Johtopäätökset ja suositukset

Johtopäätökset

2000-luvun alussa interaktiiviset esitystaulut käynnistivät tieto- ja viestintätekniikan opetuksen muutoksen Isossa-Britanniassa. Taloudellisen panostuksen ja kansallisten ja alueellisten hankkeiden strategisen painotuksen seurauksena esitystauluista oli tullut keskeinen opetuksen ja oppimisen väline, mutta käytännöt eivät muuttuneetkaan pelkästään sillä.

Käyttäjäyhteisöjä on syntynyt Ison-Britannian lisäksi useassa muussakin Euroopan maassa, ja laitetoimittajat tiedostavat entistä paremmin sen, että esitystaulujen tulee vastata 2000-luvun koulujen vaatimuksiin. Tässä raportissa esitetään, kuinka esitystaulujen käyttäjät voivat hyötyä tästä ymmärryksestä. Yleistä edistystä on tapahtunut laitteistojen lisäksi myös internetyhteyksissä ja verkkopohjaisten materiaalien saatavuudessa. Ensimmäisen ja toisen asteen opetuksessa oletetaan jo käytettävän esitystauluja. Koulujen seuraavana tehtävänä on pohtia, kuinka oppimisen henkilökohtaistamista voidaan tehostaa yhdistämällä koko luokan opetustekniikka oppilaiden omiin laitteisiin.

Esitystaulutekniikan käyttöönoton alkuvaiheessa olevissa maissa voidaankin lähteä siitä, että tekniikka on otettava käyttöön koko koulussa ja se on nivellettävä opetukseen, oppimiseen ja arviointiin. Samalla kasvatusalan ammattilaisia muistutetaan siitä, että heidän on pysyteltävä ajan tasalla käyttö- ja täydennyskoulutuksen avulla. Tämä puolestaan edellyttää koulun johdon sitoutumista, sillä vain silloin tekniikka saadaan vakiinnutettua.

Tutkimuksen lähtökohtana oli kolme keskeistä kysymystä:

  1. Mitkä ovat keskeisiä painopistealueita kouluissa, joissa ryhdytään käyttämään interaktiivisia esitystauluja?
     
  2. Mitä kouluissa tarvitaan tekniikan tehokkaaseen käyttöön ja soveltamiseen?
     
  3. Miten laitetoimittajat voivat kehittää interaktiivisten esitystaulujen käyttöä?

Tutkimus aloitettiin kyselyllä, jonka Eurooppalaisen kouluverkon esitystaulutyöryhmä lähetti lukuisille kasvatusalan ammattilaisille. Tämän jälkeen toteutettiin tutkimuskäynnit, käytäntöjen havainnointi, haastattelut ja ryhmäkeskustelut neljässä maassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Italiassa ja Portugalissa. Näin koottujen aineistojen analyysin pohjalta määritettiin seitsemän teemaa, joita koulut voivat hyödyntää esitystaulutekniikan käyttöönoton yhteydessä.

Näihin teemoihin on tarpeen palata jatkuvasti, ja tekniikan käyttöönotto- ja vakiinnuttamisprosessista vastaavien päättäjien tulee pystyä tarjoamaan edellytykset tekniikan tehokkaan käytön ja soveltamisen hallintaan.

  • Käytäntöjen jakamisen tulisi olla säännöllistä ja suunnitelmallista ja kannustaa kaikkia kasvatusalan ammattilaisia mukaan. Alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tulee perustaa käyttäjäyhteisöjä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia tavata kasvokkain ja tehdä yhteistyötä verkossa.
     
  • Koulujen tulee laatia tekniikan käyttöönottosuunnitelma. Kouluilla tulee olla henkilöstön kehittämissuunnitelma, joka kattaa myös esitystaulutekniikan käyttökoulutuksen.
     
