Hankinta, asennus ja ylläpito

Hankinta  

  1. Millaisia hankintamalleja kouluilla/kunnilla/maakunnilla on käytettävissä?

  2. Kuka esittelee tuotevaihtoehdot?

  3. Miten laitteiden käyttöön voi tutustua ennen uuden laitteen hankintaa?

  4. Onko koululla mahdollisuus kääntyä resurssi- tai osaamiskeskuksina toimivien koulujen puoleen?

  5. Millaisia mahdollisuuksia koululla on osallistua alueellisiin hankkeisiin tai kansallisiin aloitteisiin?

  6. Tarvitseeko luokkien valaistusolosuhteet ottaa huomioon ennen projektorin teknisten vaatimusten määrittelyä?

  7. Onko esitystaulu sopivan kokoinen suhteessa luokkahuoneeseen? Näkevätkö oppilaat esitystaululle kunnolla?

  8. Mille korkeudelle esitystaulu asennetaan? Pitääkö ripustusta ja kiinnitystä muuttaa, jotta esitystaulu saadaan asennettua asianmukaisesti? Onko luokassa tarpeeksi pistorasioita?

  9. Millainen tietokone esitystauluun kytketään: kannettava vai pöytäkone?

  10. Tarvitaanko muita opetusta ja oppimista tehostavia interaktiivisia laitteita?


  •  Eri maiden ministeriöissä on omaksuttu jossain määrin erilaisia näkökulmia interaktiivisten esitystaulujen hankintaan, ja joissakin maissa lopullinen päätösvalta hankittavasta järjestelmästä ja tekniikan käyttöönotosta on jätetty kouluille.
     
  • Tutkimuksen mukaan ministeriön kannattaa epäilemättä päättää tietyn valmistajan esitystauluohjelmiston käyttöönotosta alueellisesti. Joissakin maissa käytetään eri valmistajien esitystauluja, mutta tämä edellyttää selkeitä sopimusehtoja ministeriöiden ja laitetoimittajien välillä alkukoulutuksen, käyttöönottoprosessin ja päivitysten toimittamisen sujuvoittamiseksi.
     
  • Laitetoimittajien mielestä tarjousprosessi ei ole kaikissa tapauksissa toimiva, koska ne eivät aina pääse keskustelemaan ministeriöiden, alueviranomaisten tai koulujen edustajien kanssa. Tästä huolimatta on erittäin hyödyllistä varmistaa, että prosessissa on otettu huomioon, mihin kukin organisaatio tekniikalla pyrkii.
     
  • Vaikuttaa siltä, että vaikka interaktiivisia esitystauluja on jo käytetty opetuksessa toistakymmentä vuotta, käyttöönoton alkuvaiheissa esiintyy yhä haluttomuutta hankkia tai rahoittaa enemmän kuin yksi esitystaulu oppilaitosta kohti. Esitystaulutekniikan hinta on laskenut huomattavasti. Laitetoimittajien haasteena on järjestää käyttötukea eri Euroopan maihin, jotta vältettäisiin vanhojen virheiden toistuminen. Yksinään työskentelevä opettaja joutuu jatkuvasti kehittelemään ideoita, jotka on mahdollisesti jo ratkaistu muualla, mutta yksin työskennellessään opettaja ei juurikaan ehdi perehtymään olemassa olevien käytäntöjen hyödyntämiseen. Yksi keskeisistä suosituksistamme onkin, että laitetoimittajien tulisi sisällyttää vähintään kaksi interaktiivista esitystaulua kunkin oppilaitoksen ensitoimitukseen. Näin opettajat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä normaalin työskentelyn yhteydessä.
     
  • Useista maista on myös saatu lukuisia esimerkkejä kouluista, joihin on hankittu eri valmistajien esitystauluja. Erilaisiin aloitteisiin ja hankkeisiin osallistuneille kouluille on joissakin tapauksissa lahjoitettu esitystauluja, jotka ovat olleet eri valmistajan kuin aiemmin hankitut laitteet. Kouluissa on syytä tiedostaa, että resurssien jakaminen ja esitystaulujen yhdenmukaisen käytön varmistaminen opettajien ja oppilaiden keskuudessa on uskomattoman hankalaa, jos kaikki esitystaulut eivät ole samanlaisia. Tämä käy erityisen selvästi ilmi niissä eurooppalaisissa toisen asteen oppilaitoksissa, joissa opettaja eivätkä oppilaat siirtyvät päivän mittaan luokasta toiseen. Jos laitteistot ovat vaihtelevia, koko henkilöstö ei välttämättä pääse osallistumaan samanlaiseen koulutukseen ja käyttämään samoja resursseja, mikä puolestaan ei ole tehokasta. Tästä syystä saattaa olla kustannustehokkaampaa ja siksi suositeltavaa varmistaa, että henkilöstöllä on käytettävissään samat sisällöntuotanto-ohjelmat oppituntien valmistelua ja pitämistä varten, vaikka heillä olisikin käytössään erilaisia esitystauluja. 

