Usein kysytyt kysymykset

Mikä on Linux?

Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin vuonna 1991 alulle panema käyttöjärjestelmän ydin, joka on nykyisin maailman yleisin käyttöjärjestelmä. Sitä käytetään äärimmäisen monissa erilaisissa tilanteissa, matkapuhelimista (esim. Android) ja televisioista lentotukialuksiin ja satelliitteihin.

Muita käyttöjärjestelmiä ovat esimerkiksi Windows ja Mac OS X. Toisin kuin edellä mainitut, Linux on täysin avointa lähdekoodia ja sen kehitykseen osallistuu tuhansia ihmisiä yrityksistä ja yliopistoista ympäri maailmaa.

Lisäksi Linuxia voi käyttää vapaasti missä vaan ja yhdistellä muiden ohjelmistojen kanssa. Tästä syystä ei ole olemassa mitään yksittäistä Linuxia samalla tavalla kuin on olemassa Windows 8 tai Mac OS X, vaan lukuisia jakeluita, joiden ytimessä on Linux, kuten esimerkiksi Android tai Ubuntu -nimiset jakelut.

Linux-koneella tarkoitetaan tietokonetta, johon on asennettu Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä joko yksin tai rinnakkain esimerkiksi Windowsin kanssa.

Mitä on avoin lähdekoodi?

Avoimen lähdekoodin (jonka synonyyminä käytetään myös käsitettä "vapaa ohjelmisto") määritelmänä on, että ohjelmistoa saa täysin rajoituksetta käyttää, tutkia, muuttaa ja jaella.

Oikeus tutkia ohjelman toimintaa ja tehdä siitä muunneltuja uusia versioita edellyttää, että lähdekoodi on saatavilla, siksi nimitys avoin lähdekoodi. On myös paljon ohjelmia, joita saa käyttää ja jakaa maksutta, mutta joiden lähdekoodi ei ole saatavilla, jolloin niitä kutsutaan ilmaisohjelmiksi.

Avoimen lähdekoodin ohjelmia saa käyttää ilmaiseksi, mutta avoimuus on varsinainen pääasia. Toisin kuin suljetun lähdekoodin ohjelmilla, avoimen lähdekoodin ohjelmistoon ei ole monopolia millään yksittäisellä yrityksellä, ja siksi samaan ohjelmistoon voi ostaa tukipalveluita usealta eri toimittajalta. Avoimen lähdekoodin kannattajat uskovat tämän johtavan ohjelmistojen evoluutioon, joka tuottaa ylivoimaisen laadukkaita ohjelmia. Näin onkin käynyt eräillä aloilla, mutta monella alalla vanhat suljetut ohjelmat ovat edelleen suositumpia.

Olen kuullut, että avoimet ohjelmistot olisivat lisenssimaksuttomia. Pitääkö tämä paikkansa? Miten se on mahdollista?

Avoimilla ohjelmistoilla ei tosiaan ole lainkaan lisenssimaksuja. Tämä on mahdollista, koska avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kehitetään kansainvälisessä yhteisössä, jossa saattaa olla jopa satoja tuhansia kehittäjiä. Koska tuotekehitys tehdään yhteistyössä kaikkien vapaaseen käyttöön, se on kustannustehokasta. Näin ollen ohjelmistoja voidaan jakaa vapaasti kaikkien käyttöön.

Olen kiinnostunut muutamasta avoimesta ohjelmistosta. Mistä tiedän, ovatko ne keskenään yhteensopivia?

Lähdekoodin saatavuus mahdollistaa minkä tahansa ohjelman toiminnan selvittämisen ja tarpeen vaatiessa muokkaamisen, joten kaikki avoimet ohjelmistot ovat yhteentoimivia.

Toimivatko oppilaitoksen jo käyttämät ohjelmistot kuten oppilashallinto-ohjelmisto tai kodin ja koulun välisessä viestinnässä käytetty ohjelmisto yhteen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kanssa?

Yleisimmät koulujen käyttämät oppilashallinto- ja vastaavat ohjelmistot on saatu toimimaan hyvin yhteen VALO-ratkaisujen kanssa. Toteutusvaiheessa tämä kannattaa kuitenkin varmistaa asiantuntijan avustuksella ja suunnitella kokonaisuuden toiminta hyvin.

Kuka toimittaa avoimen lähdekoodin ohjelmia? Entä jos organisaatiolleni ohjelmiston toimittanut yritys kaatuu?

Käyttäjä voi jatkaa ohjelmiston käyttöä vapaasti, vaikka toimittajayritys jostain syystä lopettaisi toimintansa. Tämä on mahdollista, koska avoimilla ohjelmistoilla ei ole yksittäistä omistajaa, vaan samalle ohjelmalle löytyy useita toimittajia.

