E-oppimateriaalin laatukriteerit

E-oppimateriaalien laatukriteerit on tarkoitettu erityisesti kahdelle kohderyhmälle: ensinnäkin opettajille ja muille kouluttajille auttamaan erilaisen verkossa saatavan oppimateriaalin arvioimista ja valitsemista ja toiseksi oppimateriaalien tekijöille ohjeistamaan hyvien e-oppimateriaalien piirteitä ja antamaan näkemyksiä siitä, millaisia pedagogisia ominaisuuksia oppimateriaalissa voisi olla. Laatukriteerit keskittyvät käytettävyyteen ja pedagogisiin piirteisiin eli siihen, millaista oppimista e-oppimateriaali voisi ohjata ja tukea.

Laatukriteerit perustuvat Opetushallituksen aikaisempaan julkaisuun Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit (pdf). Aikaisempia kriteerejä on päivitetty, selkeytetty ja yksinkertaistettu. Lisäksi aikaisemman julkaisun tekniset laatukriteerit on jätetty pois. Opetushallitus on julkaissut 2012 e-oppimateriaalin pedagogiikasta kirjan Laatua e-oppimateriaaleihin, ja siinä kirjoitetaan verkko-oppimateriaalin pedagogisista piirteistä laajasti, esimerkkeineen. Nämä laatukriteerit ovat osittain tämän kirjan konkreettinen tiivistelmä.

Mitä oppimateriaalilla voi tehdä?

Oppimisen periaatteita ja oppimateriaalia ei voi erottaa toisistaan, sillä oppimateriaalissa on aina jokin pedagoginen lähtökohta, ja se näkyy materiaalissa selvemmin tai peitetymmin. Digitaalinen teknologia tarjoaa paljon enemmän vuorovaikutteisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia eli tarjoumia kuin painettu oppimateriaali, ja nämä toiminnalliset mahdollisuudet ovat erityisen oleellisia laadun piirteitä arvioitaessa e-oppimateriaalia. Tärkeä ensimmäinen e-oppimateriaalin arviointikysymys onkin ”mitä tällä materiaalilla voi tehdä”.

Kaikkia ns. hyvän oppimisen piirteitä ei ole mahdollista kiinnittää oppimateriaaliin, mutta oppimateriaali voi tukea joitakin toimintoja paremmin kuin toisia tai oppimateriaali voi olla tarkoitettu tietyntapaiseen oppimiseen. Siksi näissä e-oppimateriaalin laatukriteereissä on jonkin verran avattu myös yleistä pedagogista ajattelua ja kuvattu keskeisiä ominaisuuksia, jotka oppimisen tutkimuksen perusteella auttavat oppimista tehokkaimmin. E-oppimateriaalin ohella oppimisalusta vaikuttaa siihen, millaisia toiminnan mahdollisuuksia käyttäjällä, oppilaalla tai opiskelijalla on. Esimerkiksi useat yhteisölliset toiminnallisuudet edellyttävät oppimisalustan kehittämistä tukemaan yhteistä työskentelyä, eikä yksittäinen oppimateriaali voi tarjota yhteisöllisen oppimisen työkaluja. Kaikkia ihanteellisen pedagogiikan piirteitä ei siis löydy yksittäisestä e-oppimateriaalista. Silti on oleellista, että e-oppimateriaalin piirteet kuitenkin suosivat pedagogisesti parhaita piirteitä.

Yleiset ja yhteiset laatukriteerit

Oppimateriaalin tärkeimmät ja tavoitelluimmat piirteet perustuvat jonkin verran myös oppiaineen erilaisiin didaktisiin tavoitteisiin, jotka ohjaavat oppimateriaalin suunnittelua ja käyttöä. On erilaista opetella esimerkiksi englannin kieltä kuin fysiikan lakeja. Toisaalta, kaikessa oppimisessa on samat perusperiaatteet, esimerkiksi oman oppimisen arvioinnin merkitys, opittavan soveltaminen reaalimaailman ilmiöihin tai yhteisöllisen tiedon tuottamisen tärkeys, joita voi soveltaa kaikkien aineiden verkkomateriaaleissa. Näitä laatukriteereitä ei ole ollut mahdollista tehdä yksilöidysti jonkin oppiaineen didaktisiin lähtökohtiin, joten soveltamisessa on käytettävä tervettä pedagogista järkeä.

