Opetus ja oppiminen

  1. Mihin tarkoituksiin yleensä käytät interaktiivista esitystaulua?

  2. Anna esimerkki onnistuneesta tavasta, jolla olet käyttänyt esitystaulua.

  3. Mitä osaamista tai asiantuntemusta opettajat tarvitsevat voidakseen hyödyntää esitystaululaitteistoa tehokkaasti?

  4. Minkä aiheiden opetukseen esitystaulu sopii erityisen hyvin?

  5. Kuinka paljon aikaa yhden esitystaulutehtävän laatimiseen kuluu?

  6. Miten käytät esitystaulua?

  7. Millä tavoin esitystaulut voivat tehostaa opetusta omalla kohdallasi?

  8. Miten sijoitat eritasoiset oppilaat?


  •  Interaktiivisia esitystauluja pidetään yleisesti koko luokan esitystekniikkana.
     
  • Tekniikkaa säännöllisesti hyödyntävät opettajat alkavat pian ihmetellä, miten he ovat koskaan selvinneet ilman sitä. Hankkeen yhteydessä opettajat ovat todenneet, että esitystaulusta on erityisen paljon hyötyä
    • ;keskeisten ajatusten esittämisessä
       
    • tiedon erittelemisessä
       
    • oppitunnin sisältöjen esittelyssä
       
    • filmileikkeiden näyttämisessä
       
    • oppimisen ja projektien arvioinnissa.
       
  • Oppimissisältöjä voidaan tallentaa, muokata, tulostaa, käyttää uudelleen ja jakaa kollegojen kesken. Mikäli opettaja käyttää esitystaulun omaa ohjelmistoa, näistä ominaisuuksista on hyötyä vain esitystauluja käytettäessä eikä muilla laitteilla.
     
  • Laitetoimittajat ja kustantajat ovat kehittäneet opetukseen ja oppimiseen tarkoitettujen aineistojen tarjontaa merkittävästi. Jotkut opettajat ovat yhä erittäin riippuvaisia valmiista oppimissisällöistä ja aineistoista. Uudet muokattavat tehtävät on otettu myönteisesti vastaan opettajien keskuudessa. Kaikissa kouluissa ei välttämättä edes tiedetä niiden olemassaolosta, jos niissä ei käytetä uusinta ohjelmistoversiota.

  1. Onko opetuksen seuraaminen parantunut? Jos on, uskotko, että motivaatio pysyy pitkällä aikavälillä?

  2. Millaiset tavoitteet opetukselle ja oppimiselle on asetettu, ja tuntevatko oppilaat ne?

  3. Millä tavoin opetusavustajat tai muu henkilöstö osallistuvat interaktiivisten esitystaulujen käyttöön (milloin, missä, tehtävät jne.)?

  4. Miten luokan ryhmädynamiikka muuttuu esitystaulua käytettäessä?

  5. Millä tavoin opettajat ja oppilaat saavat esitystaulumateriaalit ennen oppituntia, sen aikana ja sen jälkeen?

  6. Pyydetäänkö oppilaat esitystaululle vai rohkaistaanko heitä oma-aloitteisuuteen?

  7. Millaista keskustelua luokassa käydään?

  8. Miksi opettajien tulisi pitää kirjaa esitystaululla opetetuista asioista?

  9. Miten opettaja voi varmistaa, että jokainen oppilas edistyy opinnoissaan? 


  • Osa opettajista uskoo edelleen, että oppitunneilla esitettävien tehtävien laatimiseen voi kulua tuntikausia. EuSCRIBE-hanketiimi esittää yleissääntönä, että esitystaululla käytettävien sähköisten sisältöjen laatimiseen tulisi käyttää noin 30 minuuttia tunnin mittaista oppituntia varten (puolet opetusajasta). Jos opettajalta kuluu tätä enemmän aikaa materiaalien laatimiseen esitystauluohjelmistolla, hän saattaa tarvita lisäkoulutusta tai  resursseja. Opettajat voivat käyttää enemmänkin aikaa oppimissisältöjen laatimiseen, mutta tämä riippuu muista tekijöistä, kuten kokemuksesta, aiheen tuntemuksesta ja halutuista oppimistuloksista.
     
  • Opettajien koulutuksen yhteydessä koulun johtoryhmän tulisi myös pohtia, miten resurssit tallennetaan ja jaetaan kollegojen kesken.
     
