Vihdin lukio

Vihdin kunnassa on käytetty avoimen lähdekoodin ohjelmia jo 2000-luvun alkupuolella. Eli kunta on ottanut avoimen lähdekoodin käyttöön jo ennen kouluja. Vihdin lukion käytössä avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat olleet lähes kymmenen vuotta.

Vihdin lukion opiskelijoiden koneet ovat nykyisin kaikki LTSP-pohjaisia. Opettajilla ja hallinnolla on käytössään dual boot -koneita, joissa on sekä Linux että Windows.

Opinsys on toimittanut käytössä olevat avoimen lähdekoodin järjestelmät. Ubuntun jakeluversio tulee myös Opinsysin tarjoamana.

Linuxin lisäksi toimisto-ohjelmisto OpenOffice ja oppimisympäristö Moodle ovat eräitä keskeisimmistä yksittäisistä käytössä olevista avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Näistä keskeisistä avoimen lähdekoodin ohjelmista OpenOffice on ollut pitkään käytössä myös kunnan puolella.

Kustannukset suurin tekijä siirtymässä

Siirtyminen tapahtunut aikoinaan vähitellen. Aina uusia koneita hankittaessa niihin asennettiin avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmät.

Vihdin yhteiskoulun lukio ja Nummelan lukio yhdistyivät vuonna 2007, mikä merkitsi isompaa sysäystä. LTSP-kokeilu lähti yhden koulun omasta kokeilusta, jonka kehittelyyn nykyinen toimittaja osallistui.

Kustannussäästöt olivat suurin siirtymään johtanut tekijä. Eräs keskeisimmistä kustannussäästöistä on ollut se, että ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja Microsoftille. Alkuinvestointeja ei juurikaan ollut.

Lisää kustannussäästöjä syntyi, sillä siirtymän ansiosta ollaan voitu käyttää vanhoja työasemia, jotka eivät enää toimi Windowsilla. Samoin voidaan käyttää omia palvelinkoneita.

Linux on jo tuttu oppilaille

Oppilaat ovat tottuneet käyttämään Linuxia, koska sitä on käytetty alueella peruskoulussakin. Lisäksi Linux muistuttaa nykyisin jo niin paljon Windowsia, ettei siihen totuttelu ole vaikeaa.

Oppilaat siis ovat tottuneet avoimeen lähdekoodiin jo lukioon tullessaan, mutta opettajat ovat usein tottuneempia käyttämään Windowsia kuin Linuxia. Tämän vuoksi Windowsia käytetään dual boot -pohjalta opettajien koneissa ja hallinnon puolella.

Avoimen lähdekoodin ohjelmista esimerkiksi OpenOfficeen on annettu koulutusta. Erityisen tärkeää on ollut Impress-koulutus, jossa on opetettu tekemään presentaatioita. Suurimmaksi osaksi opiskelu tapahtuu käytännössä kokeilemalla ja vertaistuen avulla.

Yhteensopivuusongelmia joissain tapauksissa

Suurin ohjelmien yhteensopivuusongelma on Microsoft Officen ja OpenOfficen yhteensopimattomuus. Usein syntyy ongelmia, jos oppilas tai opettaja tekee jotain kotonaan ja avaa koulussa tiedoston OpenOfficessa.

Joissain tapauksissa opetuksessa käytetään suljetun lähdekoodin opetusohjelmia, joille ei välttämättä ole avoimen lähdekoodin vastinetta. Esimerkiksi fysiikassa käytetään ohjelmaa Vernier Logger Pro.

Lisäksi videoiden suhteen on ollut yhteensopivuusongelmia. Reaaliaineiden opettajien mukaan nämä ovat liittyneet VLC-mediasoittimeen ja Flashiin. Yhteensopivuusongelmia on ollut myös Java-pohjaisten sovellusten kanssa.

Kunta aloitteentekijänä

Vihdin kunta on ollut aloitteentekijänä, kun oppilaitoksissa on siirrytty avoimeen lähdekoodiin. Kunta on ollut avoimen lähdekoodin käyttäjä ennen kouluja. Kunta myös pyrkii siirtymään asteittain entistä enemmän avoimen lähdekoodin käyttäjäksi, varsinkin oppilaitoksissa.

Alkuvaiheessa kunta hoiti palvelinten ylläpidon ja tukihenkilötoiminnan, mutta nykyisin kunnalla ei ole Linux-asiantuntijaa. Tällä hetkellä Opinsys tarjoaa muut ylläpito- ja tukipalvelut, mutta kunta auttaa edelleenkin laite- ja verkko-ongelmissa.