  • Kouluissa voidaan perustaa opetus- ja oppimistiimejä, joiden tehtäviin ja vastuisiin kuuluu esitystaulutekniikan saumaton niveltäminen koulun kokonaisvaltaisiin kehittämistoimiin. Lisäksi tiimi voi koordinoida tarvittavaa koulutustarjontaa, resursseja ja mahdollisuuksia tutustua käytäntöihin sekä tehdä yhteistyötä oppitunneilla.
     
  • Hankkeessa tavattiin lukuisia kasvatusalan ammattilaisia, jotka ovat vuosien ajan työskennelleet omin neuvoin kouluissaan. Siksi suosittelemmekin painokkaasti kaikille esitystaulutekniikkaan tutustuville ministeriöille, että koulun ensitoimitukseen tulisi aina sisältyä vähintään kaksi esitystaulua. Tällöin ainakin kaksi henkilöä voisi vaihtaa keskenään ajatuksia, tuottaa yhdessä sisältöjä ja edistää tekniikan käyttöä. Näiden henkilöiden olisi hyvä työskennellä samalla osastolla tai vuosiluokalla. Kaikkien koulun esitystaulujen tulisi olla saman valmistajan tuotteita.
     
  • Koulujen tulisi tunnustaa koko henkilöstön oikeus asianmukaiseen käyttö- ja täydennyskoulutukseen. Koulutuksesta on kuitenkin hyötyä vain, jos esitystaulutekniikkaa voidaan käyttää jatkuvasti.
     
  • Kouluissa tukeudutaan yhä liian usein yksittäisten henkilöiden tekemään ”lähetystyöhön” (Glover ym. 2005) tai tieto- ja viestintätekniikan tiennäyttäjiin. Tästä käytännöstä on jo korkea aika luopua.
     
  • Opetushenkilöstön tulisi pyrkiä pysymään ajan tasalla käytännöistä jatkuvasti.
     
  • Opettajien tulisi pohtia luokassa esittämiensä kysymysten luonnetta ja miettiä koko luokan opetustekniikkaa käyttäessään, millaisia yksilöllisiä haasteita tehtävät asettavat oppilaille. Tämä koskee myös paperilla annettuja tehtäviä, joita oppilaat tekevät oppitunnin aikana.
     
  • Opettajien tulisi pohtia, millä tavoin he käyttävät muita resursseja oppimisen mnipuolistamiseksi.
     
  • Opettajien tulee ottaa vastuuta tarvitsemastaan esitystaulutekniikan käyttö- ja täydennyskoulutuksesta. Tämä kattaa myös yleisten käyttötapojen, työkalujen, tekniikoiden ja sovellusten tuntemuksen sekä tiedostojen tallennuksen, oppimateriaalien järjestämisen ja resurssien haun.
     
  • Laitetoimittajat voivat varmistaa yhdessä ministeriöiden kanssa, että käyttö- ja täydennyskoulutus sisältyy hankintaerittelyyn. Esitystaulutekniikan käyttöönottoon sisältyy paljon muutakin kuin laitteistotoimitus.
     
  • Laitetoimittajien tulisi tarjota myös ainekohtaista koulutusta, joka kattaa myös alueellisten asiantuntijoiden ammatillisen täydennyskoulutuksen.
     
  • Laitetoimittajien tulisi järjestää koulutusta koulujen huolto- ja tukihenkilöstölle, jotta koulut voisivat järjestää omat tukipalvelunsa ja ylläpitää ohjelmistoversioiden, interaktiivisten laitteiden ja resurssien tuntemusta.
     
  • Laitetoimittajien olisi tiedostettava, että sisältöjen on oltava räätälöitäviä ja että tekniikan pitäisi tarjota opettajille mahdollisuuksia eikä uusia rajoituksia. Opettajat haluavat vastata omista oppimateriaaleistaan, mutta tämä voi joskus olla hankalaa, koska ammattimaisten materiaalien laatiminen esitystauluohjelmistolla vaatii syvällistä osaamista. Alalla on selvästi tilausta asiakirjapohjille ja työkaluohjelmistoille oppimisaihioiden työstämiseen.
     