Asennus ja ylläpito

  1. Mitä olennaisia päätöksiä on tehtävä ennen interaktiivisen esitystaulun asentamista?

  2. Miten kouluja tuetaan tässä asiassa?

  3. Kuka on esiasentanut ohjelmiston ja laitteiston?

  4. Mikä on olennaista esitystaulujen ylläpidossa?

  5. Onko koulussa nimitetty esitystauluvastaava? Kuka vastaa päivittäisestä ylläpidosta? 

  6. Millaisia ongelmia on havaittu hankinnan jälkeen?

  7. Mitä teknistä tukea on saatavilla: tukipuhelin/-sivusto/usein kysytyt kysymykset?

  8. Osaako käyttäjä tunnistaa ja ratkaista yksinkertaisia teknisiä pulmia?

  9. Kuka vastaa projektorin ylläpidosta?

  10. Millaisia takuusopimuksia on tarjolla? Miten koulussa voidaan käyttää tukipalveluita laitteen takuuaikana?

  11. Kuka lataa uudet ohjelmistoversiot, mukaan lukien kaikki oppimisresurssit?

  12. Kuka pitää opettajan kannettavan tietokoneen ajan tasalla?

  13. Kuka vastaa tietoturvasta ja internetsuojauksesta? 


  •  Interaktiivisten esitystaulujen hankkiminen voi olla kallista, jos prosessissa ei ole otettu huomioon ammatillista täydennyskoulutusta, ohjelmistoja, sisältöjä ja jatkuvaa tukea henkilöstölle.
     
  • Kouluissa pidetäänkin tekniikan jatkuvaa ylläpitoa hankalana. Laitetoimittajat voisivat järjestää enemmän tukea sen helpottamiseksi. Tiettyjä palveluja voitaisiin ”hallita”, mutta tämä saattaa aiheuttaa joillekin kouluille tarpeettomia lisäkustannuksia. Vähintäänkin alueella tulee olla joku, joka tietää säännöllisen ylläpidon vaatimukset ja kykenee ratkaisemaan yleiset tekniset ongelmat. Vaikka laitetoimittajilla onkin ”tukikeskuksia”, niihin soittaminen kesken oppitunnin ei yleensä ole kovin käytännöllistä tai edes mahdollista.
     
  • Teknisiä ongelmia ei voi sivuuttaa, ja niitä on käsiteltävä jokaisen käyttöönottoprosessin alussa. Tekniikan hyödyntämistä Ison-Britannian kouluissa kartoittaneessa selvityksessä (Harnessing Technology Schools Survey, 2008) korostetaan seuraavaa: ”Koulussa toimivalla huoltoteknikolla näyttää olevan myönteinen vaikutus. Koulussa saatavilla olevan teknisen tuen tasolla havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys opettajien halukkuuteen käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa.”
     
  • Teknisen tuen keskeinen merkitys korostuu myös tässä hankkeessa kerätyssä aineistossa. Joissakin kouluissa on oma huoltoteknikko, joka saattaa tosin olla paikalla vain muutaman tunnin viikossa. Johdon on syytä pohtia, miten opetushenkilöstöä tuetaan tekniikan käyttöönotossa. Huoltohenkilöstöllä katsotaan kuitenkin usein olevan jo muutoinkin liikaa töitä. Laitetoimittajat voisivat tarjota huoltoteknikoille täsmäkoulutusta, jossa käsiteltäisiin koulujen pitkän aikavälin kysymyksiä, kuten ohjelmistopäivityksiä, resurssien mahdollisimman tehokasta käyttöä ja aineistojen tarjoamista oppilaiden käyttöön myös kouluajan ulkopuolella.
     
