisi voitu hyödyntää.

Palaute ja haastattelut

Kaikki tutkimuksessa mukana olleet kasvatusalan ammattilaiset osallistuivat joko haastatteluun tai johonkin ryhmäkeskusteluun. Ne muodostivat tärkeän osan tutkimuksesta, sillä niiden yhteydessä hanketiimi sai tilaisuuden esittää kysymyksiä havaitsemiensa käytäntöjen pohjalta. Lisäksi palautteen antaminen opettajille välittömästi oppitunnin havainnoinnin jälkeen oli EuSCRIBE-hanketiimin mielestä erittäin hyödyllinen osa tätä tutkimusta. Palautetta annettiin tapauskohtaisesti joko yksilöllisesti tai pienryhmissä. Samalla hanketiimillä ja opettajalla oli tilaisuus käsitellä oppitunnilla hyödynnettyjä työkaluja ja sovelluksia ja pohtia, miksi oppitunti oli jäsennetty tietyllä tavalla.

Ryhmäkeskustelut

Ryhmäkeskusteluihin osallistui kasvatusalan ammattilaisista muodostettuja 6–30 hengen ryhmiä, joiden koko vaihteli maittain. Niiden tarkoituksena oli pohtia kysymyksiä ja antaa opettajakollegojen esitellä omia käytäntöjään toisilleen. Ryhmäkeskustelut olivat erityisen hyödyllisiä silloin, kun mukana oli kollegoja, jotka olivat vastikään aloittaneet interaktiivisten esitystaulujen käytön tai joiden koulussa oli vain yksi esitystaulu. Ryhmissä eri koulujen opettajat pääsivät pohtimaan vastauksiaan yhdessä. Keskusteluissa tuotiin esiin, että esitystaulujen käytön edistäminen on yhä ”lähetystyötä” (Glover ym. 2005) tai tieto- ja viestintätekniikan ”tiennäyttäjän” vastuulla eikä kouluissa välttämättä ole selvää käsitystä, miten edetä.

Laitetoimittajien tapaamiset

Hankkeen johtaja tapasi useita kaupallisten laitetoimittajien edustajia, joiden kanssa käsiteltiin tutkimuksen avainteemoja. Näin saatiin täsmennettyä ohjeissa käsiteltäviä avainteemoja. Tapaamisissa tuotiin myös esiin eräitä kysymyksiä, joita interaktiivisten esitystaulujen käyttöönotosta vastaavien ministeriöiden tai muiden viranomaisten on tarpeen pohtia vielä tarkemmin, kuten millaisesta koulutussuunnitelmasta hankintaprosessissa on sovittu.