Lisää tehoa kuvankäsittelyyn?

Koulun koneet ovat liian vanhoja. Osa koneista alkaa olla niin vanhoja, että ne hajoavat. Koneiden toimivuus on keskeisin perusvaatimus. Jos kaikki koneet ovat toimintakykyisiä, on tilanne opettajien mielestä hyvä.

Kuvaamataidossa tarvittaisiin joissain tapauksissa tehokkaampia kuvankäsittelyohjelmia. Avoimen lähdekoodin kuvankäsittelyohjelmat eivät tunnu tarpeeksi kehittyneiltä. Työasemilta kaivattaisiin myös enemmän tehoa kuvankäsittelyyn.

Kustannuksia vaikea vertailla suljettuun vaihtoehtoon

Vihdin lukiossa on vaikeaa tehdä vertailua avoimen ja suljetun ratkaisun kustannusten välillä. Avoin lähdekoodi on ollut käytössä pitkään, eivätkä nykyhetken kustannukset ole vertailtavissa 2000-luvun alkupuolen kustannuksiin.

Koko kunnan tasolla on selvitty tähän asti erikoishinnoilla, koska kunta ollut alun perin kehittämässä järjestelmää. Koko kunnan ylläpito on maksanut noin 1500€ kuukaudessa. Kustannus sisältää helpdeskin ja järjestelmän ylläpidon. Arviolta hinta tulee vähitellen nousemaan lähemmäs alan tavallisia hintoja.

On myös vaikeaa arvioida mitä vanha järjestelmä maksoi. Kouluverkossa on nykyisin noin 500 päätelaitetta, joista jopa yli 90% on kierrätettyjä laitteita. Jos arvioidaan yhden Windows-päätelaitteen hinnaksi 500€, niin reilun kymmenen vuoden aikana olisi pitänyt hankkia noin tuhat päätelaitetta. Niiden hankintahinta olisi ollut noin 500 000€.

Nykyisellä ylläpitohinnalla kymmenen vuoden maksut ovat olleet arviolta noin 180 000€. Windows-koneiden ylläpitokuluja on vaikeaa edes arvailla samalla konemäärällä. Nykytilanteessa yksittäisten päätteiden ylläpitoa ei ole ollut, on pidetty yllä vain palvelimia, ja niitä on ylläpidetty pääasiassa toimittajan toimesta.

Ylläpitotyöt ovat olleet lähinnä laitteiden vaihtoa. Ohjelmistolisenssien Windows- ja Office-pakettien lisenssikustannuksista on säästetty kymmenen vuoden kuluessa jopa satoja tuhansia. Lisäksi säästöä on tullut esimerkiksi sähkönkulutuksen ja kierrätysmaksujen vähenemisen vuoksi.

Järjestelmä on vastannut odotuksia

Koulun edustajien mukaan järjestelmä on vastannut odotuksia. Päätelaitehankintoja ja ylläpitoa on tarvittu vain vähän.

Toimintavarmuus on parantunut vanhaan verrattuna. Samalla ylläpidon tasolla on saavutettu LTSP-järjestelmällä merkittäviä hyötyjä Windows-koneisiin verrattuna. LTSP on osoittautunut käytössä jopa toimintavarmemmaksi kuin Windows-pohjaiset koneet. Lisäksi LTSP mahdollistaa vanhojen koneiden käytön tyhminä päätteinä.

Windowsiin verrattuna yksi suuri helpotus on se, ettei käyttöjärjestelmää tarvitse asentaa ajoittain uudelleen. Koulun tasolla avoimen lähdekoodin järjestelmä on helppokäyttöinen ja varmatoiminen. Windows hidastuu ja vaatii uudelleenasennuksen, Linux toimii ja toimii.

Avoin lähdekoodi on tullut pysyvästi

Kehitystä on tapahtunut vähitellen. Esimerkiksi käyttäjätunnistus on saatu kattamaan myös Moodlen käyttö. Positiivisena puolena mainitaan myös koulun sisäinen INFO-TV-järjestelmä, joka on tullut kaupan päälle muiden järjestelmien mukana.

Tulevaisuudessa langattomien päätelaitteiden tarve voi muuttaa konseptia ja vaatia järjestelmän viilausta. Yhteensopivuusongelmia esiintynee edelleenkin jonkin verran sekä laite- että ohjelmistopuolella.

Tulevaisuudensuunnitelmien kannalta olennaisin asia on dual boot -koneiden vaihtaminen kokonaan Linux-pohjaisiksi koneiksi. Avoin lähdekoodi itsessään on tullut Vihdin lukioon pysyvästi.