  • Opettajat ovat edelleen huolissaan ”kaksinkertaisesta” valmistautumisesta oppitunneille teknisten ongelmien tai internetyhteyden katkeamisen varalta. Huoli on aiheellinen, mutta opettajilla tulisi aina olla myös yksilöllisiä tai ryhmätehtäviä, joissa ei tarvita interaktiivista esitystaulua. Ei ole järkevää laatia varasuunnitelmaa erikseen jokaista oppituntia varten; tällaisissa tilanteissa opettajan ammattitaidon pitää riittää muiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
     
  • Oppituntien havainnoinnin ja opettajahaastattelujen yhteydessä todettiin myös, että opettajan sijainnilla luokassa voi olla keskeinen merkitys oppitunnin kannalta. Jotkut opettajat valitsevat ohjaavan ja didaktisen aseman luokan etuosasta esitystaulun tuntumasta. He kutsuvat oppilaat esitystaululle ja ohjaavat heitä tehtävissä. Toiset puolestaan liikkuvat luokassa ja antavat oppilaille tilaisuuksia esittää ajatuksensa tai ideansa esitystaululla. Tämä saattaa vaihdella ikäryhmän ja opetettavan aineen sekä opettajan itseluottamuksen ja yleisen opetustyylin mukaan.
     
  • Opettajien on tarpeen ottaa kulloinkin opetettavien oppilaiden edellytykset huomioon esitystaulua käyttäessään. Huomioitavia seikkoja ovat mm. oppilaiden sijainti, esitystaululla esitettävät sisällöt, oppilaiden nähtävillä olevien sisältöjen määrä ja niiden sijoittelu esitystaululla. Hankkeen havainnointivaiheessa kävi ilmi, että osa opettajista näytti esitystaululla suuria määriä tekstiä, jossa oli käytetty vaikeaselkoista kirjasinlajia.
     
  • Kyselystä kävi myös ilmi, että vain kymmenen prosenttia vastaajista käytti esitystaulua oppilaiden omien tuotosten esittelyyn luokalle. Kouluilla olisi tässä suhteessa kehittämisen varaa.
     
  • Laitetoimittajat ovat laatineet sisältöstrategioita ja ottaneet myös kustantajien tarpeet huomioon. Sisällöille on kuitenkin syytä laatia laatustandardit.
     
  • Interaktiivista esitystaulua tulisi pitää lähinnä koko luokan opetukseen soveltuvana tekniikkana. Näin ollen opettajan tulee pohtia, kuinka pitkään sitä on hyvä käyttää oppitunnin aikana ja onko sitä tarkoituksenmukaista käyttää koko ajan. On ehkä tarpeen kysyä, voidaanko mitään yksittäistä resurssia, olipa sitten kyseessä tietokone tai esitystaulu, käyttää tehokkaasti luokan kanssa 50 minuutin ajan. Jotkut opettajat osoittivat osuvasti, että esitystaulun käyttö koko tunnin ajan voi kenties olla perusteltua tietyissä tilanteissa, kuten pikkulasten viestintätaitojen kehittymistä tarkasteltaessa tai esiteltäessä tai kerrattaessa jotakin aihetta isompien oppilaiden ryhmässä. Tämä vahvisti käsitystä siitä, että esitystaulua käytetään oppitunnilla ensisijaisena välineenä.
     
  • Opettajat toteavat kuitenkin, että yksittäisten oppilaiden edistystä on hankala arvioida ja vielä vaikeampaa osoittaa, jos heille ei ole yksilöllisiä tehtäviä.
     
  • Yksi keskeisistä opetuksen ja oppimisen kehittämiskohteista on kysymysten esittäminen. Koulujen henkilöstön kanssa on pohdittu koko hankkeen ajan, niin haastatteluissa kuin havainnointia seuranneessa palautetilaisuudessakin, millaisia kysymyksiä luokassa esitetään. Eräs opettaja totesikin: ”En ole tullut ajatelleeksi tätä koskaan aikaisemmin, en edes ajattele esittämiäni kysymyksiä, enkä ole koskaan suunnitellut niitä.” Tätä osa-aluetta voitaisiin epäilemättä tutkia jatkossa tarkemmin.
     
  • Kysymysten esittämisen rinnalle nousee vuoropuhelun ja keskustelun rooli. Nämä aiheet soveltuvat kaikki yksittäisten henkilöiden tutkimuskohteiksi, mutta niitä voidaan selvittää myös koulu- ja aluetasolla.
     
  • Toiston ja päällekkäisyyksien karsimiseksi opettajien on tarpeen pitää kirjaa siitä, mitä oppitunneilla on tehty.
     
  • Opettajilla ei pitäisi olla tarvetta arvioida jokaista tehtävää. Arvioinnin voi toteuttaa kysymyksillä, tehtävillä tai aikaansaannosten pohjalta.
     
  • Tarjonnan ja sen käyttötapojen välillä on kuilu. Opettaja asettaa esitystaululle odotuksia ja pettyy, jos tavoitteet eivät toteudu tekniikan avulla.
     