Juuri omalle organisaatiolleni sopivaa ohjelmistoa ei ole löytynyt. Käyttäjäystävällisimmässä ohjelmistoissa ole kaikkia välttämättömiä ominaisuuksia, tarvitsemani toiminnot sisältämät ohjelmistot ovat hankalia käyttää. Onko tähän ongelmaan olemassa ratkaisua?

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat räätälöitävissä täysin kunkin käyttäjän tarpeita vastaaviksi, eikä niiden vuoksi siis tarvitse muuttaa totuttuja liiketoimintaprosesseja. Mikäli käyttäjäorganisaatio kokee ohjelmistossa puutteen tai virheen, voi se tuoteuttaa asian korjauksen. Käyttäjäorganisaatio ei myöskään ole sidottu noudattamaan alkuperäisen ohjelmiston julkaisijan elinkaarisuunnitelmaan, vaan se voi toimia itselleen edullisen ohjelmiston elinkaaren mukaisesti.

Minua huolestuttaa ohjelmien turvallisuus. Eikö ohjelmien avoin kehitystyö ole tietoturvariski?

Avoimet ohjelmistot ovat usein suljettuja vastineitaan turvallisempi vaihtoehto. Koska lähdekoodit ovat vapaasti saatavilla, paljastuu heikkotasoinen tai jopa vaarallinen ohjelmistokoodi, yrityksestä piilottaa tietoturvariskit jää helposti kiinni. Avointen ohjelmistojen turvallisuus on mahdollista tarkistaa kokonaisuudessaan. Tämän voi tehdä itsenäisesti alkuperäisestä toimittajayrityksestä riippumatta esimerkiksi hyödyntäen automaattisia lähdekoodiskannereita. Mahdolliset heikkoudet tai puutteet tietoturvassa voidaan korjata heti, koska käyttäjäorganisaatiot eivät ole riippuvaisia ohjelmistotoimittajan tietoturvapäivitysten julkaisemisesta tai aikatauluista.

Organisaatiollani on vihreät arvot. Kuinka avoimen lähdekoodin ohjelmistot sopivat tällaiseen liiketoimintaan?

Avoimille ohjelmistoille on tunnusomaista, ettei niiden uusiutuminen edellytä käytettäviltä laitteilta jatkuvasti kasvavaa suorituskykyä. Tämän vuoksi laitteiston uusimistiheys on huomattavasti harvempi, mikä vähentää niin energiankulutusta kuin materiaalikustannuksiakin.

Jos koulu siirtyy Linux-koneisiin, voiko esim. Wilmaa, Kurrea tai Priimusta edelleen käyttää?

Pelkästään yksittäiselle alustalle (esim. Windows RT tai iPad) suunniteltujen ohjelmistojen ajaminen toisella alustalla on teknisesti estetty. Jos ohjelmisto on tehty yleiskäyttöiseksi, saattaa siitä löytyä erillinen Linux-versio tai Windows-versiota voi ajaa Linuxin alla virtualisoituna tai emulaattorilla. Esimerkiksi StartSoft testaa ohjelmistojaan säännöllisesti Wine-emulaattorilla, joten niitä voi käyttää Linux-koneissa.

Olen ymmärtänyt, ettei avoimilla ohjelmistoilla ole niiden kehityksestä ja myynnistä vastaavaa yritystä. Miten ohjelmien laatuun voi luottaa, kun niiden takana ei ole vastuullista yritystä?

Käyttäjän tulee huomioida, kuka sen käyttämien ohjelmien ylläpidosta vastaa ja kuinka kauan, riippumatta siitä, ovatko ne avoimia vai suljettuja. Yleensä suljettujen ohjelmistojen käyttäjät olettavat, että ohjelmiston omistajayritys julkaisee korjauksia ja paranneltuja versioita vastineena lisenssimaksusta. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu.

Pitää paikkansa, etteivät avointen ohjelmien käyttäjät saa takuuta itse ohjelmistosta. Vastuu ohjelmista tuleekin sen sijaan erillisestä sopimuksesta, joka syntyy esimerkiksi tekemällä tukipalvelusopimus jonkin niitä tarjoavan yrityksen kanssa. Avointen ohjelmien käyttäjän ei myöskään tarvitse pelätä toimitusongelmien ilmaantumista, vaan niin kauan kuin kysyntää riittää, löytyy toimittamista ja kehitystyötä jatkavia ohjelmistoyrityksiä.

Uskon, että ilmaisuudella on kielteinen vaikutus ohjelmien laatuun. Ei kai kukaan tarjoa ilmaiseksi ohjelmaa, jolla voisi ansaita?

