Avoimen maailman osat

Avoimen maailman mahdollisuuksien hyödyntäminen on osa hyvää tietohallintoa. Tietohallinnon viisailla kokonaisratkaisuilla ja menettelyillä saadaan markkinoiden tarjonta hyötykäyttöön, lisätään tarjontaa ja taloudellista toimeliaisuutta alalla.

Avoimella maailmalla tarkoitetaan yleisesti yhteisen jakamisen periaatetta: "kun kymmenen ihmistä tuo yhden asian yhteiseen pöytään, jokainen vie mennessään yhdeksän uutta".

Avoimen maailman osat on kuvattu tässä kaaviossa:

Avoin maailma

Avoin lähdekoodi tarkoittaa lisensointimallia, jossa lähdekoodi on vapaasti kenen tahansa käytettävissä ja edelleenkehitettävissä, mikäli kehityksen tulos julkaistaan avoimena. Avoin lähdekoodi edistää innovaatiota hyödyntämällä yhteisöllistä kehittämistä, mistä hyvä esimerkki on Linux. Yksi avoimen lähdekoodin muoto on avoin sisältö: oppimateriaali julkaistaan vapaasti kaikkien käyttöön ja edelleen julkaistavaksi ja jalostettavaksi.

Standardit luovat markkinat ja avoimet standardit luovat avoimet markkinat. Standardi on avoin, mikäli sen kuvaus on vapaasti tai nimelliskustannuksin saatavissa, standardia ylläpidetään yhteisöllisesti, eikä yksikään osapuoli sanele standardia. Avoimet standardit edistävät informaation vaihtoa yksinkertaistamalla eri teknologioiden välistä integraatiota ja ne edistävät tietojärjestelmien välistä yhteentoimivuutta käyttämällä yhdessä määriteltyjä julkisia määrityksiä. Ehkä paras esimerkki avoimien standardien voimasta on Internet, joka perustuu muutamaan yksinkertaiseen avoimeen standardiin: HTML-kieli tiedon esittämiseksi sekä TCP/IP-tiedonsiirtoprotokolla tiedon välittämiseksi. Internetin alkuaikoina sillä oli myös suljettu kilpailija, mutta se on kadonnut markkinoilta.

Avoin arkkitehtuuri helpottaa ja tekee ylipäätään mahdolliseksi yhteistoiminnan eri järjestelmien välillä ja takaa prosessien yhteensopivuuden. Avoin arkkitehtuuri hyödyntää toimialalla sovittuja määrityksiä ja rajapintoja liiketoimintaprosessien kesken. Suljetun lähdekoodin järjestelmä voi olla arkkitehtuuriltaan avoin, jos järjestelmän kanssa voidaan kommunikoida avoimesti määritellyllä tavalla, palvelurajapintaa käyttäen. Tähän järjestelmien väliseen avoimeen viestintään viitataan käsitteellä palvelukeskeinen arkkitehtuuri (englanniksi Service Oriented Architecture).

Avoin data on tietoa, joka on kenen tahansa vapaasti käytettävissä ilmaiseksi tai nimellisellä hinnalla, tietokoneen ymmärtämässä muodossa. Avoimen datan avulla luodaan uusia palveluja, tehtostetaan toimintaa ja lisätään kansalaisten suoraa osallistumista. Avoin data -käsite on lähtöisin julkisesta sektorista, mutta leviää myös yritysten tietoihin. Esimerkki yritysten avoimesta datasta on Midata-ilmiö, eli yrityksen kuluttajasta keräämien tietojen antaminen takaisin kuluttajalle standardisoidussa muodossa.

Avoimella innovaatiolla tarkoitetaan tässä yhteisöllistä liiketoiminnan kehittämistä, jossa palvelujen tuottajat ja käyttäjät kehittävät yhdessä palveluja ja jakavat niitä tukeutuen avoimiin alustoihin, mistä esimerkkinä on Avoin koulu. Henry Chesbroughin alkuperäinen avoimen innovaation käsite on suppeampi, sillä se määrittelee vain, mikä yrityksen ulkopuolinen tieto tulisi hyödyntää yrityksen toiminnan kehittämisessä ja mikä yrityksen sisäinen tieto tulisi julkaista.