  • Joissakin Ison-Britannian kouluissa on pyritty ratkaisemaan tekninen tuki palkkaamalla yhteinen huoltoteknikko, ja tästä on saatu positiivisia kokemuksia myös Tšekin tasavallassa. Eräs brittiopettaja huomautti: ”Meidän on muistettava, että huoltoteknikollamme on jo kylliksi työtä teknisessä tuessa, emmekä voi odottaa hänen kouluttavan opettajia, kun hänellä itsellään ei ole kokemusta työskentelystä oppilaiden kanssa.”
     
  • Koulujen on erityisen tärkeää tietää, miten ne voivat käyttää tukipalveluita laitteen takuuaikana.

Dataprojektorit

  • Etuprojektioon perustuvia interaktiivisia esitystauluja ja muita interaktiivisia järjestelmiä käytetään dataprojektorin kanssa. Tämä tekniikka on viime aikoina kehittynyt huomattavasti. Useimpien projektorien kanssa esitystaulua voi käyttää tiloissa, joihin pääsee runsaasti luonnonvaloa. Joissakin vanhemmissa malleissa on heikkotehoisempia projektoreita, joiden heijastama kuva on himmeä ja huonolaatuinen. Niitä on yleensä päivitetty ja uusittu ajan mittaan. Toisinaan projektorin heikko teho johtuu kuitenkin siitä, että koulussa on laiminlyöty laitteiston perushuolto. Joissakin oppilaitoksissa ei puhdisteta suodattimia eikä noudateta huoltosuosituksia, eikä näille tehtäville ole nimitetty vastuuhenkilöä, jolloin projektoreihin saattaa ajan myötä tulla vikoja. Osa esitystaulujen jälleenmyyjistä tarjoaa lisähintaan projektoreiden puhdistuspalveluja.
     
  • Useita vuosia sitten laitetoimittajat toivat markkinoille lähiprojektoreita, jotka heijastavat kuvan hyvin läheltä esitystaulun pintaa. Ne ovat olleet suosittuja opettajien keskuudessa, koska niissä on vähemmän varjostuksia ja häikäisyä käytön aikana.
     
  • Opetuskäyttöön tarkoitettujen esitystaulujen nykyaikaiset dataprojektorit on toisinaan suunniteltu toimimaan pelkästään kaukosäätimellä, jolloin laitteessa itsessään ei ole lainkaan säätöpainikkeita. Tällä pyritään vähentämään varkauksia. Varotoimeksi riittää, että kaukosäätimet pidetään lukkojen takana, koska dataprojektoreita ei voi käyttää ilman kaukosäätimiä, jolloin ne eivät ole yhtä houkuttelevia kohteita varkaille.
     
  • Koulujen tulisi hankkia projektorin lamppuja varastoon, etenkin jos esitystauluja on useissa luokissa. Tällöin sammuneen lampun vaihtoon kuluu mahdollisimman vähän aikaa.
     
  • Muuan laitetoimittaja totesi: ”Usein ATK-tukihenkilö on alipalkattu, asiantuntematon eikä missään tekemisissä opetuksen ja oppimisen kanssa.”
     
  • Opettajat ovat ilmoittaneet saaneensa projektoreiden huoltoon tukea myös esitystaulun myyneeltä yritykseltä. Kouluissa on varattava aikaa suodattimien säännölliseen puhdistamiseen, koska muutoin luokat joutuvat pärjäämään ilman projektoreita niiden ollessa huollettavana.
     
  • Laitetoimittajien tulisi ottaa enemmän vastuuta koulujen ohjelmistopäivityksistä. Näin ollen uuden hankinnan yhteydessä voi olla tarpeen sopia pitkäaikaisesta yhteistyöstä päivitystuen ja täydennyskoulutuksen järjestämiseksi. Laitetoimittajat tarjoavat yleisesti ohjelmistot ilmaiseksi ladattavina tiedostoina. Muissa tapauksissa esitystaulun mukana saattaa tulla katseluohjelma tai ohjelmistolla on kokeiluaika, jonka kuluessa sitä voi käyttää ilmaiseksi.
     
  • Oppimisalustojen eli virtuaalisten tai verkko-oppimisympäristöjen synnyn myötä joissakin kouluissa on nyt alettu julkaista esitystaulutiedostoja siten, että oppilaat ja heidän vanhempansa voivat käyttää niitä myös kotoa käsin. Jotkin ohjelmistot mahdollistavat muistiinpanojen ja oppimateriaalien tallentamisen PDF-muodossa, jota voidaan käyttää useimmilla tietokoneilla.