E-oppimateriaalin määrittelyä

E-oppimateriaalilla tarkoitetaan kaikkea verkossa saatavilla olevaa oppimateriaaliksi tarkoitettua sisältöä. Samaa tarkoitetaan usealla termillä; puhutaan esimerkiksi verkko-oppimateriaalista tai digitaalisesta oppimateriaalista. Käsitteet eivät ole vakiintuneita, ja näissä laatukriteereissä käytetään Opetushallituksen käytännön mukaisesti e-oppimateriaali-termiä.

E-oppimateriaalia ovat esimerkiksi verkosta saatavat jotakin ilmiötä simuloivat oppimisaihiot, opetukseen tarkoitetut kuvapankit, itsenäiset verkkokurssit ja oppikirjojen oheismateriaalit. Oheinen kuva on peräisin julkaisusta Verkkomateriaalin laatukriteerit (näiden laatukriteerien aikaisemmasta versiosta, tässä hiukan muunneltuna), ja siinä ryhmitellään erilaisia e-oppimateriaaleja seuraavasti:

Materiaalityyppi

Määritelmä

Esimerkki

Oppimisaihio

monikäyttöinen, rajatun sisällön tai toiminnan kokonaisuus

harjoitus, simulaatio, havainnollistus

Teemakokonaisuus

tiettyyn teemaan liittyvä kokonaisuus, jossa on erilaisia toiminnallisia osioita, esimerkiksi oppimisaihioita

sää ja ilma kokonaisuus, jossa on sekä tekstisisältöä että tehtäviä

Oppimisaihiopankki

teemapohjainen oppimisaihioiden kokoelma

matematiikan tehtäväpankki

Kurssin osa tai koko kurssi

sisältöä ja oppimisen ohjausta, lisäksi esimerkiksi oppimisaihioita

etälukion verkkokurssi, johon liittyy aihioita, ohjausta sekä yhteisöllistä työskentelyä oppimisalustalla

Oheisaineisto

toista oppimateriaalia, esimerkiksi kirjaa, täydentävä materiaali

verkkoon laitetut oppikirjan lisätehtävät tai syventävä materiaali

Opettajan aineisto

opettajan työtä ohjaava ja tukeva aineisto

työohje, käsikirja, esitysrunko, projektiohje


Verkossa on luonnollisesti paljon muutakin oppimisen ja opetuksen avuksi ja tueksi sopivaa materiaalia, joka parhaimmillaan on erinomaista aineistoa oppimisessa. Laatukriteereitä voi luonnollisesti käyttää myös niiden pedagogiseen arviointiin

Mitä on pedagoginen laatu?

E-oppimateriaalin pedagogisella laadulla tarkoitetaan sitä, että oppimateriaali soveltuu luontevasti opetus- ja opiskelukäyttöön, tukee opetusta ja oppimista ja tarjoaa pedagogista lisäarvoa. Pedagoginen lisäarvo tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisia tiedon käytön ja kehittämisen keinoja, uudenlaisia yhteisöllisyyden ja jakamisen käytäntöjä tai monipuolisempia mahdollisuuksia jonkin tehtävän tekemiseen. Edelleen pedagogista laatua edustaa se, että oppimateriaalissa edistetään oppimista uusimman tutkimuksen mukaisesti ja tuetaan opettajaa kehittämään omaa opetustaan. Koska opettajien pedagogiset käsitykset ja erityisesti kokemus ja osaaminen digitaalisen teknologian opetuskäytöstä eroavat, tarvitaan pedagogisesti erilaisia e-oppimateriaaleja. Jollekin opettajalle liian yksinkertainen oppimateriaali voi toiselle tuoda uutta ja oleellista lisäarvoa. Kaikissa e-oppimateriaaleissa kuitenkin pedagogista laatua edustavat oppimateriaalit, jotka tukevat oppijan tietoista ajattelua ja hänen aktiivista toimintaansa.

E-oppimateriaali on uudenlaista aineistoa

Oleellista on, että e-oppimateriaali ei ole vain ”kirja verkossa” tai kokoelma tekstejä, kuvia tai videoita ilman pedagogista käyttöideaa. Opittavan asian esittämisessä käytetään hyväksi verkon teknisiä mahdollisuuksia, kuten vuorovaikutteisuutta, jakamista ja linkityksiä. E-oppimateriaalin ei pidä myöskään enää vain soveltaa vanhentuneita pedagogisia malleja uudella teknologialla.

