Linux on mahdollistanut koulun konemäärän tuplaamisen

Kortepohjan koulun rehtori Risto Rönnberg aloitti koulun koneiden siirtämisen Linux-järjestelmään jo vuonna 2006. Siitä lähtien koulussa on toimittu pääte-palvelin -mallissa. Kaikki varsinainen tietojenkäsittely tapahtuu palvelimella, johon vähätehoiset päätelaitteet ottavat yhteyden verkon kautta. Ensin järjestelmään siirrettiin osa koneista ja positiivisten kokemusten siivittämänä koulun koko konekanta. Opinsysin tuottama palvelu on otettu käyttöön myös kahdessa muussa jyväskyläläisessä koulussa, Kortepohjan koulussa se on mahdollistanut konemäärän tuplaamisen. Rönnbergin mukaan siirtymä on ollut kannattava kustannusnäkökulmasta, kouluilla tarvittava tietokoneiden ylläpitopanos on selkeästi pienentynyt.

Linux-päätejärjestelmällä vanhat kierrätyskoneet käyttöön

Jyväskyläläisen Kortepohjan alakoulussa on nyt käytössä noin sata tietokonetta, kaikki Linux-päätteinä. Koulussa käytetään vain avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, ohjelmistot on voitu valikoida palvelun toimittajan Opinsysin paketista koulun tarpeiden mukaan. Rehtori Risto Rönnbergin mukaan alakoulussa suurin osa tietokonetyöskentelystä on tiedon etsimistä netistä, tekstin ja kuvan yhdistämistä, ja konkreettisesti oppiaineen tehtävien tekemistä.

Rönnberg on itse ollut aktiivinen kaupungin tietohallinnon suuntaan, jotta koululle on saatu muualta käytöstä poistettuja kierrätyskoneita. Rehtorin työn tulokset ovatkin hyvät. Koululla on pystytty uusimaan osittain hyvinkin vanhaa 90-luvun konekantaa hieman uudempiin malleihin, ja lisäämään koneiden määrää yli puolella vuoden 2006 lähtömäärästä, neljästäkymmenestä tietokoneesta.

"Jyväskylän kouluissa PC-koneet ovat varsin eri-ikäisiä. Ehkä puolet koneista on niin vanhoja, että niiden käynnistämiseen menee 10-15 minuuttia. Ne ovat ihan toivottomia koulun käytössä”.

”Jyväskylän kouluissa PC-kanta on sellainen, että tämän ikäisessä koulussa ehkä puolet koneista on niin vanhoja että niiden käynnistämiseen menee 10-15 minuuttia. Ne on ihan toivottomia koulun käytössä”, Rönnberg kertoo Windows-käytön realiteeteista. Nyt koulun Linux-päätekoneiden käynnistyminen kestää enintään pari minuuttia. Rönnberg korostaa myös koneiden määrän merkitystä. ”Me olemme tyytyväisiä tähän, että meillä on reilusti koneita, ja olemme saaneet lisättyä niitä, jos joku on halunnut työaseman luokan nurkkaan tai muualle. Koneita voi aina lisätä, kunhan vaan verkkopistoke löytyy.”

"Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että meillä on reilusti koneita. Jos joku opettaja haluaa työasemia luokkaan tai mihin tahansa nurkkaan niin se on mahdollista. Koneita voi aina lisätä, kunhan vaan verkkopistoke löytyy.”

Muutoshaasteet voitettavia

Siirtyminen uuteen järjestelmään herätti luonnollisesti kysymyksiä opettajissa: Vaikeuttaako tämä minun työtäni? Kuinka paljon joudun opettelemaan uutta? Pystyykö vanhoja dokumentteja käyttämään uudessa järjestelmässä?

Koululla järjestettiin kaikille opettajille kolmena iltapäivänä koulutusta. Jo ensimmäisellä koulutuskerralla huomattiin, että itse järjestelmässä sinällään ei ollut paljoakaan uutta opittavaa, ja aikaa voitiinkin käyttää sen hyötyjen opettelemiseen, kuten opettajien ja luokkien yhteisten kansioiden käyttämiseen. Aikaa jäi myös aina hyödylliseen tekstinkäsittelyn ja esitysohjelmien kertaukseen.

Rönnbergin mukaan muutos otti aikansa ja välillä haikailtiin takaisin Windowsiin, mutta enää järjestelmään ei kiinnitetä huomiota. Haasteita yhteensopivuudessakin on ollut vain muutamia. Rönnberg mainitsee Linuxissa pyörivän hyvän videoeditointiohjelman puutteen ja yhden opetuspelin kirjautumisessa joillakin koneilla koetut ongelmat.

Rönnbergin mukaan Jyväskylän kaupungin tietohallinto suhtautui koulun Linux-hankkeeseen hyvin kun se oli kokeilu, mutta kokeilun muututtua pysyväksi toimintatavaksi kaupunki alkoi empiä tukensa kanssa. Rönnbergin laskelmien mukaan Linux-päätejärjestelmä on Windows-koneita edullisempi ratkaisu, mutta kaupungin puolella tehdyt laskelmat antavat toisenlaisen lopputuloksen. Lisäksi iso osa koulujen ATK-vastaavien tekemästä huoltotyöstä ei näy missään laskelmissa. Kortepohjan koulu säästää myös sähkökuluissa, kaikki koneet on kytketty sammumaan kellon mukaan, koneet eivät ole turhaan päällä koulun jälkeen.

Linux vahva myös tulevaisuudessa

Kortepohjan ja myös Linux-päätejärjestelmässä olevassa Viitaniemen koulussa on keväällä luvassa kokeilu langattomasta verkosta ja mobiililaitteista. ”Näille kouluille me saamme käyttöön ainakin pariksi kuukaudeksi parikymmentä mobiililaitetta ja katsomme mitä niillä voi tehdä”, Rönnberg kertoo uusimmasta askeleesta. Koululla on myös hyödynnetty erityyppisiä päätelaitteita. Toimintamallissa perinteisten vain päätteinä toimivien laitteiden lisäksi opettajakäytössä on hyödynnetty muistikapasiteetiltaan parempia koneita, jotka pyörittävät esimerkiksi televisio-ohjelmat moitteettomasti verkkoyhteyttä rasittamatta.

Rönnberg ei usko että parin vuoden sisään Jyväskylässä Linux-järjestelmään lähtee mukaan uusia kouluja, koska tietohallinnon suunnitelmat ja katseet ovat muissa ratkaisuissa. Rönnberg kuitenkin uskoo, että heidän koulussaan käytössä oleva malli on kustannuksiltaan edullisempi ja ATK-tuen tarvetta vähentävä. ”Jos resursseihin katsoo, niin ilman muuta kannattaa toimia tällä mallilla. Myös siihen työaikaan, mikä täällä koululla menee työasemien kunnossa pitämiseen, tämä on tuonut hirveästi helpotusta”, hän laskee. Rönnberg peräänkuuluttaakin kaupungin tietohallinnolta avoimuutta ja aktiivisuutta myös muiden kuin Microsoftin ratkaisujen seuraamiseen.

Kortepohjan koululla on käytössä lähes sata konetta Linux-päätejärjestelmän ansiosta

Rehtori Risto Rönnberg

Kortepohjan koululla on käytössä lähes sata konetta Linux-päätejärjestelmän ansiosta. Seuraavaksi kokeillaan langattoman verkon ja mobiililaitteiden mahdollisuuksia. Rehtori Risto Rönnberg toivoo että mallin edut huomioitaisiin myös kaupungin tasolla.