VALO Oppilaitoksissa

Johdanto

Opetushallituksen asettama työryhmä tuotti vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen eli VALOn hyödyntämisestä vuonna 2006 kaksi opasta, pedagogisen ja teknisen oppaan. Jo tuolloin Linux oli suosituin käyttöjärjestelmä Internet-palvelimissa ja se nähtiin jännittävänä ja vallankumouksellisena teknologiana, joka tulisi viemään tietotekniikan hyödyntämisen käyttäjälähtöisesti aivan uudelle tasolle yleistyessään työpöytätietokoneissa. Myös mullistusta koulujen IT-budjetteihin povattiin.

Vuonna 2012 Opetushallitus käynnisti hankkeen, johon osallistui osa samoista jäsenistä uudistamaan oppaita. Nyt tilanne on aivan toinen. Suomessa on yli sata koulua, joiden tietotekniikka on rakennettu täysin Linux-ratkaisuilla, ja lähes jokaisella koululla on joitain avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytössä. Myös laajemmin yhteiskunnassa avoin lähdekoodi on levinnyt kaikkialle. Android-mobiililaitteiden markkinaosuus on 70%. Linux on konkreettisesti monen käden ulottuvilla.

Linux-koulut Suomessa

VALO-kouluja kartalla

Suomessa VALO-ohjelmistojen käytön erityispiirre on moniin muihin maihin verrattuna runsas Linux-päätepalvelinratkaisujen käyttö. Euroopan maista Kreikassa käyttö on runsaampaa. Kreikassa tarjotaan valtiovallan toimesta keskitetty järjestelmä, johon koulut voivat halutessaan liittyä. Espanjan Andalusiassa on hankittu kouluihin 600 000 Ubuntu Linux-konetta, joista viimeisimmät 200 000 päätettiin hankkia vuoden 2012 lopulla. Brasilian kouluissa on käytössä yli 350 000 virtualisoitua Linux-päätettä. Sveitsin Baselin kaupungin koulujen 35 000 käyttäjää on alkanut käyttää VALO-pohjaista, räätälöityä sähköpostijärjestelmää. Suomen VALO-koulut ovat siis hyvässä seurassa.

Mullistukset IT-budjetteihin ovat toteutuneet Linux-kouluissa, mutta suuri mullistus kansallisella tasolla on vielä näkemättä. Toivomme tämän oppaan auttavan avoimuudesta kiinnostuneita kouluja saavuttamaan hyödyt mahdollisimman nopeasti ja helposti, hyödyntäen edelläkävijäkouluissa saatuja oppeja mutta toistamatta virheitä.

Avoin tietotekniikka ei ole yksinkertaista. Se on kokonaan uusi maailma, jossa toimiminen vaatii uutta ajattelutapaa. Koulut eivät ole vain ostajia, vaan osallistuvat aktiivisesti tulevaisuuden tekemiseen. Avoimessa maailmassa ei myöskään ole vain yhtä vaihtoehtoa. Omalle koululle sopivien ratkaisujen löytäminen ja valitseminen vaatii ostajalta enemmän. Mutta se myös tarjoaa enemmän, ja yleensä pienemmillä kustannuksilla ja vähemmällä riippuvuudella yksittäisestä toimittajayrityksestä.

Opetussektorillakin avoimen lähdekoodin ympärille on kasvanut Suomessa joukko yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan laajan kirjon erilaisia välineitä, palveluita ja ratkaisumalleja. Avoimen lähdekoodin tuotteiden valintaa ei tulisi nähdä pelkkänä ideologisena vaihtoehtona suljetuille ratkaisuille. Ratkaisujen valinnassa vaihtoehtoja tulee tarkastella määritellyistä tarpeista lähtien. IT-hankinnoissa ei tuo lisäarvoa käyttää ideologisia perusteita. Tiettyihin ratkaisuihin kiinnittyminen periaatteen vuoksi ei auta pääsemään onnistuneeseen lopputulokseen. Lopputulos saattaa olla jopa parasta mahdollista ratkaisua huomattavasti huonompi.

Teknologia luo kehittyessään jatkuvasti entistä parempia ja tehokkaampia uusia ratkaisuja ja laitteita, mutta myös ennestään tiedostamattomia tarpeita.

Paine tieto- ja viestintätekniikan tehokkaan opetuskäytön lisäämiseen kasvaa jatkuvasti kautta koko opetusjärjestelmämme. Koulun ja oppilaitosten sulauttaminen yleiseen tietoyhteiskunnan kehitykseen on jo yleisesti tunnustettu tavoite. Tähän tavoitteeseen vastaaminen vaatii muutosta koko siinä prosessissa, joka johtaa IT-ratkaisun hankintaan. Opetussektorin näkökulmasta IT-ratkaisun määrittelyn tulee lähteä pedagogisista tarpeista. Oppijoiden ja opetushenkilöstön käyttäjätarpeiden on oltava määrittelyn lähtökohtana.

Onnistuneen ja omaan tarpeeseen parhaan mahdollisen IT-ratkaisun taustalla on tarpeista lähtevä avoin ja kaikki osalliset huomioiva hankintaprosessi, jossa kaikkien osallisten vaatimukset sekä kuullaan että kuunnellaan.

Tietotekniikan käyttö on arkipäiväistynyt opetuksen ulkopuolella. Erilaisia laitteita on puhelimista sormitietokoneisiin. Laitteet ovat halventuneet, mutta kokonaiskustannukset nousevat, kun entisten laitteiden lisäksi hankitaan uudentyyppisiä laitteita. Joka puolella käytettävät laitteet luovat myös vaarallisen illuusion siitä, että diginatiivien sukupolvi hallitsee uudet tekniikat ja käyttötavat automaattisesti. Näin ei välttämättä kuitenkaan aina ole. On tehtävä työtä sen eteen, että tietotekniikan käyttö toteuttaa nimenomaan koulun tavoitteita. Tarvitsemme uusia nokioiden ja angrybirdsien tekijöitä, emme pelkästään niiden käyttäjiä.

Entistä enemmän tulee ilmi tapauksia, joissa opetustoimi on turvautunut "varjo-IT" -ratkaisuihin ja ottanut itse vastuun opetuksen teknisestä infrastruktuurista. Tämä osoittaa, että kouluilla on tarpeita, joihin normaali hallinnollinen IT esimerkiksi kunnan yleisen tietohallinnon tuottamana ei riitä. Lisäksi pilvipalveluiden käyttö on yleistynyt rajusti, joskus myös hallitsemattomasti. Pilvipalveluita käytetään usein ilman selvyyttä siitä, kuka on vastuussa palveluista tai minne niissä olevat tiedot päätyvät.

Tässä oppaassa olemme pyrkineet tuomaan esille erilaisia koeteltuja ratkaisumalleja, joita hyödyntäen koulut voivat uudistaa tieto- ja viestintätekniikkansa kokonaisvaltaisesti ja mahdollisimman monet asiat huomioiden.

Helsingissä 3.5.2013

Oppaan tekijäryhmän jäsenet