Pilvipalvelut

Viime vuosien kehitys tietoteknologiassa on nostanut esiin käsitteen pilvipalvelut. Pilvipalvelut on melko hajanainen nimitys palveluille, joita palvelun käyttäjä voi käyttää Internetin avulla riippumatta palvelun sijainnista ja päivitysajoista. Käytännössä ero SaaS-palveluihin jää monessa tapauksessa hyvin häilyväksi. Käyttäjän ja erityisesti palveluiden ostajan näkökulmasta on hyödyllistä pitää pilvipalveluiden tapauksessa VALO-ohjelmistojen hyödyt, erityisesti riippumattomuus yhdestä toimijasta, muokattavuus ja avoimien tiedostomuotojen ja standardien mahdollistama tietojen siirtäminen toiseen palveluun.

Pilven käyttäminen palvelun kuvaamisessa on sinänsä melko osuvaa, sillä palvelun ja oman tiedon fyysinen sijainti ”pilvessä” voi liikkua pilven tapaan Euroopasta, Aasiaan tai Yhdysvaltoihin. Tästä päättää palvelun tarjoaja oman pilvipalvelumallin mukaisesti. Tässä on vaihtelua myös sen mukaan onko pilvipalvelu tarkoitettu henkilökohtaiseen vai yrityskäyttöön. Käytännössä yksityishenkilöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa pilvipalveluihin tallennettujen tietojensa fyysiseen sijaintiin tai edes tietää sitä. Sen sijaan joissakin pilvipalveluissa asiakasorganisaatioilla on mahdollisuus vaikuttaa tähän.

Pilvipalveluiden yksi tarkoitus on muuttaa erilaisten palvelujen toteutusmallia siten, että palvelun tarjoaja voisi alentaa palvelun tuottamisen kustannuksia merkittävästi parantamalla samanaikaisesti työmäärän optimointia ja palveluntarjontaa. Käytännössä siis toteuttamalla palvelu niin automaattisesti, että sen tuottamisen kustannukset laskevat merkittävästi suhteessa käyttäjien määrään. Tehokkuuden saavuttaminen vakioimalla johtaa myös siihen, että kaikille tarjotaan mahdollisimman samankaltaista tuotetta.

Eräitä tunnettuja pilvipalveluja:

  • Facebook (sosiaalinen media)
  • Dropbox (tiedostojen jakaminen)
  • Google mail (sähköposti)
  • Apple iCloud (tiedostojen jakaminen)
  • LinkedIn (sosiaalinen media ja rekrytointi)
  • Disqus (kommentit)
  • Salesforce (CRM)
  • Amazon Web Services (apps-alusta eri palveluille)
  • Hotmail (sähköposti)
  • Box.net (tiedostojen jakaminen)
  • Picasa (kuvien jakaminen)

Palveluja on nykyään tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia erilaisiin tarkoituksiin.

Henkilökohtainen pilvi

Pilvipalvelua voidaan tarkastella myös henkilökohtaisesta ja organisaation näkökulmasta. Nämä usein sekoittuvat toisiinsa keskustelussa. Käyttäjäprofiilien väliset erot ovat merkittävät. Keskustelua käydään myös pedagogisessa mielessä, jolloin käytännössä informaalia oppimista kuvataan sanalla pilvioppiminen (learning cloud). Tällöin usein viitataan ajatukseen, että kaikki verkkopalvelut ovat osa oppijan henkilökohtaista oppimispilveä. Näkökulma on oppimisresurssilähtoinen. Se ottaa kuitenkin vain vähän kantaa oppimistuloksiin sekä oppimisen seurantaan. Siitä, että resurssit ovat käytettävissä ei kuitenkaan seuraa väistämättä oppimista samoin kuin ison kirjaston sijainnin tietäminen tai edes siellä oleminen ei takaa oppimista.

Oppilaitoksen palvelut pilvessä

Organisaation pilvipalvelut lähestyvät asiaa eri näkökulmasta ja myös eri tarpeesta. Oppilaitosorganisaation tehtävänä on tuottaa osaamista sekä siihen liittyviä suorituksia eli tutkintoja tai sen osia. Tältä näkökulmasta on tärkeää pohtia mitä pilvipalveluita opetuksessa ja oppimisessa käytetään. Vielä tärkeämpää on tutustua kunnolla näiden palveluiden käyttöehtoihin. Tiedon tallennuksen fyysinen sijainti tulee tietää ainakin summittaisesti, koska se vaikuttaa muun muassa henkilötietolain sääntelemiin asioihin. Myös se on syytä tutkia mitä käyttöehdoissa sanotaan tekijänoikeuksista jotta oppimateriaaleja ei vahingossa laiteta palveluun, jonka käyttöehtojen mukaan palveluntarjoajalle siirtyy materiaalin tekijänoikeudet.

Oppilaitosjohdon kannalta tilanne on usein varsin sekava, koska henkilökohtaisia pilvipalveluita käytetään oppimisen tukena osana oppilaitoksen tutkintotavoitteeseen tähtäävää koulutusta. Opetuksen innovaattorit ja opiskelijat ottavat mielellään käyttöön näitä palveluja, vaikka koulussa ei olisi minkäänlaista linjaa erilaisten pilvipalveluiden käytöstä. Haasteeksi nousee, että henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja palveluja tultaisiin käyttämään tutkintolähtöisessä oppimisprosessissa oleellisena osana organisaation tietojärjestelmiä.