E-oppimateriaali ei luonnollisesti riitä tekemään opetuksesta tai oppimisesta korkealaatuista. Työtavat, käytännöt ja menetelmät ovat paljon keskeisempiä, ja niistä vastaa opettaja tai kouluttaja. Käytännössä on useasti huomattu, että opettajien tapa käyttää oppimateriaalia voi poiketa huomattavasti suunnitellusta tai ideoidusta, ja hyvä materiaali taipuu joustavaan käyttämiseen Tavoiteltavia pedagogisia piirteitä Uusi digitaalinen teknologia tukee yleensä luontevasti niitä pedagogisia piirteitä, jotka myös oppimisen tutkimuksessa on havaittu parhaimmiksi. Huomattakoon, että yksittäinen e-oppimateriaali ei välttämättä voi tukea jokaista näistä piirteistä, vaan ne ovat esimerkiksi oppimisalustan ominaisuuksia. Edelleen yksittäinen e-oppimateriaali tukee yleensä jotain tai joitakin hyväksi arvioituja pedagogisia piirteitä, sen sijaan esimerkiksi verkkokurssin pitäisi tukea oppimista monipuolisesti.

Tärkeitä oppimisen piirteitä ovat seuraavat:

  • Oppimisen yhteisöllisyyden ja yhteisen työskentelyn tukeminen. Yhteisöllinen työskentely on parhaimmillaan yhteisen kohteen kehittämistä, esimerkiksi yhteisen tekstin, videon, julkaisun tai tutkimuksen tekemistä. Vaikka e-oppimateriaali ei itsessään voisi teknisesti tukea tällaista toiminnallisuutta, se voi kuitenkin esimerkiksi ohjata toteuttamaan sellaisia tehtäviä tai harjoituksia, joissa yhteisöllisellä työskentelyllä on keskeinen rooli.

  • Oppijan oppimisen taitojen tukeminen. E-oppimateriaali voi auttaa oppijaa kehittämään oppimisen taitoja esimerkiksi ohjaamalla häntä tai ryhmää arvioimaan omaa osaamista ja suoritusta, suunnittelemaan, miten jokin tehtävä toteutetaan tai pohtimaan, mitä oppija tai ryhmä tietää opittavasta ilmiöstä jo ennakolta.

  • Oppijan aktiivisuuden tukeminen opittavan ilmiön suhteen. E-oppimateriaalin tehtävissä oppilaan, opiskelijan tai ryhmän on voitava olla mielekkäällä tavalla aktiivisia. Ei riitä ”rasti ruutuun” aktiivisuus vaan käyttäjien on voitava esimerkiksi vertailla, arvioida, valita tai pohtia eri tehtävissä. Ajattelun aktiivisuus on oltava käyttäjillä, ei ohjelmalla!

  • Oppimistehtävien on oltava haasteellisia, avoimia ja autenttisia, sillä nämä piirteet tekevät tehtävistä oppijan kannalta motivoivia ja kiinnostavia. Oppilas, opiskelija tai ryhmä pystyy työskentelemään opittavan ilmiön parissa, innostuu sen sisällöllisistä ja toiminnallisista mahdollisuuksista niin, että työskentely asian parissa motivoi ja tuottaa tuloksia, eikä oppija joudu työskentelemään pedagogisesti toisarvoisten ongelmien parissa.

Laatu on osiensa summa

Pedagogista laatua on edelleen käyttökontekstin huomioon ottaminen niin, että oppimateriaali ei edellytä monimutkaisia tai vaativia teknisiä, didaktisia tai muita vastaavia järjestelyjä, vaan on sovellettavissa tavanomaisessa opetus- ja opiskelutilanteessa. E-oppimateriaalin pedagoginen laatu on tekijöiden osaamisen yhteistulosta: siinä yhdistyvät mielekkäät tehtävät ja oppimisen kannalta keskeinen sisältö visuaalisesti mielekkäästi ja hyvin toteutettuun ja teknisesti toimivaan kokonaisuuteen

Esteettömyys (pdf). Opetushallituksen aikaisemmassa julkaisussa.

Kokeile laatukriteereitä tästä linkistä Laatukriteerit .