Vapaista ohjelmistoista maksetaan yleensä lisenssimaksujen sijaan ylläpitosopimuksista, jotka on tehty sopimaan asiakkaan tarpeisiin ja joihin tavallisesti sisältyy erilaisia takuita. Itse ohjelmistolisenssi ei normaalisti sisällä mitään takuuehtoja, vaikka se olisikin luonteeltaan suljettu lisenssi.

Suljettujen ohjelmistojen lisenssistä siis täytyy maksaa, vaikkei se sisälläkään takuita, kun taas avoimet ohjelmat ovat käytettävissä maksuttomasti ja takuu on osa käyttöpalvelua.

Laajasti käytetyllä ja suosituilla suljetuilla ohjelmistoilla tuntuu olevan paljon turvallisuusongelmia. Vaikka avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat ainakin toistaiseksi varsin turvallisia, eikö käyttäjämäärän kasvaminen tule lisäämään tietoturvaongelmia.

Turvallisuusriskit eivät riipu ohjelmiston suosiosta. Kyseisestä ilmiöstä on ollut puhetta jo vuosikausia, mutta uhkakuvan toteutumisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä käyttäjien karttumisesta huolimatta. Tietoturva on osa ohjelmien laatua, mikä avoimissa ohjelmistoissa paranee käyttäjämäärän kasvaessa.

Kuka voi osallistua avoimen lähdekoodin ohjelmien kehitystyöhön?

Avoimen lähdekoodin ohjelmia voi laatia, ylläpitää ja muokata kuka tahansa, joka osaa ohjelmointia. Ilman ohjelmointitaitojakin voi osallistua ohjelmien käyttöliittymien suomentamiseen ja ohjelmien käyttöohjeiden laatimiseen. Eräs tärkeä osallistumisen muoto on ohjelmasta löytyneistä virheistä raportoiminen. Toisin sanottuna jopa ohjelman kritisoiminen on tärkeä osallistumisen muoto.

Muutoksia voi aina tehdä vähintään omaan versioon ohjelmasta. Muutokset voi lähettää kehitysprojektille, joka voi sisällyttää ne mukaan viralliseen julkaisuun, mikäli laatuvaatimukset täyttyvät katselmoinnissa. Tämän jälkeen parannukset voivat tulla kaikken käyttöön.

Kun puhutaan avoimista ohjelmistoista tuntuu, että niitä luonnehditaan aina harrastelijaporukan autotallissa tuottamiksi ohjelmistotekeleiksi, joihin ei voi luottaa. Pitääkö tämä paikkansa?

Ohjelmiston tekemispaikalla ei ole mitään tekemistä laadun kanssa. Maailmalta löytyy kaksikin todella isoa ohjelmistotaloa, jotka aloitettiin nimenomaan kellarissa tai autotallissa. Sitä paitsi kaikki suuret ja laajalle levinneet avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat yleensä laajan yhteistyön tulosta, jossa on mukana suuria yrityksiä ja yliopistoja.

Kaikkein suurimmista ohjelmistoyrityksistä esimerkiksi Google tukee laajalti avoimen lähdekoodin kehitystyötä. Harrastuksena tehtyjä ohjelmistoja toki on, mutta vain laadukkaat ohjelmat leviävät.

Kuka käyttää avoimia ohjelmistoja?

Jo vuonna 2009 tutkimusyhtiö IDG:n haastattelemista yritysjohtajista 100% ilmoitti heidän yritystensä käyttävän avoimen lähdekoodin ohjelmistoja jossakin asiassa. Nykyään voidaan sanoa, että lähes jokainen yritys ja yksilö käyttää tavalla tai toisella avoimia ohjelmistoja.

Kaikki internetin käyttäjät käyttävät avoimia ohjelmistoja, sillä hyvin suuri osa verkossa olevista palveluista on rakennettu avoimen lähdekoodin teknologioilla. Yleinen yhdistelmä on Linux, Apache, MySQL ja PHP, eli LAMP. Lukemattomat verkkosivut toimivat näiden teknologioiden avulla kehitetyillä ohjelmistoilla, tällä hetkellä kenties yleisin on avoimen lähdekoodin julkaisualusta WordPress, joka soveltuu niin blogin, verkkolehden, verkkokaupan kuin sosiaalisen mediankin alustaksi.

Myös suljettujen ohjelmistojen tuottajat hyödyntävät avointa lähdekoodia suljetuissa palveluissaan. Applen MacOS X sisältää yli 200 avoimen lähdekoodin projektia vaikka lopputulos on paketoitu Applen suljetuksi tuotteeksi. Microsoft paransi ostamansa Skype-nettipuhelinjärjestelmän verkostoa liittämällä siihen 10 000 Linux-palvelinta pian Skypen oston jälkeen.

Kenen tahansa kannattaa käyttää avoimia ohjelmistoja, jos vain löytää sopivia ohjelmistoja ja toteaa ne itselleen sopiviksi.