  • Kyse ei ole pelkästään tehtävien suorittamisesta esitystauluohjelmistolla, vaan opettajan tulisi jatkuvasti seurata oppilaiden suorituksia ja arvioida niitä saadakseen tietoa opetuksen ja oppimisen tueksi.
     
  • Kouluyhteisöt joutuvat tekemään lukuisia päätöksiä valitessaan ja ottaessaan käyttöön esitystauluohjelmistoja. Kun laitteisto on asennettu, koulujen on päätettävä, millainen tietokone luokissa oleviin esitystauluihin kytketään. Tavallisesti kyseessä on joko kannettava tai pöytäkone, jossa on internetyhteys. Koska asennuspalveluyritykset eivät aina asenna laitteiston ohjelmistoa ja ohjaimia siihen kytketylle tietokoneelle, tämä jää toisinaan huoltoteknikon, asiantuntijan tai opettajan itsensä tehtäväksi. Useimmilla laitetoimittajilla on ohjelmistojen latauspalvelu, ja osa toimittaa ohjelmiston myös levyllä. Ohjelmistoista voi olla sekä verkko- että erillisversiot, joten ne voidaan asentaa eri tavoin koulun koosta, verkon tyypistä ja esitystaulujen määrästä riippuen.
     
  • Kun ohjelmisto on saatu asennettua esitystauluun kytketylle tietokoneelle ja toimimaan asianmukaisesti, on vielä huomioitava useita muita seikkoja. Ensinnäkin laitetoimittajat julkaisevat säännöllisesti ohjelmistoilleen päivityksiä ja lisäresursseja. Usein opettajat eivät voi asentaa päivityksiä, koska heillä ei ole verkonvalvojan tai tietokoneen järjestelmänvalvojan oikeuksia. Jos taas opettajilla on järjestelmänvalvojan oikeudet, ohjelmistojen päivittäminen saattaa olla luokkakohtaista. Tällöin on mahdollista, että saman koulun opettajat käyttävät eri ohjelmistoversioita, joissa on eri toiminnot ja tiedostomuodot.

    Jos verkonvalvoja tai huoltoteknikko ei ole tietoinen ohjelmistomuutoksesta tai tärkeästä päivityksestä, sitä ei välttämättä asenneta pitkiin aikoihin. Toisinaan joidenkin laitetoimittajien tarjoamia resurssikokoelmia ei ole asennettu tai niitä ei ole asennettu oikein, koska huoltoteknikko tai verkonvalvoja ei ole ymmärtänyt niiden merkitystä opettajille, jotka laativat interaktiivisia oppitunteja tai tehtäviä. Joissakin tapauksissa resurssit on tarkoituksella jätetty asentamatta, koska se vie aikaa.
     
  • Esitystauluohjelmiston onnistuneen käyttöönoton perusedellytys on se, että opettaja voi käyttää ohjelmistoa myös oppituntien ulkopuolella. On erittäin epätodennäköistä, että opettaja valmistelisi tehtäviä tai oppitunteja koulun esitystaululla. Useimmat käyttäjät haluavat käyttää ohjelmistoa tehtävien valmisteluun joko kotona tai vapaatuntien aikana toimistossa. Opettajien on huomattavasti helpompi hankkia ohjelmiston käyttöön tarvittavat tiedot ja taidot, jos heillä on käytössään kannettava tietokone, jolle ohjelmisto on asennettu ja jota he voivat käyttää sekä töissä että kotona. Jos tämä ei ole mahdollista, on ensiarvoisen tärkeää, että opettajat voivat asentaa esitystauluohjelmiston omalle kotitietokoneelleen.

    Riippumatta siitä, miten kotikäyttö on järjestetty, käyttäjien on tarpeen miettiä myös, kuinka oppimateriaalit ja muut tiedostot siirretään paikasta toiseen. Jotkut opettajat käyttävät muistitikkuja, toiset kuljettavat tiedostoja ulkoisella kiintolevyllä, osa lähettää oppitunnin tiedostot itselleen sähköpostitse ja kirjautuu sitten luokassa sähköpostiinsa ladatakseen ne. Yhä useammat opettajat pääsevät nykyisin koulun verkkoon myös sen ulkopuolelta ja voivat siten tallentaa esitystaulutiedostot suoraan tiettyyn kansioon hakeakseen ne sieltä myöhemmin. Esitystauluja pitkään käyttäneillä kouluilla voi myös olla oma järjestelmä oppimateriaalien, käytäntöjen ja tiedostojen jakamiseen opettajien ja osastojen kesken. Siihen voi sisältyä myös esitystaulujen oppimisresurssipankki, jota ylläpidetään kerran lukukaudessa tai  vuodessa.