  • Laitetoimittajien tulisi tiedottaa opettajille, oppilaille ja huoltajille, miten esitystauluohjelmistoa käytetään koulupäivän ulkopuolella. Tämä kannustaa oppilaita käyttämään aineistoja myös oppituntien ulkopuolella ja antaa opettajalle mahdollisuuden jakaa oppilaiden tuotoksia.
     
  • Eurooppalaisen kouluverkon esitystauluja koskevissa tapaustutkimuksissa on nostettu esiin terveysongelmia, joita ei kuitenkaan esiintynyt EuSCRIBE-hankkeessa kerätyssä aineistossa. Syynä saattaa olla se, että hanketiimi työskenteli innokkaiden tekniikan omaksujien kanssa, jotka eivät olleet havainneet mitään terveysongelmia. Ministeriöt eivät kuitenkaan voi kokonaan sivuuttaa kaikkia esille tuotuja kysymyksiä. Laitetoimittajien tulisi laatia terveys- ja turvallisuusohjeet, joissa käsitellään myös koulujen tietoturvaa. 

Suositukset

Tässä hankkeessa on osoitettu, että Euroopassa on runsaasti kasvatusalan ammattilaisia, jotka pyrkivät kehittymään esitystaulutekniikan käytössä. Niin kansallisella kuin koko Euroopan tasolla tarvitaan selvästikin lisätutkimusta, jolla varmistetaan, että tekniikkaa osataan hyödyntää kaikkialla.

  1. EuSCRIBE-hanketiimi suosittelee, että Eurooppalaisen kouluverkon esitystaulutyöryhmän jäsenministeriöt pyrkisivät yhdessä laitetoimittajien kanssa kehittämään eri puolille Eurooppaa interaktiivisten esitystaulujen ja muiden interaktiivisten laitteiden testausalustoja, joilla voitaisiin myös tarkastella vaihtoehtoisia ratkaisuja.
     
  2. EuSCRIBE-hanketiimi suosittelee, että Eurooppalaisen kouluverkon esitystaulutyöryhmän jäsenministeriöt myöntäisivät aluetasolla toimiville asiantuntijoille rahoitusta kehittämishankkeiden koordinointia varten.  Näin voitaisiin tehdä tutkimustyötä sekä osoittaa yhteistyön ja kumppanuussuhteiden edut esittelemällä esimerkillisiä käytäntöjä.
     
  3. EuSCRIBE-hanketiimi suosittelee, että Eurooppalaisen kouluverkon esitystaulutyöryhmän jäsenministeriöt myöntäisivät rahoitusta koulun kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön suunnattuihin EU-apurahoihin.
     
  4. EuSCRIBE-hanketiimi suosittelee, että Eurooppalaisen kouluverkon esitystaulutyöryhmän jäsenministeriöt myöntäisivät rahoitusta EU:ssa toimiville kasvatusalan ammattilaisille tutkimus- ja kehittämistyöhön koulutyön yhteydessä.
     
  5. EuSCRIBE-hanketiimi suosittelee eurooppalaisen konferenssin järjestämistä käytäntöjen jakamiseksi ja koulujen ja luokkien seuraavien kehittämisvaiheiden hahmottamiseksi. Hanke on herättänyt kansainvälistä huomiota, sillä myös Euroopan ulkopuoliset maat ovat innokkaita omaksumaan esitystaulutekniikan ja tarvitsevat ohjeita koulujen tueksi. Eri maissa on edelläkävijäkouluja, jotka voisivat oppia paljon toisiltaan.
     

Viime kädessä interaktiivisten esitystaulujen käytön suurin este on aika. Kyseessä on pitkällinen kehitysprosessi, joka kuitenkin edellyttää realistisia lyhyen aikavälin tavoitteita. Esitystaulujen käyttö on nivellettävä koulun kehittämistyöhön. Toivomme, että kaikki lukijat voivat omaksua nämä seitsemän teemaa oman työnsä perustaksi. Niitä voi toki laajentaa ja mukauttaa kunkin koulun omaan tilanteeseen.

Toivotamme toteutukseen mitä parhainta menestystä!