Oppilaitoksen kannattaa aina selvittää vähintään seuraavia asioita, kun pilvipalvelun käyttöä oppilaitoksessa aloitetaan:

  • Mikä palvelun tarkoitus on ja miten se soveltuu oppilaitoksen oppimisympäristöön?
  • Onko tämä palvelu jo jollakin tavalla käytössä jossakin organisaatiossamme?
  • Millaiset ovat käyttöehdot?
  • Mitä palvelu sanoo sinne ladatun tiedon omistusoikeuksista?
  • Onko palveluun laitettua tietoa mahdollista ladata sieltä pois ja avata jossakin muualla?
  • Onko palvelun osa, jota käytetään, siirrettävissä sellaisenaan tarvittaessa omalle palvelimelle jossainhyvin määritellyssä muodossa (olennainen osa poistumissuunnitelmaa eli exit plania)?
  • Miten palvelussa käytetään sinne ladattua henkilötietoa: markkinointiin, myynnin profilointiin tai myydäänkö käyttäjätietoa eteenpäin?
  • Millainen on palvelun ansaintamalli ja millä sen tarjoaja rahansa tekee?
  • Voiko palvelua liittää muihin palveluihin?
  • Kuinka tärkeä tämä palvelu on? Onko sille vaihtoehtoja esim. avoimilla ohjelmistoilla toteutettavaksi?

Avoin lähdekoodi, vapaat ohjelmistot ja pilvipalvelut

Valtaosa pilvipalveluista on lähtökohtaisesti suljettuja. Niitä voi käyttää, mutta palvelun koodi ja joskus jopa sinne laitetut sisällöt ovat palvelun tuottajan omaisuutta ja niin käytettävissä myös liiketoiminnassa. Näin toimitaan erityisesti henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuissa pilvipalveluissa. Myös oppilaitoksille tarkoitetuissa pilvipalveluissa on palvelu usein teknisesti suljettua. Joissakin palveluissa myös sinne laitetut sisällöt siirtyvät palvelun tuottajalle. Yksi esimerkki ongelmallisesta tilanteesta on tilanne, jossa materiaalia siirretään henkilökohtaiseen pilvipalveluun, jota käytetään osana oppilaitoksen oppimisympäristöä. Tekijänoikeuksien hallinta on tällaisessa tilanteessa hyvin haastavaa. Oppilaitokselle tällainen toiminta sisältää selvän riskin.

Pilvipalveluita tuotetaan suurelta osin perustuen avoimeen lähdekoodiin ja vapaisiin ohjelmistoihin. Toiminnan logiikka on, että vapaata ohjelmistoa muokataan, se suljetaan palveluun ja tarjotaan asiakkaalle pilvestä. Tietyt avoimen lähdekoodin lisenssit sallivat tämän. Vaikka palvelu olisi tuotettu avoimella ohjelmistolla, se voi silti olla suljettu ja toimittajalukollinen palvelu.

Viime aikoina on alkanut muodostumaan avoimia pilvipalveluita, joiden logiikkana on toteuttaa avoimen lähdekoodin ja avointen ohjelmistojen periaatteita myös pilvipalveluna. Tällaisista palveluista voidaan, ja on mahdollista, siirtää ohjelmisto sisältöineen tarvittaessa omalle palvelimelle, jolloin toimittajalukko voidaan ehkäistä. Kannattaakin aina ottaa selvää pilvipalvelun siirtomahdollisuuksista ja sen oikeuksista tilanteessa, että palvelu halutaan toteuttaa jotenkin toisin.

Oma tietosuojani sekä oikeudet tuottamaani materiaaliin pilvipalveluissa

Tietosuojasta ja tiedon omistuoikeuksista puhutaan verrattain vähän pilvipalveluiden yhteydessä. Kun keskustellaan henkilökohtaisesta pilvestä, voi usein tuntua, että asia on merkityksetön. Sisältöjen osalta näin asia saattaakin olla, sillä esimerkiksi Mustin kanssa lenkillä käynti tuskin on kovinkaan arvokasta tietoa. Henkilökohtaisessa pilvipalvelussa (erityisesti sosiaalisen median alueella) tämä tieto muuttuu kuitenkin palvelun omistajan kannalta erittäin arvokkaaksi. Kun tietoa kerääntyy sadoista tuhansista Mustin ulkoiluttajista voidaan tämä tieto myydä vaikka koiran ulkoiluleluja valmistavalla yhtiölle tai profiloida mainostajan tieto näkymään tarkemmin juuri oikeaan kohderyhmään. Voi vain miettiä, mikä arvo pilvipalvelun tuottajalle on opiskelijoiden pilvipalveluihin laittamilla henkilökohtaisilla tiedoilla.

Voi käydä niin, että oppilaitos voi vahingossa edistää tai vaatia käyttämään palvelua, jossa tietosuoja on olematonta ja henkilöihin kohdistuvia tietoa voidaan käyttää ennalta määrittelemättömään tarkoitukseen. Kun tähän yhtälöön lisätään alaikäinen oppilas tai opiskelija, tilanne vaikeutuu entisestään. Voiko oppilaitos ilman vanhempien lupaa vaatia oppilaita käyttämään pilvipalvelua, jossa lapsen henkilötietoja käytetään eri tarkoituksiin ja heidän tekemänsä sisällön oikeudet siirtyvät heiltä pois? Opettajat ja oppimateriaalit pilvipalveluihin ladattuna muodostavat samantyyppisen ongelman hieman eri näkökulmasta.